Mitä noista kinaamaan https://www.slideshare.net/LukeFinland/viherlannoitus-vihannesten-viljelykierrossa-pirjo-kivijrvi

Tunnut tietävän paljon näistä viherlannoitteista, saako kysyä?

Kun lannoitefosforin käyttö on laskenut EU-aikana alle kolmannekseen, niin vesistöihin (erityisesti Itämereen) päätyvän fosforin määrä on samalla kääntynyt laskuun. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä on myös ollut laskussa, mutta fosforista poiketen vesistöihin laskevan typen määrä ei ole laskenut, jollain alueella määrä on jopa lisääntynyt. Mikähän tähän on syynä?

Toinen kysymys, jos säädetään lannoitevero, niin paljonko 200 Nkg/ha viherlannoitustasolla arvelisit lannoiteveron olevan?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:08:34

Mitä noista kinaamaan https://www.slideshare.net/LukeFinland/viherlannoitus-vihannesten-viljelykierrossa-pirjo-kivijrvi

Tunnut tietävän paljon näistä viherlannoitteista, saako kysyä?

Kun lannoitefosforin käyttö on laskenut EU-aikana alle kolmannekseen, niin vesistöihin (erityisesti Itämereen) päätyvän fosforin määrä on samalla kääntynyt laskuun. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä on myös ollut laskussa, mutta fosforista poiketen vesistöihin laskevan typen määrä ei ole laskenut, jollain alueella määrä on jopa lisääntynyt. Mikähän tähän on syynä?
Hesalaisten paska mikä juoksutetaan puhdistamojen ohi . Yksi syy voi olla venäläisten kanalat mitkä laskee Suomenlahteen 
Toinen kysymys, jos säädetään lannoitevero, niin paljonko 200 Nkg/ha viherlannoitustasolla arvelisit lannoiteveron olevan?

Lannoite vero , miks ?

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:07:50

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 28.01.20 - klo:11:53

Tunnut tietävän paljon näistä viherlannoitteista, saako kysyä?

Kun lannoitefosforin käyttö on laskenut EU-aikana alle kolmannekseen, niin vesistöihin (erityisesti Itämereen) päätyvän fosforin määrä on samalla kääntynyt laskuun. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä on myös ollut laskussa, mutta fosforista poiketen vesistöihin laskevan typen määrä ei ole laskenut, jollain alueella määrä on jopa lisääntynyt. Mikähän tähän on syynä?

Toinen kysymys, jos säädetään lannoitevero, niin paljonko 200 Nkg/ha viherlannoitustasolla arvelisit lannoiteveron olevan?

Hesalaisten paska mikä juoksutetaan puhdistamojen ohi . Yksi syy voi olla venäläisten kanalat mitkä laskee Suomenlahteen 
Lannoite vero , miks ?

Ihan Suomen Itämereen laskevista vesistä on pitoisuudet mitattu. Fosfori käyttäytyy odotetusti, mutta typpi ei laske. Karjanlanta ei tätä selitä, selittäisi juuri päinvastaisen, eikös siinä ole suhteessa fosforia enempi?

Lannoitevero ilmaantuu aina keskusteluihin tasaisin väliajoin, kait siihen kaikki pääsee mukaan? Ei sitä kukaan varmaan kaipaa

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 28.01.20 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:07:50

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Älä taas rupea vääntämään jostain humuksesta, kun et tiedä mistään mitään. Puhdas humus reaktiopintana pidättää ravinteita, joten humuksen määrän noustessa, se pidättää niitä enemmän. Se toimii kuitenkin vesikondensaattorina, joka tasaa vesitaloutta tilanteen mukaan.

En minäkään tiedä humuksesta, kun ei oikein kukaan tarkasti tiedä sen syntyä. Mutta sen tiedän, että sinä et tiedä mistään mitään.

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 28.01.20 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:07:50

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:17:06

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

Valistunut arvaus on, että ajan kanssa jostain ravinteesta alkaa tulla puutetta? Harva kemikaali on haitallista maaperälle, niin että niiden väheneminen maassa nostaisi satoja. Konetekniikka on muuttunut niin, ettei peltoja tarvitse muokata turhaan, paitsi rikkakasvien takia. Suorakylvössä maan rakenne paranee, ilmasto, vesistöt,  lierot ja talous kiittää, harmi vaan, ettei saa ansaitsemiansa tukieuroja tavanomaisessa viljelyssä.

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

On havaintoja.

Tavanomaisen viljelyn satotasojen trendi on yleisesti ollut lievässä kasvussa,
uusien lajikkeiden ja pienentyneiden fosfori- ja typpilannoitustasojen aikanakin,
noin +500 kg/20 vuotta.



