Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 20  (Luettu 128348 kertaa)

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Puinnit 20
Pari sampoa kävi viime tiistaina kiskaisemassa mun Melius-ohrat kärryyn ja keskiviikkoaamuna tubettaja tuli murskaamaan jyvät. Ei siinä pientilallisen sadonkorjuussa kauaa mennyt. valistunut arvaus kuivaksi muutetulle sadolle on 5300 kg/ha. Puintikosteus 21-23 % livahti jo hiukan liian kuivaksi murskesäilöntää ajatellen, mutta kun ei ole omaa kalustoa ja peltoakin piti vähän kuivatella monsuunien jäljiltä, niin joutuu sit hiukan tinkimään. Ihmeen hyvin sai lopulta puitua ja heinäkin jäi suht ehjäksi. Kuivuus/kuumuus rokotti hl-painoa ja jyvälukua tähkässä, mutta pitää olla tyytyväinen tähänkin. Isompi harmi tuli tän kesän laidunnuksessa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 20
Pari sampoa kävi viime tiistaina kiskaisemassa mun Melius-ohrat kärryyn ja keskiviikkoaamuna tubettaja tuli murskaamaan jyvät. Ei siinä pientilallisen sadonkorjuussa kauaa mennyt. valistunut arvaus kuivaksi muutetulle sadolle on 5300 kg/ha. Puintikosteus 21-23 % livahti jo hiukan liian kuivaksi murskesäilöntää ajatellen, mutta kun ei ole omaa kalustoa ja peltoakin piti vähän kuivatella monsuunien jäljiltä, niin joutuu sit hiukan tinkimään. Ihmeen hyvin sai lopulta puitua ja heinäkin jäi suht ehjäksi. Kuivuus/kuumuus rokotti hl-painoa ja jyvälukua tähkässä, mutta pitää olla tyytyväinen tähänkin. Isompi harmi tuli tän kesän laidunnuksessa.
Mikäs siinä laidunnuksessa?
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Puinnit 20
Ei nyt ihan kuulu tän otsikon alle, mutta vastaan silti. Laitumen merkitys on omalla tilalla hyvin paljon suurempi kuin viljasadon. Kesäkuu oli kuuma ja kuiva. Sato vanheni nopeasti ja normaalia isompi osa laitumista ajettiin rehuksi. Kuivuus kuitenkin hidasti sekä paalattujen että laidunnettujen lohkojen kasvuunlähtöä, joten seuraava satokin myöhästyi ja laidunkierto meni sekaisin. Lisäksi piti turvautua parille porukalle lisäruokintaan. Nuoremmat hiehot ovat olleet koko kesän samalla lohkolla ja lisäksi syötetty paalirehua. Säilörehu nyt onneksi riittää, mutta ylimääräistä työtä tullut melkoisesti lisää ja toisaalta laitumien satotaso jäi normaalista. Loppukesä onneksi paikkasi hiukan, mutta nurmenkasvu tietysti hidastuu loppukesää kohti. Tänäki kesänä on ollut se noin kaks ja puol sataa eläintä laitumella seitsemässä eri porukassa, niin oma hommansa tulee noista muutoksista. Pyöritän siten tilaa, että itseni lisäksi eläkeläisapu (lähinnä peltotöissä ja vastaavissa) ja yksi apumies kesäaikaan (n. 100-150 h vuodessa). Lisäksi ostan maksullista konetyötä kohtuullisella summalla.

Peukalo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 850
Vs: Puinnit 20
No nyt on loputkin planeettaohrat pois, kuukauden oottelin noita jälkiversoja. Kylvetty vapun jälkee.. 6.5.  melkein 5kk olivat pellossa :o

Nyt voikin jälleen taputella porilaisen laatutuotteen numeroa 680 talviunille putsauksen jälkeen, seuraavalle kaudelle.. :)

Viimeksi muokattu: 02.10.20 - klo:20:33 kirjoittanut Peukalo

kulta

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 69
Vs: Puinnit 20
Eilen ja tänään kuivurillinen rapsia pois.
Nyt kiusaa rapsin jälkiversonta.Aiemmin ei ole lehtivihreä pelottanut,mutta nyt hieman hirvittää.
Varmaan loput jätän n. viikon päähän.
No sato pettymys,mutta tähän mennessä n.1500kg max/ha.
Tarkennellaan kun laarissa.
Tarkennetaan vielä että 9.5 kylvetty proximo.

