Turhapurokin ihmettelee tätä pääkaupunkilaisten penseyttä uudistuvia energialähteitä kohtaan. Työllistävät vaikutukset jäisi kotimaahan, metsät järeytyisi tukkirungoiksi ja kenties peltojakin voitaisiin valjastaa energiaa tuottamaan. Todellinen Suomi voittaa hanke siis kivihiilestä luopuminen, mitä nopeammalla aikataululla sen parempi.
Johtajatasolla kun olet tottunut pyörittämään erilaisia laskelmia, niin teehän harjoituksena laskelma. Laske, paljonko kivihiiltä menee nyt ja laske, paljonko haketta sen korvaaminen vaatii. Sen jälkeen lasket, montako kuutiometriä kuitupuuta siihen hakemäärään tarvitaan. Saatat yllättyä. Saattaa olla, että kattilaan alkaa mennä tukkipuutakin ja suurimmat vastustajat eivät löydy Helsingin vihreistä vaan UPM, MetsäGroup ja kumppanit johtoryhmistä. Mutta näytä johtajaominaisuudet ja laske tuo harjoituksena. Haikailet tuossa että risuilla lämmitettäisiin, näytä laskelmalla mikä on realismia.
Laskeppa sinä joutessas miksi tua puulla/risulla ee kannata. Seon ihan sama mitä umpit ym.:t sannoo. Metsät net on viellä enimmäkseen yksityistä ommaesuutta ja omistajat päättää mihin puunsa myyvät, kunhan hinnoista sovitaan. 
Niin ainahan se on helppo louskuttaa leukojaan kun ei mistään mitään tiedä. Mutta jos noin niin kuin suuruusluokkina, voit sitten tarkentaa kun olet laskenut. Helsingin kivihiiken korvaaminen vaatisi noin 9+ miljoonaa m3 haketta. Jos hakerekkaan menee se 120 m3 niin se on sitten sen noin rekka per 5 minuuttia 24/7/365.
Mielenkiintoisia logistisia haasteita sekä lastauksen että varsinkin purkamisen suhteen. Aika paljon plaania pitää olla. että sujuvasti rekat mahtuvat purkamaan. Lisäksi hake hiileen verrattuna asettaa omat haasteensa, hiiltä voi varastoida vaikka koko vuoden kasan, mutta haketta lämpenemis- ja paloriskin takia vain 2-3 viikon tarpeen. Tarkoittaa sitä, että kylmimpään aikaan on oltava hakerekka 2-3 minuutin välein.
Pelkästään purkualue tekee jo haasteita. Varsinkin kun erään lähteen mukaan 120 m3 hakerekan purkuun meni kolme varttia ketjupurkusysteemillä. Oliko kiinni ketjupurusta vai sen jälkeisestä logistiikasta, mutta haasteita varmasti on. Jos purku kestäisi vaikka sen 30 minuuttia, ja rekka 2 minuutin välein, niin kerralla pitäisi mahtua purkamaan yhtä aikaa noin 15-20 rekkaa ja seuraavien purkamisen alkaa välittömästi kun edellinen häipyy. Lastaus on helpompi koska haketusterminaaleja voisi olla useampia.
Mutta tuollaista haastetta. Sen lisäksi tuo 9+ miljoonaa m3 haketta tarkoittaa noin 3,5 miljoonaa m3 kuitupuuta. Se on muuten sitten noin 10% Suomen vuotuisesta kuitupuun käytöstä. Tosin teollisuus tuo jo nyt sen 7-20 miljoonaa kuutiota. Mutta että jos tarve lisääntyisi vielä tuon 3,5 miljoonaa m3 niin tuonnillahan se. Itse asiassa helpottaisi varmasti logistiikkaa kun tulisi proomuilla satamiin kuten hiilikin,
Mutta saattaa siinä metsäpomot vähän nikotella kun puun hankinta vaikeutuu ja kallistuu? Mutta Helsingin tarve olisi siis noin 5-7% koko raakapuun käytöstä. Kun muut eli Turku, Vaasa ja mitä näitä muita hiilen käyttäjiä on lisätään tuohon, niin lämmitykseen menisi sen jälkeen luokkaa 8-10% koko Suomen vuotuisesta raakapuusta.
Omat haasteensa tuo kuljetusmatka. Aika kalliiksi käy jos ajomatka on yli 200 kilometriä suuntaansa, tyypillisesti tällaisen bulkkituotteen kuin hake kuljetusmatka saisi olla max 50 kilometriä. Tuollaisen etäisyyden päästä vaan kaikki tukitkin pitäisi ajaa kattilaan.
Mutta että tuossa suuruusluokkia.
Helppo sanoa, että "Helsinki täytyy alkaa lämmittää hakkeella! Ja heti!" silloin kun ei mistään mitään tiedä ja ymmärrä.