Luomusatojen ja tavanomaisten satojen ero on pysynyt samana, ehkä hieman jopa kasvanut, rukiin ja öljykasvien osalta:

 



Ilmiö saattaa olla sidoksissa enemmän kasvinsuojelun kehitykseen kuin ravinnetilaan,
useilla luomukarja-alueilla maan fosforiluvut ovat todella korkeat, jopa ylikorkeat, suhteessa
saatavaan viljasatoon; alhaisimmat lukemat nykyään löytyvät pitkään kasvinvijelyssä olleeilla
alueilla, fosforirajojen jäykkyyden takia helpommaksi vaihtoehdoksi nähdään pelkällä
typellä lannoittaminen.

Mutta mitään salaperäistä maan alkemian käynnistymistä ei voida havaita, lisäksi erikseen
tehdyissä  tutkimuksissa ei ole voitu havaita maan orgaanisen aineksen lisääntyneen muuten
kuin lisäämällä sitä runsaasti, ja siihenhän orgaanisen aineksen siirtäminen lannan ja
olkikuivikkeiden muodossa osin tavanomaisesta viljelystä sopii hyvin.

Hehtaarille kerran vuoteen parikymmentä tonnia hyvää olkilantaa, kyllä alkaa orgaaninen aines lisääntyä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.01.20 - klo:21:36

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

On havaintoja.

Tavanomaisen viljelyn satotasojen trendi on yleisesti ollut lievässä kasvussa,
uusien lajikkeiden ja pienentyneiden fosfori- ja typpilannoitustasojen aikanakin,
noin +500 kg/20 vuotta.

Syksyllä julkaistiin satokilpailu (KM 12/2019), jossa oli korjatun sadon lisäksi korjuualan satopotentiaali merkittynä. Satopotentiaali laskettiin auringonvalon, sateen määrän ja maaperäolosuhteiden perusteella. Jollain brittiläisellä syysviljalla potentiaali oli 22tn/ha. Parhaimmat hyödynsivät satopotentiaalista kilpailussa vajaa 90%.

Tuntuisi antavan hyödyllistä tietoa myös käytännön viljelyyn, paljastaisi paljonko menee tuotantopanoksia hukkaan yliyrittämisen takia tai tuleeko säästettyä väärässä paikassa? Myös ympäristön kannalta näyttäisi resurssien haaskaamisesta parempaa tietoa, kai se joku tuottamisen taso pitäisi ylittää harrastusmielessä viljeltäessäkin?

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 28.01.20 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:07:50

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Älä taas rupea vääntämään jostain humuksesta, kun et tiedä mistään mitään. Puhdas humus reaktiopintana pidättää ravinteita, joten humuksen määrän noustessa, se pidättää niitä enemmän. Se toimii kuitenkin vesikondensaattorina, joka tasaa vesitaloutta tilanteen mukaan.

En minäkään tiedä humuksesta, kun ei oikein kukaan tarkasti tiedä sen syntyä. Mutta sen tiedän, että sinä et tiedä mistään mitään.

Humus lisääntyy lahoavista kasvin jätteistä . Pitäis tietää jo kansakoulussa opetettu .

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.01.20 - klo:21:36

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:17:06

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Suomessa on jo paljon tiloja, joilla pellot on olleet luomussa vähintään 20-30 vuotta, tuon väittämäsi mukaan niiden pitäisi nyt tuottaa  huippusatoja, samansuuruisia kuin kemiallisesti viljelevät, onko asia näin? Onko tästä mitattuja havaintoja?

Valistunut arvaus on, että ajan kanssa jostain ravinteesta alkaa tulla puutetta? Harva kemikaali on haitallista maaperälle, niin että niiden väheneminen maassa nostaisi satoja. Konetekniikka on muuttunut niin, ettei peltoja tarvitse muokata turhaan, paitsi rikkakasvien takia. Suorakylvössä maan rakenne paranee, ilmasto, vesistöt,  lierot ja talous kiittää, harmi vaan, ettei saa ansaitsemiansa tukieuroja tavanomaisessa viljelyssä.

Pieleen meni arvauksesi . Pieneliöstö , jos kaikki menee oikein , lisää ravinteita , vesiliukoisiksi .
Suorakylvössä on paljon positiivista , kaikille maille se ei sovi .

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 28.01.20 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 28.01.20 - klo:17:03

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 28.01.20 - klo:07:50

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

No niin ne on muutki sanoneet 

Rupesi vähän kiinnostelemaan tuo viherlannoitus/typensitominen näillä viljan hinnoilla. Harmi kun tiputtivat viherlannoituksen tuet niin surkeiksi.
Ihmetyttää vaan nuo luomumiesten jutut noista hurjista typpi määristä latauspelloissa. Olen nähnyt tosi komeita latauspeltoja mutta sitten kun on viljalla niin riittää yksi tuhtikärry isollekin alalle.

Alkuunsa sadot on pienet , maa nimittäin pidättää ravinteita alkuunsa tehokkaasti , kun humuksen määrä kasvaa alkaa sadot nousta .

Älä taas rupea vääntämään jostain humuksesta, kun et tiedä mistään mitään. Puhdas humus reaktiopintana pidättää ravinteita, joten humuksen määrän noustessa, se pidättää niitä enemmän. Se toimii kuitenkin vesikondensaattorina, joka tasaa vesitaloutta tilanteen mukaan.

