Tuossa tuo Petri kirjoittikin noista tilakokonaisuuksien ravinnetasapainoista ja siihen pyrkimyksetä.
Suljettua kiertoa ravinteille on tietenkin mahdotonta saada. Niin kauan kun ihmiset syövät ruokaa ja heidän paska ei pelloille palaa, ravinnekiertoa ei ole. Ja vaikka kierrätyslannoitteet saataisiinkin takaisin pelloille, täydellistä kierto ei koskaan tule olemaan.
Maaperässä ravinteita on hirveästi. Niitä rapautuu ja vapautuu eri syistä. Aika, eliöt, alkuaineiden ja molekyylien reaktiot. Ja käytännössä kaksi ensimmäistä, eli aika ja eliöt taas vaikuttavat nimenomaan alkuaineiden reaktioihin.
Ja nämä sisältyvät siihen pääasiaan, eli kemiallisiin reaktioihin. Näiden seurauksena kasvit saavat käyttöönsä ravinteita maaperästä. Nyt kun heinä sun muu kasvaa, keskittyy näihin kasvien osiin ravinteita. Ne ovat helposti kasvien käytöön saatavilla olevassa muodossa.
Ajan myötä kun kasvit niitetään maahan ja lahoavat juuristoa myöten, ravinteet "keskittyvät" lähelle maan pintaa. Usein nämä heinäkasvit kierrätetään esim. lehmän kautta ja palautetaan paskana peltoon. Siksi maan pintakerroksissa alkaa olla paljon ravinteita. Paskan muodossa esim. fosfori ja kali on helpommin siirrettävissä eri paikkoihin, kuin pelkän heinän muodossa.
Osa ravinteista kulkeutuu tietenkin ihmisen elimistöön, joten heinän niittäminen suoraan maahan on tehokkaampi keino saada ravinteita maan pintaan, kuin se että heinä käytettäisiin ensin lehmän läpi.
Kasvin maassa kasvamiselle on kuitenkin tärkeänä tekijänä symbioosi eliöiden ja sienien kanssa. Eli esim. naudan paskassa on hyvä bakteerikanta kasvien kasvulle. Siksi monet kasvit kasvavatkin hyvin lehmätiloilla. Eli kasvu maassa ei riipu pelkästään ravinteista.
Olen sanonut, että kasvu maassa. Siksi, koska kasvulle ei ole esteitä ilmassakaan. Juurilla pitää vain olla vettä, joka sisältää oikeita ravinteita. Ilmassa kasvulle, voi vesivirtaus olla suljettu. Pönttö alla, josta pumpataan vettä juurille, joista ne valuu takaisin pönttöön. Puhutaan vesiviljelystä. Esim. hifikasvattelijat kerrostaloissa kasvattavat joskus näin laillisia ja laittomia kasveja.
Kaikeksi onneksi pääravinne, eli typpi, on täällä maapallolla näissä olosuhteissa kaasumaisessa muodossa. Sen muodostaessa molekyylejä muiden alkuaineiden kanssa, se saadaan asettumaan aloilleen. Esim. typensitojakasvit, joissa bakteerit sitovat typen maahan.
Täytyy ymmärtää se, että nämä alkuaineet ja ravinteet mitä meillä maapallolla on, ne ovat tässä. Lisää saa ulkoavaruudesta. Ei mistään viherlannoituksesta. Ei paskasta. Ei kusesta. Vain luonnollinen radioaktiivinen hajoaminen tuottaa uusia alkuaineita. Ja nekin ovat mitä sattuu. Joku kemikaalioguru voisi muistaa ulkoa eri aineiden hajoamistuotteita ja isotooppeja. Guuglella selviää. Ihminenkin voisi tehdä uusia alkuaineita myllyllä, joka muodostaisi niitä kauhealla energialla.
Tällaiset luonnon perusasiat kun koittaa oppia, niin yllättävän paljon sitä tietoa voi soveltaa eteenpäin. Kun atomin toimintaa opettelee makrotasolla ilman alkeishiukkasia, tällaisen normaalin elämän asiat ovat helpommin ymmärrettävissä.
On vain yksi oikea F-1 moottori.
Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.