• Tavallinen aihe

Aihe Aurat kampiaa  (Luettu 11885 kertaa)

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7613
Vs: Aurat kampiaa
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"

Pienestähän tuo on varmaan kiinni auran noukassa. Omat överit oli kumminkin 16" säädössä ja silti säätövara lopussa. Nyt noi Agroluxit "mukava poikkeus"  Jos karttua siirtää niin tukijalkaa ei saa enää kiinni . Voishan sen heittää toiselle puolelle (jotta hyde säätö olisi keskellä) ,  mutta sitten säätöä  ei voi käyttää.


Muok. 3 siipiset överit oli 14" säädöissä ja niillä kyntö ei onnistunut oikein millään . Kait Mf 185 takapotku oli ainut missä rajoittimia ei tarvinnut lukita, mutta sillä en muista kyntäneeni oikein koskaan. Asia ei kait johdu dementiasta vaan silloisesta noin 10v iästäni.

Viimeksi muokattu: 20.10.21 - klo:20:41 kirjoittanut lypsyukko

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17590
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aurat kampiaa
Tässä on juu pykälää monimutkaisempi rakenne, kuva ohessa. Katkeava pultti on osa 31, joka pitää koko asennelman määrätyssä asennossa siihen ristipalaan nähden. Jos pultti katkeaa, jousi eikä mikään muuten vapaudu mutta koko rakennelma pääsee kaikkine osineen vapaasti kääntymään sen vaakatapin ympäri. Rakenne on kyllä kuvaasi verrattuna aika hennon oloinen...

Pitää ehkä kokeilla vähän hellätä niitä jousia, ja ehkä nostaa koko leikkureita hieman ylemmäs. Nyt ne leikkaavat lähes vantaan yläreunan tasolle asti.

Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni.  Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä.  Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25391
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Aurat kampiaa
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"

Pienestähän tuo on varmaan kiinni auran noukassa. Omat överit oli kumminkin 16" säädössä ja silti säätövara lopussa. Nyt noi Agroluxit "mukava poikkeus"  Jos karttua siirtää niin tukijalkaa ei saa enää kiinni . Voishan sen heittää toiselle puolelle (jotta hyde säätö olisi keskellä) ,  mutta sitten säätöä  ei voi käyttää.


Muok. 3 siipiset överit oli 14" säädöissä ja niillä kyntö ei onnistunut oikein millään . Kait Mf 185 takapotku oli ainut missä rajoittimia ei tarvinnut lukita, mutta sillä en muista kyntäneeni oikein koskaan. Asia ei kait johdu dementiasta vaan silloisesta noin 10v iästäni.

Takapyörien kavennus varmaan olis auttanut , ehkä .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5411
Vs: Aurat kampiaa
Tarkoitatko JD 6630 tuolla "nostovarsi työntövarsi " suhteella niiden kulmaa suhteessa auroihin? Siihen en kovin paljon kiinnittänyt huomiota, koska olivat likimain kuten ennenkin. Täytyypä tarkastaa.
Joo, siis niiden pitäisi "kohdata" toisensa suunnilleen traktorin keulassa. Muistaakseni kuhnin ohjekirjassa on sekin hyvin selostettu. Ainakin se kevensi selvästi kyntämistä kevyellä traktorilla kun katsoi kohdilleen.


Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3376
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurat kampiaa

Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni.  Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä.  Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.

-SS-

Voi se jonkinlainen viimeinen varolaite ollakin. Jouset ovat kyllä kohtuu löysällä ja leikkurilla pitäisi olla reilusti varaa nousta, mutta ainahan sieltä voi joku kannon vänkyrä pyllähtää niin että vara kuitenkin loppuu :-/
Välillä tulee kaikenlaisia pieniä 'löytöjä' kuten kuvasta näkyy. Sinänsä kertaakaan ei pultti ole katkennut esteen kohdalla vaan aivan sattumanvaraisessa paikassa missä ei mitään suurempaa estettä ole kohdattu. Mutta varmaan ne väsyvät kun riittävän monta ylikuormitusta on tullut.

