Voi olla niinkin, että globalisaatio loppu. Mutta se, että Suomi olisi siinä voittajien puolella, on aika ennenaikaista ajattelua. Suomen kansantalous on erittäin viennistä ja tuonnista riippuvainen. Jos emme saa vietyä tavaroita ulkomaille, niin emme saa tuotuakaan. Ja mitäpä meillä on viedä sellaista, mitä joku maa ei voisi tehdä itse? Niinpä. Ei oikein mitään. Metsätuotteita osittain, koska metsävaramme ovat runsaammat kuin muualla. Mutta jos mennään digilehtiin jne niin mm paperin menekki vähenee. Uudet tuotteet ehkä pelastavat.
Mutta mitä muuta? Konepajatuotteet? Jos emme voi tuoda tänne raaka-ainetta ("rautaa") ei ole myöskään mitä viedä. Samoin mm sairaalalaitteet yms yms jutut. Rätit? Jos emme voi tuoda tänne raaka-ainetta (puuvilla), emme oikein tee mitään. Elintarvikkeet? Viedäänpä appelsiineja, niitä ei muualla pystytä tuottamaan? Nykyisin viennistä taitaa olla jo yli neljäsosa palveluita yms digitaalisia juttuja. Mutta jos rajat menevät kiinni, niin että noikin tehdään vain ja ainoastaan kussakin omassa maassaan?
Seuraus? Meillä ei ole valuuttatuloja? Seuraus? Moni asia, joka on nyt itsestäänselvyys, ei olekaan itsestäänselvyys. Autot? Ei niin vain kävelläkään kauppaan ja osteta autoa. Sen saavat vain harvat ja valitut, joille myönnettään (hyvävelisysteemillä?) tuontilisenssi. Eihän nyt kallista valuuttaa voi tuhlata tuollaiseen. Kännyköistä tulee todella kallis ylellisyystuote, joita salakuljetetaan ja on mustan pörssin markkinat.
Matkustaminenhan loppuu kokonaan. Kun ei ole valuuttaa.
Moni kuvittelee, että elintarvikepuoli olisi voittaja. Ja näin saattaisi ollakin. Sen sijasta, että syötäisiin appelsiineja, syödäänkin nahistuneita kotimaisia omenoita. Mutta seurauksena olisi melkoinen määrä tyytymöttämyytta ja vastakkainasettelua. Aikanaan osa kansasta ei ollut edes nähnyt appelsiinia, nyt on vähän toinen juttu.
Mutta kaiken kaikkiaan Suomi olisi todennäköisesti erittäin viennistä ja tuonnista riippuvaisena kansantaloutena häviäjien puolella. Elintasomme laskisi jonnekin 60-70 -.luvun vaihteeseen, ehkä jopa alemmas, 50-60 -lukujen vaihteeseen.