• Tavallinen aihe

Aihe Luomu  (Luettu 12593 kertaa)

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 322
Vs: Luomu
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 346
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Luomu
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Luomuviljojen  markkinatilanne taitaa olla nyt huono:

https://mobile.twitter.com/VYR_fi/status/1227203178766225408?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Eembeddedtimeline%7Ctwterm%5Eprofile%3AAYlhainen&ref_url=https%3A%2F%2Fkaytannonmaamies.fi%2F

Onkohan tuossa viljojen 1900-2500 kg/ha satoarviossa huomioitu latausvuodet vai pitääkö ne vielä laskea pois keskiarvosadosta?
Latauskasvit taitavat olla jotain muuta, kuin satokasvit eli menevät omiin tilastoihinsa. Luomualan kasvukin on pääasiassa erilaisia heinäpeltoja, osalla näistä ruokitaan karjaa, joka taas ei ole luomussa.

Luomun tilastoja ei kannata katsoa, ne ovat karua luettavaa, aiheuttaa vaan pahan mielen. Ehkä pahin osa tilastoista on vähittäiskaupan myyntitilastot, kun luomusta on ollut jatkuva pulaa ja kauppaan ei tavaraa ole saatu, nyt alkaa myös kulutuskysyntä vähenemään. Ainoa mikä enää kasvaa, on pinta-ala ja sen seurauksena tukieurot. Onneksi se ei ole keneltäkään pois  ;D ;D

Puhutaan mieluummin humuksesta, mykorritsoista, pellon kasvukunnosta, hiilensidonnasta ja hyvästä kannattavuudesta  ;D

Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 322
Vs: Luomu
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.

Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11755
Vs: Luomu
Montako hehtaaria tarvitaan tavanomaisessa viljelyssä siihen että saadaan nuo ostopanokset maksettua  vaikkapa viidelle hehtaarille

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2258
Vs: Luomu
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4928
Vs: Luomu
Se maatalous näyttää hyvin erinäköiseltä, kun katsoo eri puolelta Suomea, eri tuotantorakenteesta ja viljelyhistoriasta. Itse luomussa märehtijöitä (noin 0,45 ey/ha) kasvattavana ja jonkinasteista myyntiviljelyä harjoittavana en oikein tunnista moniakaan tämän ketjun "ongelmia". Olemme tietoisesti rakentaneet tilaamme "tasapainoiseksi", eli nurmiviljelyllä pidetään rakenne ja typpitalous kohdallaan, lantaa sopivasti annostelemalla saadaan yksivuotisista kasveista siedettävä sato. Nyt reilun kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen alkavat pellot olla kunnossa (täällä raukoilla rajoilla olen ottanut lähinnä 10-40 vuotta viljelemättömänä olleita alueita jälleenraivaukseen...) ja lähtötilanteen ideaalista on jotain merkkejä jo näkyvissä.

Väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat auttaneet rakentamaan tilakokonaisuuksia ja kokonaisia alueellisia tuotantosysteemeitä, jotka eivät toimi ilman näitä avainpanoksia. Niiden suora siirtäminen luomuun saattaa tuotantoehtojen sisällä onnistua, mutta ne eivät ole kestävällä pohjalla. Tällaisia (kylä)kuntia ja isompiakin alueita on Suomessa paljon. 

Kun viljelykierto on tasapainoinen, tilalla (viljelysysteemissä ja -kierrossa) korrenpurijoita ja lantaa käytetään maltilla, poisvietävä P, K ja muut kivennäiset on aika helppo korvata, koska määrät ovat kuitenkin aika pieniä. Rikkakasvi-, tauti- ja tuholaisongelmat ovat kohtuullisia. Eikä kokonaisuutta laskien satotasopudotuskaan ole mahdottoman iso - toki myönnän, että aktiivisella lääkitsemisellä saadaan pellosta puristettua enemmänkin.

Luomussa on paljonkin kritisoitavaa. Olisi vain hyvä, jos kriitikot(kin) pohtisivat, onko kyse luomun perusajatuksesta sinänsä, markkinoiden asettamista epärealistisista odotuksista, eurooppalaisten tuotantosääntöjen jäykkyydestä, suomalaisen valvontaviranomaisen tsaristisista käytännöistä, tukipolitiikasta, viherhihhuleiden messiaanisista odotuksista vai mistä.  Tuota ensimmäistä lukuunottamatta ratkaisut ovat meidän ihmisten keskinäisillä sopimuksilla korjattavissa, perusajatuksesta voidaankin sitten vääntää pitkään. Ehkä luomu onkin nähtävä vain tämänhetkisen valtavirran antiteesinä, jonka rooli olla mukana jalostamassa tulevaisuuden ruokasysteemiä, sitä synteesiä?

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.