Viimeksi muokattu: 02.10.20 - klo:21:31 kirjoittanut kulta

Peukalo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 850
Vs: Puinnit 20
Eilen ja tänään kuivurillinen rapsia pois.
Nyt kiusaa rapsin jälkiversonta.Aiemmin ei ole lehtivihreä pelottanut,mutta nyt hieman hirvittää.
Varmaan loput jätän n. viikon päähän.
No sato pettymys,mutta tähän mennessä n.1500kg max/ha.
Tarkennellaan kun laarissa.
Tarkennetaan vielä että 9.5 kylvetty proximo.

täälläkinpäin yhdellä pellolla näkyi keltaisia kukkasia  :(

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2449
Vs: Puinnit 20
Ohrat lähti. Kylvetty 9 - 28.5. Vihreää ei enää näkynyt, puintikosteus noin 15%. Sato ehkä 3.5 tn/ha, paikoittain ihan hyvää, ja taas sitten ihan tyhjää. Kärsivät ensin märkyydestä ja sitten kuorettumisesta ja kuivuudesta. Just tähän osui kylvöaikaan useampikin isompi kuuro. Jos nyt jotain positiivista haluaa sanoa niin kuivauskustannukset jäi aika alhaisiksi.

Joku oli illalla vielä puimassa 25 hehtaarin vehnälohkoa , r*pseja näkyi vielä siellätäällä odottelemassa valmistumista (jos koskaan..). 

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2269
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Puinnit 20
Ohrat lähti. Kylvetty 9 - 28.5. Vihreää ei enää näkynyt, puintikosteus noin 15%. Sato ehkä 3.5 tn/ha, paikoittain ihan hyvää, ja taas sitten ihan tyhjää. Kärsivät ensin märkyydestä ja sitten kuorettumisesta ja kuivuudesta. Just tähän osui kylvöaikaan useampikin isompi kuuro. Jos nyt jotain positiivista haluaa sanoa niin kuivauskustannukset jäi aika alhaisiksi.

Joku oli illalla vielä puimassa 25 hehtaarin vehnälohkoa , r*pseja näkyi vielä siellätäällä odottelemassa valmistumista (jos koskaan..).

Rapsia ei ollut itsellä tänä vuonna, mutta on ongelmallinen kasvi. Jos ötökät syö pääverson, niin sivuversot kyllä korvaa sen, mutta kun ne sit alkaa kukkimaan vasta elokuussa, niin ongelmia tiedossa.  Jos öljykasveja tulevaisuudessa, niin pelkästään rypsiä. Vaikka etelässä ollaankin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 20
Eilen ja tänään kuivurillinen rapsia pois.
Nyt kiusaa rapsin jälkiversonta.Aiemmin ei ole lehtivihreä pelottanut,mutta nyt hieman hirvittää.
Varmaan loput jätän n. viikon päähän.
No sato pettymys,mutta tähän mennessä n.1500kg max/ha.
Tarkennellaan kun laarissa.
Tarkennetaan vielä että 9.5 kylvetty proximo.

Aika sama satotaso Proximolla. Kolmasosa siemenistä oli sisältä vihertäviä, puin koepuinnin rypsien sekaan. . Eli tarvitsee vielä 1-2- viikkoa.  Kylvöpäivä 22.5. , eli toinen kylvökerta.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 20
Rapsia ei ollut itsellä tänä vuonna, mutta on ongelmallinen kasvi. Jos ötökät syö pääverson, niin sivuversot kyllä korvaa sen, mutta kun ne sit alkaa kukkimaan vasta elokuussa, niin ongelmia tiedossa.  Jos öljykasveja tulevaisuudessa, niin pelkästään rypsiä. Vaikka etelässä ollaankin.

Onnea rypsinviljelyyn etelän savikoilla, sitä tarvitaan ! Parivertailuna nyt jo havaintoja neljäntenä erillisenä vuotena: Cordelia / Aurea on ollut tasainen sadontuottaja, ohutta hipsua tulee säiliöön,  vaikka kasvusto on ihan tasainen. Kuivuus kutistaa kasvuston, koska juuri ei ole kovin paksu eikä mene syvälle. Satotaso parhaimmillaan 700 kg/ha , tänään noin 500 kg/ha.

Proximo-rapsi, joka selvisi kuvan mukaisesta kirppasyönnistä, on tänäkin vuonna satotasoltaan noin 1500 kg/ha, joka tulee olemaan on neljän viljelyvuoden heikoin, paras oli 2660 kg/ha (2016), sihinä alkaa kuulua ihan eri tavalla tankista puidessa verrattuna pikkujruiseen rypsinsiemeneen.