Nostetaan (muutetaan kulmaa) vähän vielä ylemmäksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17590
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aurat kampiaa
Tuo leikkurin kiinnitys ei liekopuita ainakaan kestä. Ongelma lienee myös siinä, että leikkuri ei nouse siiven laukaisulaitteen mukana niin kuin Kvernelandissa. Eli jäykempi jousi pitempänä voisi olla osaratkaisu. Olisihan siinä tilaa pitemmälle kierretangoille ja vaikka puolikkaalle jouselle perään. Joustoliikkeen mekanismin pitää myös olla hyvin voideltu ja herkästi liikkuva. Onhan esimerkkjeä siitä, että sarka-aurassa oli laukaisulaitteella varustettu ojas ruostunut kiinni sijaansa, ja kiven tullessa mennyt katki.

-SS-

Pulu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 206
Vs: Aurat kampiaa

Tuo nro 31 näyttää tarkoitukseltaan peräti murtopultilta, sen tilanteen varalta, että jousi pohjaa. Varmasti jos jousi on melkein kiinni puristettu perusasennossa, saavutettava liikevara on todella pieni.  Sarka-aurassa tuota uudempaa kiinnikettä ei ole tullut säädetyksi, siinä kun koko leikkurin kankea saa siirretyksi korvakkeessaan ylös ja alas. Meillä se leikkurin latta onkin aika pystyssä kulmassa, jotta se kääntömöykky ei ota pahnaa eteensä.  Eli se pyörötolppa on nostettu mutkaan asti ylhäälle. Koska paluuaurassa sitä ei voine tehdä, niin sillä kulmalla täytyy vähän pelata sitä suurinta mahdollista joustovaraa, samalla työsyvyyttä vähentämällä.

-SS-

Voi se jonkinlainen viimeinen varolaite ollakin. Jouset ovat kyllä kohtuu löysällä ja leikkurilla pitäisi olla reilusti varaa nousta, mutta ainahan sieltä voi joku kannon vänkyrä pyllähtää niin että vara kuitenkin loppuu :-/
Välillä tulee kaikenlaisia pieniä 'löytöjä' kuten kuvasta näkyy. Sinänsä kertaakaan ei pultti ole katkennut esteen kohdalla vaan aivan sattumanvaraisessa paikassa missä ei mitään suurempaa estettä ole kohdattu. Mutta varmaan ne väsyvät kun riittävän monta ylikuormitusta on tullut.

Nostetaan (muutetaan kulmaa) vähän vielä ylemmäksi.

Omissa vastaavanlaisissa auroissa sama kiusa. Loppui siihen kun porattiin pultinreiät muistaakseni 16mm kokoon (tai niin isoksi kun seinämävahvuus antaa myöten) ja oliko 10.9 vai vielä kovemmat pultit paikoilleen. Nyt jos osuu johkun isoon ja kovaan niin katkee se vantti sieltä jousen sisältä. Paljon helpompi hitsata kasaan kun kaivaa sitä pultin pätkää sieltä nivelen sisältä

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3376
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurat kampiaa
Kovat pultit tähänkin on jo vaihdettu. 12.9 muistaakseni.

Sinänsä pultin katkeaminen nyt ei olisi mikään suuri ongelma, kunhan koko systeemi ei pääsisi sitten kiepsahtamaan seuraavissa käännöissä nurinniskoin.
Silloin hajoaa enemmän kun roikkuva leikkuri seuraavan kerran päätyy työvuoroon väärässä asennossa.

Pitää vähän miettiä että keksisikö tuohon jonkin simppelin mutta näppärän mekaanisen rajoittimen että paketti pysyisi suurin piirtein järkevässä asennossa vaikka pultti olisikin poikki; sitä katkeamista kun ei välttämättä heti huomaa ellei aktiivisesti vahdi leikkureita jokaisen käännön jälkeen. Se ei haittaa mitään vaikka muutaman vedon leikkuri kulkisikin vain pintaa pitkin pyörien - jos tätä ei jäljestä huomaa niin sitten asialla ei ole kiirekään :-)

Kovan pultin tynkä on lähtenyt yllättävän helposti aina pois eli pultin uusiminen pellollakaan ei ole ollut mikään ongelma ellei muuta ole hajonnut.

Pitänee tutustua kun seuraavan kerran olen aurojen vierellä.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5052
Vs: Aurat kampiaa
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6487
  • karkki vai keppana?
Vs: Aurat kampiaa
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Sellainen tarttuva rapamaa mikä ei mene Kvernen terässiipi+kiekkoleikkurilla menee muovi+puukko yhdistelmällä. Nurmen kyntö on kyllä kiekoilla varminta.
pessimisti ei pety!