En minäkään tiedä humuksesta, kun ei oikein kukaan tarkasti tiedä sen syntyä. Mutta sen tiedän, että sinä et tiedä mistään mitään.

Humus lisääntyy lahoavista kasvin jätteistä . Pitäis tietää jo kansakoulussa opetettu .

Oisko sorkalla taas jotain pyödän tyhjentävää linkkiä? Ja mieti tarkasti sisältöä.

Pieleen meni arvauksesi . Pieneliöstö , jos kaikki menee oikein , lisää ravinteita , vesiliukoisiksi .
Suorakylvössä on paljon positiivista , kaikille maille se ei sovi .

Vähän sama vaikutus, kuin kalkituksella, mutta kumpikaan ei lisää ravinteita.

En käsitä miten luomusta on tullut näin ehdoton ja kemikaalienvastainen. Maataloudessa kemikaaleja käytetään, kuten lääketieteessä lääkkeitä, hoitamaan ja parantamaan. Ylilyönnit ja ahneus kuuluu kitkeä sääntelyllä ja tutkimuksella, kuten aika pitkälle tehdäänkin.

Eduskunnassa valmistellaan "puoskarilakia", kun ihmisten hyväuskoisuutta käytetään härskisti hyväksi ja tarjotaan lääketieteelle vaihtoehtohoitoja, joilla huijataan ja rahastetaan herkkäuskoisia. Olisikohan maataloudelle vastaava laki tarpeellinen?

Viime keväällä julkaistiin tutkimus, jossa osoitettiin lintujen lisääntyminen luomukarjatiloilla. Kun kyseessä oli Ylen uutinen, niin siinä lihantuotantoa paheksuttiin, mutta saatiin sentään hyvä mainoslause uutiseen "Meidän aineistomme osoittaa, että linnuista huolestuneiden kannattaa valita luomulihaa."  Yleisesti voisi sanoa, ettei maatilan pihapiiri ole minkään eläinlajin luontainen elinympäristö, eikä lintuja pidetä tautiriskin takia kovin tervetulleina tuotantotiloihin.... mistäköhän se koronaviruskin sinne kiinalaiselle torille mahtoi tulla?

https://yle.fi/uutiset/3-10784374

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.01.20 - klo:21:23

Pieleen meni arvauksesi . Pieneliöstö , jos kaikki menee oikein , lisää ravinteita , vesiliukoisiksi .
Suorakylvössä on paljon positiivista , kaikille maille se ei sovi .

Vähän sama vaikutus, kuin kalkituksella, mutta kumpikaan ei lisää ravinteita.

En käsitä miten luomusta on tullut näin ehdoton ja kemikaalienvastainen. Maataloudessa kemikaaleja käytetään, kuten lääketieteessä lääkkeitä, hoitamaan ja parantamaan. Ylilyönnit ja ahneus kuuluu kitkeä sääntelyllä ja tutkimuksella, kuten aika pitkälle tehdäänkin.

Eduskunnassa valmistellaan "puoskarilakia", kun ihmisten hyväuskoisuutta käytetään härskisti hyväksi ja tarjotaan lääketieteelle vaihtoehtohoitoja, joilla huijataan ja rahastetaan herkkäuskoisia. Olisikohan maataloudelle vastaava laki tarpeellinen?

Viime keväällä julkaistiin tutkimus, jossa osoitettiin lintujen lisääntyminen luomukarjatiloilla. Kun kyseessä oli Ylen uutinen, niin siinä lihantuotantoa paheksuttiin, mutta saatiin sentään hyvä mainoslause uutiseen "Meidän aineistomme osoittaa, että linnuista huolestuneiden kannattaa valita luomulihaa."  Yleisesti voisi sanoa, ettei maatilan pihapiiri ole minkään eläinlajin luontainen elinympäristö, eikä lintuja pidetä tautiriskin takia kovin tervetulleina tuotantotiloihin.... mistäköhän se koronaviruskin sinne kiinalaiselle torille mahtoi tulla?

https://yle.fi/uutiset/3-10784374

Kalkitus vapauttaa ravinteita kasveille helpommin käytettävään muotoon , siitä sanonta isännän rikastuttaa ja pojan köyhdyttää .
Luomussa on omat säännöt ja vaatii taitoa viljellä . Onnistujia on ja epä onnistujia . Pitkään tehossa olleet ja sotketut hiesusavimaat ovat esimerkki pieleen menneestä tehoviljelystä , 4-5 äestyskertaa eikä mullasta ole tietoakaan . Vaikka millaiset tehoaineet ei satoa tule kuivana vuosina eikä hyvää satoa hyvänäkään vuotena , nähty on .

Happamat rapamaat ei tahdo oikein luomussa kunnolla menestyä . Pieneliötoiminta takkuaa , ravinteet ei vapaudu . Kovalla kalkituksella ja lannoituksilla niistä saa tyydyttävät nurmisadot ja kaurasadot .