Proximolla ja rapseilla yleensäkin on paksu paalujuuri, jonka haarat menevät kuivana kesänä puolen metrin syvyyteen kovassakin maassa. Rannikon kevätkesän kuivuus pilaa aikaisen rypsin kukinnan, heinäkuulla on jo sateisempaa ja rapsin kukkimiseen riittää potkua.

Tietenkin syysrapsi on se juttu, mutta pitäisi pitää avokesantovuosi sitten, jotta pääsee kylvämään ihmisten aikaan. Nurmirikkoon kylvö joutuu etanoiden hyökkäyksen kohteeksi (2016 syksy sekin testattu) .

Kevätrapsi on lujakortisena ja kuivuutta kestävänä kenttäkelpoinen kasvi, kunhan sen saa maahaan huhtikuun kolmannella viikolla, tai jopa aikaisemmin. Iso siemen itää syvältäkin, ja versot kestävät keväthalloja. Vuonna 2017 keväällä oli rapsin sängessä erinomainen oras, eli varisseet jyvät itivät keväällä huhtikuulla. En uskaltanut jatkaa, koska möhöjuurivaara. Myöhästyin viime keväänä, todellinen kylvöikkuna oli juurikkaan kylvön aikaan, noin 20.4. , ja kylvin tiettyjen esteiden takia vasta 3.5.20. Muutaman lämpimän päivän jälkeen tuli kylmä kaksi ja puoliviikkoinen, lunta satoi useana päivänä, ja kirpat söivät sirkkalehdet jo keltaisena "kauhana" maan sisällä ! Mene siinä litisevän märkään savimullokseen ruiskuttelemaan....

Tilalle tuli Vertti ohra 3.6.2020.  Osan kylvin uudelleen 22.5. , ja sekin meinasi kuolla kirppojen syöntiin  (ks. kuva) . Cordelian laitoin samaan aikaan kuin Vertin, kesäkuun alussa, ja Cordelian syöntipaikot kylvettiin juhannuksen seutuvilla Aurealla.  Aurea oli vielä raakaa, mutta eipä niitä siemeniä tullut kiusaksi asti.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 20
"Viljan kuivaukseen saa mennä vaikka puolet tilistä, niin silti se kannattaa puida ja kuivata, sekä myydä. Jos toinen vaihtoehto on peltoon murskaaminen. Kuitenkin työlleen saa palkan, murskauskin kuitenkin maksaa. Vaikka se kuinka ketuttaisi kuivata kauan, niin toinen vaihtoehto vielä huonompi. Toki riippuu satotasosta ja sadon laadusta, viljan myntihinnasta."


Jossain vaiheessa kannattaa lopettaa tappion tekeminen.

Karkeeta hehtaari kohtasta laskelmaa n 4 tn/ha satotasolla ;  puinti 100 €, viljan siirto kuivurille 10 €, kuivaus (3 ha viljat kuivuriin ja 450€ velotus) 150 € ja myyntirahti 40 € ---> yhteensä 300 €/ha  75 €/tn   

Tällä hetkellä ohran hinta n 130 €/tn, hehtaari tulo 220 €.  Siis jos ohra on laadultaan kelpaavaa.


Näis jutuis kannattaa miettii sit kommentoijan omat tavoitteet (esim. puinti- ja kuivausurakointi vs kyllästyneisyys  sivutoimiviljanviljelyyn)

Juu tämä aihe on arka, koska on viljelijöitä, jotka tekevät parasta mahdollista työtä uusilla koneilla, kaikilla panoksilla, satotasot ovat melkoiset, silti ansio+pääomatulot ovat viljelijällä vain niukahkot, joskus jopa esimerkiksi maatalouskaupan konttoristina työskentelevä emäntä tuo isomman palkkapussin kotiin.

Sitten sellainen kommentti, jonka luin jostakin, että kustannuksia säästämätön, kompromisseihin taipumaton  tehoviljely tuottaa edes jotakin, toisesta on vain kuluja. Tämä tavallaan täysin kiistäisi ne havainnot, joiden mukaan viherlannoituspainotteiseen luomuun siirtyminen vähintään tuplaa viljelijän käteen jäävät tulot. Melko hyvä näyttö on tästä läheltä, äyrit, jotka olivat pysyneet melko tasaisina vuosikaudet, satokilpailuvoittojen ja  suurten vacuumbuustien ja rumpupuimurien varjossa, kolminkertaistuivat luomuun siirtymisen jälkeen.

