• Tavallinen aihe

Aihe Aurat kampiaa  (Luettu 13515 kertaa)

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3581
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurat kampiaa
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran  kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin.  Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.

Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26673
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Aurat kampiaa
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran  kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin.  Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.

Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3581
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurat kampiaa
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .

Koska maalajin vaihdellessa aurat eivät kulje koko ajan ideaalisti vaan hakevat hieman paikkaansa niin siiven sivuvoiman kuin maapuolien antaman tuen yhtälönä. Ensimmäisen viilun säädöllä korjataan tätä vaihtelua. Ja tietysti hifistit täsmäävät reunakaistoja ym, meikä vaan ajaa sopivasta kohtaa... nykyään vario-aurat ratkaisevat tämän tarpeen kun jokaisen siiven työleveyttä voi muuttaa, ei vain sen ensimmäisen..
Tietysti jos kaikki kynnettävä on samaa tasalaatuista maalajia niin eipä siihenkään 1. säätöönkään tarvi juuri koskea kun on ensin sopiva säätö löydetty.

Säätöjähän voi käyttää väärin ja ristiin, traktori voi vetää sivulle ja 1. viilun säädöllä voi pakottaa ne takaisin oikeaan paikkaan, mutta se ei ole hyvä asia.  Väkisin vänkäämällä vaan aura kuluu ja polttoainetta palaa, ja jälkikin on sitten hyvin herkkää kaikille muuttujille. Auran pitäisi 'uida' vapaaehtoisesti suoralla vedolla oikeassa paikassa.

Viimeksi muokattu: 21.05.20 - klo:21:42 kirjoittanut metsajussi

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7930
Vs: Aurat kampiaa
Jos käyttää alhaisia paineita kynnössä, niinkuin vaikeissa olosuhteissa on pakkokin tiukassa paikassa takarengas lytistyy, jolloin traktori kulkee lähempänä kynnettyä ja ensimmäinen viilu kapenee. Hydraulisella ensimmäisen viilun leveyden säädöllä saa kynnöksen pidettyä tasaisena ja vaon suorana.
Mystinen kesälaatumies

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2410
  • Etelä-Karjala
Kerropas Sorkkis
mikä juju on siinä, että lainaat muitten kirjoituksia mutta et sitten kommentoi niihin mitään?

Kerro nyt itte niin ei tarvi kenenkään epäillä asiattomia.
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2627
Vs: Kerropas Sorkkis
Voihan se olla hydraulinenkin mutta en oikeastaan keksi mitä siitä olisi hyötyä. Säätö kuitenkin tarvitsee normaalisti tehdä vain kerran  kun auroja sovitetaan määrättyyn traktoriin.  Tarvetta siihen koskemiseen ei juuri ole ellei traktori - lähinnä sen raideleveys - muutu.

Onhan näitä kaikenlaisia älyaurojakin, joissa ihan kaikki säädetään hydrauliikalla, sähköllä ja isobussilla... en ole mokomia nähnyt kuin videolla.
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .
mikä juju on siinä, että lainaat muitten kirjoituksia mutta et sitten kommentoi niihin mitään?

Kerro nyt itte niin ei tarvi kenenkään epäillä asiattomia.

Tosa sorkan kommentti, aikas fittans vaikeeta löytää kommentointia kommentin sisään kirjotettuna.

Turhapuro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
  • Johtaja Turhapuro
Vs: Aurat kampiaa
Vahingossa käy joskus noin kenelle vain, tuo pitäisi estää teknisesti.
Työn tekeminen on aina kiehtonut minua, siksipä voin katsoa sitä vaikka kuinka monta tuntia.

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2410
  • Etelä-Karjala
Vs: Kerropas Sorkkis

Tosa sorkan kommentti, aikas fittans vaikeeta löytää kommentointia kommentin sisään kirjotettuna.

No nyt selkis, tänkjuu...
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26673
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Aurat kampiaa
Mutta miksi se ensimmäinen viilun säätö ? Kerroppa .

Koska maalajin vaihdellessa aurat eivät kulje koko ajan ideaalisti vaan hakevat hieman paikkaansa niin siiven sivuvoiman kuin maapuolien antaman tuen yhtälönä. Ensimmäisen viilun säädöllä korjataan tätä vaihtelua. Ja tietysti hifistit täsmäävät reunakaistoja ym, meikä vaan ajaa sopivasta kohtaa... nykyään vario-aurat ratkaisevat tämän tarpeen kun jokaisen siiven työleveyttä voi muuttaa, ei vain sen ensimmäisen..
Tietysti jos kaikki kynnettävä on samaa tasalaatuista maalajia niin eipä siihenkään 1. säätöönkään tarvi juuri koskea kun on ensin sopiva säätö löydetty.

