Asia on hyvin yksinkertainen ja kyse on yksinkertaisesti "ajattelun tasolla" olevasta ideologisesta vääristymästä. Lyhyesti Knuuttilan ajattelu menee näin, tästä on myös keskusteltu.
Ihmistoiminnan päästöt. Kaikki ihmisen toiminta aiheuttaa päästöjä, niitä tulee maataloudesta, metsätaloudesta, teollisuudesta, rakennetusta maa-alueista, sekä pistekuormituksina puhdistamoilta.
Luonnonhuuhtouma. Luonnontilassa olevilta alueilta tulee myös päästöjä eli siinäkin tapauksessa, ettei ihminen koskisi ikinä mihinkään, niin valumavesissä on ravinteita. Luonnonhuuhtouma saa aikaan vesistön luonnontilan eli sellaisen, kuin sen kuuluisikin olla.
Vesistön ulkoinen ja sisäinen kuormitus. Ulkoinen kuormitus tarkoittaa ulkopuolelta tulevaa kuormitusta, yleensä valumia, joka lisää vesistössä jo olevaa sisäistä kuormitusta. Itämeren kohdalla merkittävää olisi veden vaihtuminen eli ns suolapulssit atlantilta, jolloin vesi puhdistuisi ja sisäinen kuormitus vähenisi. Matti Lappalainen teki tästä väitöskirjan joka sai ristiriitaisen vastaanoton
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/29/itameren-vaara-diagnoosi-kasikirjoitusHistoriallisesti tiedetään, että Itämeri on ollut jo ennen maataloutta (=kemiallista lannoitusta) samanlainen levänpeittämä, samea vesistö, kuin nytkin. Nykyisin maa-alasta esim Lounais-Suomessa on suurin osa ihmiskäytössä, koska on peltoa, metsää, tonttimaata, tiepohjaa ym, siksi myös päästöt luokitellaan ihmisen aiheuttamiksi. Luonnonhuuhtoumaa ei juuri tule ja puhdistamojen teknisten ominaisuuksien oletetaan olevan hyvin korkeita ja päästöt pieniä. Maa- ja metsätalouden päästöarvot ovat johdettuja pienten alueiden virtaamatutkimuksista, joista nyt voidaan vesimäärien suhteessa arvioida talven kokonaispäästömäärät.
Ajatuksellinen virhe on siinä, että ihmistoiminnan päästöjä ei verrata koskaan siihen, paljonko päästöt olisivat luonnonhuuhtoumaan verrattuna? Luonnonhuuhtouman osuus voi olla noin kolmanneksen luokkaa kokonaispäästöistä nytkin? Osa ihmisen rakentamista padoista hidastaa virtaamaa ja voi jopa vähentää päästöjä mereen? Jokakesäisen leväkeskustelun osalta taas unohdetaan, että Itämeren sisäinen kuormitus voi olla, ja onkin, riittävän suuri levälauttojen esiintymiseen. Valumavesillä ei välttämättä ole kymmeniin vuosiin mitään merkitystä.
Onhan vesistöissä tehty mittauksiakin. Tehdyistä mittauksista huomataan, että fosforin päästöt ovat EU-aikana kääntyneet laskuun, onko syynä ympäristötukimääräykset ja vähentynyt lannoitus? Typen osalta vastaavaa laskua ei ole havaittu, jopa jossain pitoisuudet nousseet, syytä voi arvailla? Karja ja lannat eivät ainakaan nosta päästöjä, silloin Suomenlahden pitäisi puhdistua ja Perämeren päästöjen lisääntyä, näin ei ole käynyt.