Miten se voi olla mahdollista ? Vacuumbuustien ja rumpupuimurien viereen on ilmestynyt laserperkaajia ja juurimöyhijöitä sekä kaiken maailman rikkaäestä, koneistuksen taso ei ole alentunut, ehkä lannoitteiden viljelykemikaalien ja kuivausenergian sekä rahtien hinta todella on niin iso siivu kuluista, että käytännössä viljelijä maksaa tukiansa sinne panoskauppiaille ?

-SS-

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Vs: Puinnit 20
Juu tämä aihe on arka, koska on viljelijöitä, jotka tekevät parasta mahdollista työtä uusilla koneilla, kaikilla panoksilla, satotasot ovat melkoiset, silti ansio+pääomatulot ovat viljelijällä vain niukahkot, joskus jopa esimerkiksi maatalouskaupan konttoristina työskentelevä emäntä tuo isomman palkkapussin kotiin.

Sitten sellainen kommentti, jonka luin jostakin, että kustannuksia säästämätön, kompromisseihin taipumaton  tehoviljely tuottaa edes jotakin, toisesta on vain kuluja. Tämä tavallaan täysin kiistäisi ne havainnot, joiden mukaan viherlannoituspainotteiseen luomuun siirtyminen vähintään tuplaa viljelijän käteen jäävät tulot. Melko hyvä näyttö on tästä läheltä, äyrit, jotka olivat pysyneet melko tasaisina vuosikaudet, satokilpailuvoittojen ja  suurten vacuumbuustien ja rumpupuimurien varjossa, kolminkertaistuivat luomuun siirtymisen jälkeen.

Miten se voi olla mahdollista ? Vacuumbuustien ja rumpupuimurien viereen on ilmestynyt laserperkaajia ja juurimöyhijöitä sekä kaiken maailman rikkaäestä, koneistuksen taso ei ole alentunut, ehkä lannoitteiden viljelykemikaalien ja kuivausenergian sekä rahtien hinta todella on niin iso siivu kuluista, että käytännössä viljelijä maksaa tukiansa sinne panoskauppiaille ?

-SS-
tässä mennään vähän syvemälle ongelmaan. Aluksi puhuttiin siitä, kannattaako satoa puida vai esim murskata se maahan? Oletusarvona on sampo saran päässä, pehtoorit valmiina valmetin perässä, antti kippimonttu tyhjänä ja rekka-pena jo vartoomassa soittoa  ;D Jos valitaan murskaus, niin kaikki alkukesän tuotantopanokset on takuuvarmasti menetetty, koneketjun alkupään lisäksi myös korjuukalusto tuottaa tappiota. Tilatasolla kääntyy kassavirta negatiiviseksi ja silloin varmasti maksetaan tuotantopanoksia yksistään tukirahalla.

EU-jäsenyyden aikana tuotannon arvo (=kilo ja litrahinnat) ovat nousseet noin 20%, samalla ajalla tuotantopanosten hinta on noussut 60%. Tämä 40% jälkeenjääneisyys on mm kääntänyt luomun tai yleisemminkin tuotantopanosten pihisteliöiden harjoittaman viljelyn kaikkein kannattavimmaksi. Luomun moninkertainen tuki kannustaa jopa menemään niin pitkälle, että voidaan säästää mm korjuukalustossa, varotaan vaan ettei vahingossakaan tule puitavaa tavaraa. Onneksi hiilensidonta, valkoposkihanhipellot ja itämerensuojelu tulevat, niin yksinkertaisimmatkin vanhan kansan maalaisliittolaiset tajuavat lopettaa höpötyksensä huoltovarmuudesta ja nälkävuosista  ;D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 20

EU-jäsenyyden aikana tuotannon arvo (=kilo ja litrahinnat) ovat nousseet noin 20%, samalla ajalla tuotantopanosten hinta on noussut 60%.

Oheinen käyrä näyttää karun tilanteen:



Näyttää sitä. että syksyn hinnoilla ei edes  olla 20% korkeammalla !  2004-2005 ja 2009 vertaamalla ollaan hyvinkin. Mutta olivat kyllä pilkkahintaisia vuosiakin.

Se, että kannattaako puida, riippuu siitä, onko varastotilaa, silloin kun käteiskauppana ei osta kukaan mitään lähimpään vuoteen, niin kuin rukiin tilanne tällä hetkellä  on. Toinen on, että jos DON tms.  nousee korkeaksi, tai hehtolitrapaino jää alle kauppakelpoisuuden, eipä poltosta juuri yli viittäkymppiä voi kuvitella saavansa,  ja silloin puintikulut, kuivaus ja rahti ylittänevät sadosta saatavan arvon, eli rahaa kuluu korjuussa enemmän kuin voisi saada myydessä käsittelykulujen jälkeen.