Eikä vesiliukiset lannoitteet maassa pysy .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 322
Vs: Luomu
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta?  ;D ;D

Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?

Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.

Viimeksi muokattu: 06.06.20 - klo:11:23 kirjoittanut Green New Dealer

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta?  ;D ;D

Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?

Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.

Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 322
Vs: Luomu
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi.  Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.

Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi.  Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.

Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto

Miten sitte vuosikaudet viherlannoituksella lannoitetut pellot kasvaa edelleen ?
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19559
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.

Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.

Eilen sorkilla tilalla jossa pellot viherlannoituksen kanssa kasvavat . Satotaso nousee kokoajan . Karjan lanta ei riitä kuin osalle pelloista .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8135
Vs: Luomu
Tuossa tuo Petri kirjoittikin noista tilakokonaisuuksien ravinnetasapainoista ja siihen pyrkimyksetä.

Suljettua kiertoa ravinteille on tietenkin mahdotonta saada. Niin kauan kun ihmiset syövät ruokaa ja heidän paska ei pelloille palaa, ravinnekiertoa ei ole. Ja vaikka kierrätyslannoitteet saataisiinkin takaisin pelloille, täydellistä kierto ei koskaan tule olemaan.

Maaperässä ravinteita on hirveästi. Niitä rapautuu ja vapautuu eri syistä. Aika, eliöt, alkuaineiden ja molekyylien reaktiot. Ja käytännössä kaksi ensimmäistä, eli aika ja eliöt taas vaikuttavat nimenomaan alkuaineiden reaktioihin.

Ja nämä sisältyvät siihen pääasiaan, eli kemiallisiin reaktioihin. Näiden seurauksena kasvit saavat käyttöönsä ravinteita maaperästä. Nyt kun heinä sun muu kasvaa, keskittyy näihin kasvien osiin ravinteita. Ne ovat helposti kasvien käytöön saatavilla olevassa muodossa.

Ajan myötä kun kasvit niitetään maahan ja lahoavat juuristoa myöten, ravinteet "keskittyvät" lähelle maan pintaa. Usein nämä heinäkasvit kierrätetään esim. lehmän kautta ja palautetaan paskana peltoon. Siksi maan pintakerroksissa alkaa olla paljon ravinteita. Paskan muodossa esim. fosfori ja kali on helpommin siirrettävissä eri paikkoihin, kuin pelkän heinän muodossa.

Osa ravinteista kulkeutuu tietenkin ihmisen elimistöön, joten heinän niittäminen suoraan maahan on tehokkaampi keino saada ravinteita maan pintaan, kuin se että heinä käytettäisiin ensin lehmän läpi.

Kasvin maassa kasvamiselle on kuitenkin tärkeänä tekijänä symbioosi eliöiden ja sienien kanssa. Eli esim. naudan paskassa on hyvä bakteerikanta kasvien kasvulle. Siksi monet kasvit kasvavatkin hyvin lehmätiloilla. Eli kasvu maassa ei riipu pelkästään ravinteista.

Olen sanonut, että kasvu maassa. Siksi, koska kasvulle ei ole esteitä ilmassakaan. Juurilla pitää vain olla vettä, joka sisältää oikeita ravinteita. Ilmassa kasvulle, voi vesivirtaus olla suljettu. Pönttö alla, josta pumpataan vettä juurille, joista ne valuu takaisin pönttöön. Puhutaan vesiviljelystä. Esim. hifikasvattelijat kerrostaloissa kasvattavat joskus näin laillisia ja laittomia kasveja.

Kaikeksi onneksi pääravinne, eli typpi, on täällä maapallolla näissä olosuhteissa kaasumaisessa muodossa. Sen muodostaessa molekyylejä muiden alkuaineiden kanssa, se saadaan asettumaan aloilleen. Esim. typensitojakasvit, joissa bakteerit sitovat typen maahan.

Täytyy ymmärtää se, että nämä alkuaineet ja ravinteet mitä meillä maapallolla on, ne ovat tässä. Lisää saa ulkoavaruudesta. Ei mistään viherlannoituksesta. Ei paskasta. Ei kusesta. Vain luonnollinen radioaktiivinen hajoaminen tuottaa uusia alkuaineita. Ja nekin ovat mitä sattuu. Joku kemikaalioguru voisi muistaa ulkoa eri aineiden hajoamistuotteita ja isotooppeja. Guuglella selviää.  Ihminenkin voisi tehdä uusia alkuaineita myllyllä, joka muodostaisi niitä kauhealla energialla.

Tällaiset luonnon perusasiat kun koittaa oppia, niin yllättävän paljon sitä tietoa voi soveltaa eteenpäin. Kun atomin toimintaa opettelee makrotasolla ilman alkeishiukkasia, tällaisen normaalin elämän asiat ovat helpommin ymmärrettävissä.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.