Säätöjähän voi käyttää väärin ja ristiin, traktori voi vetää sivulle ja 1. viilun säädöllä voi pakottaa ne takaisin oikeaan paikkaan, mutta se ei ole hyvä asia.  Väkisin vänkäämällä vaan aura kuluu ja polttoainetta palaa, ja jälkikin on sitten hyvin herkkää kaikille muuttujille. Auran pitäisi 'uida' vapaaehtoisesti suoralla vedolla oikeassa paikassa.

Pitäis uida aina tasasesti , oikein .

Jos joku muistaa hydreiaurat . Kapeassa traktorissa ei ollut ongelmaa paitsi piukassa maassa . Tuli levempi traktori eikä vetokartun säätö riittänyt , kyntö oli yhtä helvettiä . Överumin kääntöaurat kun tuli oli kyntö yhtä juhlaa  :) :) :) :) :)
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Tex Willer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Vs: Aurat kampiaa
Tarvitsisin kokemusperäisiä mielipiteitä seuraavaan ongelmaan:

Kuinka paljon etu- ja takarenkaiden raideleveydessä saa olla eroa, että kyntö vielä järkevasti onnistuu? Tämän hetkisellä rengastuksella eroa on 19 cm ( edestä 139, takaa 120 ) ja kiinteät vanteet eli muuttaminen ei helpolla onnistu.

Renkaat on 650 65 38 ja 540 65 28. Traktori n175d ja aurat kuhn varimaster 123. Kyntösyvyys 20 cm, viilunleveys 18, ensimmäisen viilun leveys ok ja muutenkin säädöt ohjekirjan mukaiset. Esiaurat käytössä.

Kyntöjälki on ihan ok, mutta aurat tuntuu nelisiipisiksi vedättävän mielestäni liikaa ja ainettakin palaa turhan paljon. Nyt hiesusavella meni 20 - 25 l ha ja loivassa ylämäessä mentiin ns. lämä tiskissä. Pelto ollut nurmikierrossa ja n. neljän vuoden kyntörytmissä. Olihan maa tietysti tiukkaa, mutta ero edellisiin 16 tuumaisiin sarka-auroihin on mielestäni turhan suuri. Ne kun tuli perässä lähes itsestään. Viides siipi ei olisi enää kulkenut tuolla traktorilla. Kyntöjälki on ok niin auran säädöt tästä päätellen kunnossa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi väkinäiselle menolle on jäänyt liian suuri ero etu ja takarenkaiden raideleveydelle sekä sitä kautta auran kampeaminen.

Onko vastaavasta tilanteesta kokemuksia?

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2348
Vs: Aurat kampiaa
Kun olet varma siitä että aurat kampeavat niin näyttääkö myös siltä? Sekin on mahdollista että syystä tai toisesta edelliset aurat olivat luonteeltaan kevyemmät vetää.

Tex Willer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7
Vs: Aurat kampiaa
En ole varma kampeamisesta, mutta muutakaan syytä en ole keksinyt. Näiden aurojen pitäisikin olla raskaammat vetää, mutta vetrotehon tarve on mututuntumalla liian suuri. Kyseessä oleva rengasyhdistelmä on käsittääkseni niin yleinen, että ajattelin vastaavasta raideleveyden erosta olevan jollain kokemusta ja siksi kyselen.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7986
Vs: Aurat kampiaa
^

En tiedä taaskaan mitään, mutta ajattelis että leveiden renkaiden yhdistelmillä se renkaiden sisävälin ero saa olla enemmän kuin oppikirjamaiset 10cm. Ulkoreunathan noissa on kumminkin melko samat, jos oikein ymmärsin. Toki saattaa olla vaikea nojata sitä  fiilua jo eturenkaalla mutta takarengas tulisi sitten jo samoja raiteita. Jos eturengas ajetaan sinne vaon toiseen syrjään niin ajattelis silloin takarenkaan joutuvan "kiipeämään" sieltä 20cm montunpohjalta koko ajan, joka voisi tuntua tehon tarpeen lisäyksenä.  Eli voi kait sillä ratin asennollakin kokeilla mitä vaikuttaa käyttäytymiseen. En tiedä , pohdin vaan kirjallisesti.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3581
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurat kampiaa
Juu en ole varma pitääkö nämä vanhat nyrkkisäännöt raideväleistä enää paikkaansa kovin leveiden renkaiden kanssa. Jos vakorengas takana  joka tapauksesa survoo niin vaon reunan kuin osan viiluakin alleen, ei sääntö sisäreunoista varmaan enää toimi :-(

Luultavasti vetotehoakin kuluu siihen vaon reunan ja viilun murjomiseen.
Seuraava vaihtoehto kaluston kasvaessa on varmaan sitten on-land aurat...

farmeri

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 184
  • "Maatalous on mukava harrastus mutta pirun kallis"
Vs: Aurat kampiaa
Tarkkailee työntövarren asentoa kyntäessä, siitä näkee kampeamisen, samoin sivurajoittajien pitäisi pysyä löysällä. Rengaspaineet ja auran muut säädötkin  vaikuttavat vetotehon tarpeeseen, ja auran ominaisuudet myöskin.