-SS-

turkki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1176
Vs: Puinnit 20
Viimeiset rypsit puitu, eivät ehtineet yöpakkasetkaan vielä kunnolla tuleennuttaa pahiten jälkiversoneita paikkoja. Satokin ihan perseestä.
 
Muitakin puimureita vielä liikkeellä poimimassa viimeisiä lohkoja. Ainakin toistaiseksi suuri osa lähiseudun härkäpavuista vielä puimatta, eikä näköjään ole yritetty näinäkään poutapäivinä.
"Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Puinnit 20
Juu tämä aihe on arka, koska on viljelijöitä, jotka tekevät parasta mahdollista työtä uusilla koneilla, kaikilla panoksilla, satotasot ovat melkoiset, silti ansio+pääomatulot ovat viljelijällä vain niukahkot, joskus jopa esimerkiksi maatalouskaupan konttoristina työskentelevä emäntä tuo isomman palkkapussin kotiin.

Sitten sellainen kommentti, jonka luin jostakin, että kustannuksia säästämätön, kompromisseihin taipumaton  tehoviljely tuottaa edes jotakin, toisesta on vain kuluja. Tämä tavallaan täysin kiistäisi ne havainnot, joiden mukaan viherlannoituspainotteiseen luomuun siirtyminen vähintään tuplaa viljelijän käteen jäävät tulot. Melko hyvä näyttö on tästä läheltä, äyrit, jotka olivat pysyneet melko tasaisina vuosikaudet, satokilpailuvoittojen ja  suurten vacuumbuustien ja rumpupuimurien varjossa, kolminkertaistuivat luomuun siirtymisen jälkeen.

Miten se voi olla mahdollista ? Vacuumbuustien ja rumpupuimurien viereen on ilmestynyt laserperkaajia ja juurimöyhijöitä sekä kaiken maailman rikkaäestä, koneistuksen taso ei ole alentunut, ehkä lannoitteiden viljelykemikaalien ja kuivausenergian sekä rahtien hinta todella on niin iso siivu kuluista, että käytännössä viljelijä maksaa tukiansa sinne panoskauppiaille ?

-SS-
tässä mennään vähän syvemälle ongelmaan. Aluksi puhuttiin siitä, kannattaako satoa puida vai esim murskata se maahan? Oletusarvona on sampo saran päässä, pehtoorit valmiina valmetin perässä, antti kippimonttu tyhjänä ja rekka-pena jo vartoomassa soittoa  ;D Jos valitaan murskaus, niin kaikki alkukesän tuotantopanokset on takuuvarmasti menetetty, koneketjun alkupään lisäksi myös korjuukalusto tuottaa tappiota. Tilatasolla kääntyy kassavirta negatiiviseksi ja silloin varmasti maksetaan tuotantopanoksia yksistään tukirahalla.

EU-jäsenyyden aikana tuotannon arvo (=kilo ja litrahinnat) ovat nousseet noin 20%, samalla ajalla tuotantopanosten hinta on noussut 60%. Tämä 40% jälkeenjääneisyys on mm kääntänyt luomun tai yleisemminkin tuotantopanosten pihisteliöiden harjoittaman viljelyn kaikkein kannattavimmaksi. Luomun moninkertainen tuki kannustaa jopa menemään niin pitkälle, että voidaan säästää mm korjuukalustossa, varotaan vaan ettei vahingossakaan tule puitavaa tavaraa. Onneksi hiilensidonta, valkoposkihanhipellot ja itämerensuojelu tulevat, niin yksinkertaisimmatkin vanhan kansan maalaisliittolaiset tajuavat lopettaa höpötyksensä huoltovarmuudesta ja nälkävuosista  ;D

Yhdellä asiakkaalla on luomutila . Emolehmiä ja viljan tuotantoa . Lataus nurmet syö lihotettavat elukat ja emot lannalla lannoitetut nurmet . Viljat menee myyntiin jonka hinta noin 50% parempi tehoviljellystä . Vieroitettujen pihviliha vasikoitten hinta on kohtuullinen .

Tehossa märkää ohraa jonka sato on 2 tonnia/ha ei kannata puida . Tänä vuonna noita peltoja on nähty .

Maidontuottaja asiakkaat  monet teki rehuksi viljat .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .