"Sota bakteereja vastaan -kirjan kirjoittanut Martiniussen arvioi Aftonposten-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, että vastustuskykyisten bakteerien ja koronaviruksen yhdistelmä voi selittää korkeaa kuolleisuutta Italiassa ja nyt myös Espanjassa.
Italiassa on kuollut yli 7 500 ihmistä koronavirukseen runsaassa kuukaudessa, mikä herättää huolta joka puolella.
Martiniussenin mukaan Italiassa keski-ikä on korkea, mikä voi selittää korkeaa kuolleisuutta, mutta ei likikään kokonaan. Hän väittää, että virusepidemian lisäksi Italian kaoottinen antibioottitilanne näkyy kuolleisuusluvuissa.
Martiniussen arvelee, että monet ihmiset, jotka ovat nyt Italiassa saaneet koronatartunnan, eivät ehkä kuole virukseen, vaan antibiootteja kestävien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin.
Virusten tiedetään heikentävän ihmisen immuunijärjestelmää. Samalla se helpottaa bakteerien hyökkäyksiä.
Koronavirus poikkeaa tavanomaisesta kausittaisesta flunssasta siinä, että monilla potilaista kehittyy keuhkokuume. Vakavia tapauksia hoidetaan antamalla lisähappea.
Jotta vakavasti sairastuneet potilaat eivät sairastuisi myös bakteeri-infektioon, heille annetaan usein antibiootteja osana hoitoa. Antibiootit eivät pure koronavirukseen, mutta ne tuhoavat bakteereita.
Lancet-tiedelehdessä julkaistiin maaliskuun alussa tutkimus, jonka mukaan yli puolet Kiinassa Wuhan-virukseen kuolleista potilaista oli saanut myös bakteeri-infektion ennen kuolemaansa.
Tutkijoiden mukaan virustartunnan jälkeen saadulla bakteeri-infektioilla on ollut ratkaiseva merkitys koronakuolemiin, mutta lisää tutkimustietoa tarvitaan.
Bakteeritulehdus voi edetä tärkeisiin hengitysteiden kantasoluihin, joita tarvitaan keuhkokudoksen uudistumiseen.
Viruksen aiheuttama keuhkokuume voidaan parantaa, usein lisähappea antamalla, kunhan keuhkojen kantasolut voivat korjata vauriot. Jos kantasolut ovat poissa pelistä, niin ei käy.
Normaalisti antibioottihoito tehoaa bakteereihin ja immuunijärjestelmä voi keskittyä torjumaan virusinfektiota, jotta potilas toipuu.
Norjassa ja myös Suomessa on suhteellisen helppoa hoitaa toissijaista bakteeri-keuhkotulehdusta antibiooteilla, mutta niin ei ole Italiassa.
Italiassa kuolee vuosittain lähes 11 000 potilasta antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin, kun Norjassa luku oli viime vuonna 69."
Tässäkö on yksi selitys Italian ja Espanjan koronatilanteeseen?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