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5268
Vs: Aurat kampiaa
SR teräiseen nelisiipiseen sarka-auraan tuli pidempi vetokarttu kun se laitettiin 955 Natikan perään. Ihan ääriasennossa tuonkin piti olla, jotta ensimmäinen viilu oli 14"
CV Överumin, siis V-siipisen kääntöauran, käyttöohjekirjassakin on kaksi vetokarttuvaitoehtoa eri raideleveyksille.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 175
Vs: Aurat kampiaa
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.

Kuhnilla menee multamaa, esiaurat+puukot+muovisiipi. Mutta kyllä Kuhninkin tukkoon saa. Oikein pahasti kun on ollut juolaa, pitkää heinää ja mättäitä, niin lautastinttarilla ensin kerran tai kaksi pinta rikki, niin sitten on kyntökin onnistunut.

Kuhinlla olen 20" säädöllä aina vetänyt, poikkeuksena kiilojen takia kavennus. Ohjekirjassa oli jokin säätö takarenkaiden  sisäreunan mukaan, joka sekin oli kohdallaan. Kampeamisen syyksi olen viime aikoina epäillytkin eniten etu-takarenkaiden sisäreunan välin eroa.

Paalimies

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 357
Vs: Aurat kampiaa
Ihmeellisiä ongelmia teillä auroissa. Isä-ukko hylkäsi Fiskarssit 70 luvulla ja osti ensimmäiset Kvernelandit. Ei ole ikinä ollut laukaisulsitteiden kanssa ongelmia, leikkurin napoja menee silloin tällöin kivissä ja aikoinaan jäisessä maassa. Meillä on osin kalliota vastassa ja isoja maakiviä sekä sitten sellaista päänkokokoista kiveä ja tietty pienempää. Toki noiden kivisien kyntöä pyritään välttämään mutta aina joskus täytyy.  Vuosittainen kyntöala ei enään ole iso muutama kymmenen hehtaari ja on ne vanhat kvernelandit jo vaihtuneet kääntöauroihin

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7613
Vs: Aurat kampiaa
Nyt kun oon tätä ketjua lukenut, niin epäilen yhtä ongelmaa munkin agroluxeissa. Koska ne oli ollut 20v käyttämättä , niin lähes kaikki mutterit/pultit/ säädöt on kiinni ja pysyy kunnes punahehkulla joskus helpottaa. Mutta tuo ojaksen kiinni juuttuminen voi olla niissä myös totta. Yhden kerran yksi siipi on laennut, mutta muuten vaan kolistellut  kivien päällä. Täytyy se selvittää kunhan paskanajo aika loppuu. Muutenhan se mieltä ylentävää, että surkean näköisillä auroilla saa ihan Ok jälkeä. Noissakin lukee vielä isolla Fiskars  ;D

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5411
Vs: Aurat kampiaa
Esiaurat ja puukot ei tosiaan toimi kevyillä maalajeilla. Turvepelloilla aivan toivotonta edes yrittää. Maa on liian kevyttä, ja puukot vain nostattaa maata siiven yli.
Hieta ja savimailla pelaa kyllä erittäin hyvin.
No nyt tuli uutta tietoa. Mielestäni meillä aika keveitä maita - ei toki puhtaita turvemaita vaan multaisimmillaankin viljavuusanalyysissä mm, mutta ongelmat alkavat vasta, jos on jotenkin esimuokannut kynnettävää tai sitten juolavehnä/ruokohelpi on totaalisesti ottanut vallan... Ja itsellä Fiskars Agrolux, sarka-aura, kiekot ja kuorimet Kuusakoskella ja neljättä vuotta puukot+esiaurat.
Sellainen tarttuva rapamaa mikä ei mene Kvernen terässiipi+kiekkoleikkurilla menee muovi+puukko yhdistelmällä. Nurmen kyntö on kyllä kiekoilla varminta.
Juu kyllä sellainen tarraava multamaa menee paremmin puukoilla ja esiauroilla.
Mut ne ei tosiaan toimi sitten vanhalla nurmella kuivalla turvepellolla