Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

EU-aikana hehtaarikohtainen fosforilannoitteiden käyttö on alentunut runsaasta 30 kg:sta alle 10 kg:aan ja typpilannoitteiden 115 kg:sta alle 80 kg:aan hehtaaria kohden. Tämän muutoksen seurauksena fosforitaseet alenivat  noin 60 % ja typpitaseet 35 %. Lannoitteiden osalta karjalannan käyttö on suurin pullonkaula. Koko lantamäärän ravinnesisältö pelloille tasaisesti levitettynä tuottaisi fosforia hehtaarille noin 8 kg ja typpeä lähes 50 kg. Nyt koko lantamäärä käytetään vain karjataloustilojen pelloille, noin 30 %:lle peltoalasta.

Kun tilat kasvavat, niin karjatiloille kaivattaisiin "lannoitetehtaita", niin ettei levitysalan puute aiheuta ylilannoitusta.

Alat olla ongelman ytimessä. Ongelma on se, että osassa pelloista on päästy siihen, että fosforitase on lähellä +-0. Osassa taas fosforia menee vesistöihin että rapina kuuluu.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitus on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.01.20 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitua on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Pelto vaatii noita typesitojabakteereja, jotta typen sitominen toimisi. Se että kuinka se viherlannoitus onnistuu typen osalta, niin on sitten ihan arpapeliä. Typpilannoitus pitäisi sitten perustua kokonaistypen ja liukoisen typen määrityksiin maasta, jota joskus vaadittiin viherlannoitusnurmestakin oikein bonusten kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.01.20 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitua on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Samaa miettinyt itsekin.
Esim. valkomesikkä muka sitoo maahan liki 250kg. typpeä. Mahtaa olla lakoviljaa seuraava vuonna   

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.01.20 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitua on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Onko liian karkea yleistys, jos?

Varmasti tiedetään, että 2018 päivittäistavarakaupan myynnistä 2,4% oli luomua ja peltopinta-alasta 13,1%... ProLuomun tietoja eli sinne voi valittaa ellei usko

Jos oletetaan, että kemiallisella lannoituksella viljasta saataisiin 4000kg/ha, niin loppu on matematiikkaa
2,4 / 13,1 x 4000 = 733 kg /ha tulee viljaa ilman kemiallisia lannoitteita. Muillakin kasveilla voi laskea saman, kun tietää vaan normaalin satotason.

Entä jos nämä "viherlannoitetut herkut" ei päädykään kauppaan? Michelin-ravintoloihin, vientiin, tilamyyntiin ym. Saadaan uusi mielelnkiintoinen keskustelu, mikä on maataloustukien perimmäinen tarkoitus, jos niillä tuotettua tavaraa ei saa kaupasta ostaa

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.01.20 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 27.01.20 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 27.01.20 - klo:16:51

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Olenko jossakin vaiheessa kirjoittanut et kaikkien pitäis siirtyä luomuun ? En varmana ole . Niille ketkä osaa sen homman se on varteen otettava vaihtoehto .

Kyllähän se viherlannoitus on tehokas missä vaan tuotannossa. Osaaminen on eri asia, kuin onnistuminen. Erilaiset maalajit, sää, rikat ja tuholaiset muodostavat ikkunan, johon osaamisella ei voi vaikuttaa. Luonnonilmiöihin varautumista voi osaamisella tehostaa, mutta taivaan alta toimeentulon saaminen on hiukan eri asia kuin jostakin navetasta tai isutsusta.

Kyllä sinäkin viljelisit jos osaisit.

Onko olemassa ihan mitattua faktaa, paljonko typpikiloja viherlannoituksella saadaan peltoon sidottua, siis sellaista, lannoitetyppeen verrattavaa ja kasveille seuraavalla kasvukaudella käyttökelpoista typpeä. Eikä mitään teoriatyppeä. Olisi tämä fakta hyödyllistä tietää, kun nyt vaan hoetaan tämän viherlannoituksen erinomaisuutta. Paljonko siis sitä konkreettista lannoitusvaikutusta viherlannoituksella  oikeasti saadaan? Typpikiloina?

Jos tähän ei pystytä selkeää vastausta antamaan, päättelen että viherlannoitua on täten silkkaa huuhaata väitetyn typensidonnan osalta.

Samaa miettinyt itsekin.
Esim. valkomesikkä muka sitoo maahan liki 250kg. typpeä. Mahtaa olla lakoviljaa seuraava vuonna   

250 kg kuulostaa aika paljolta, mihin tuo tieto perustuu?

Lannoitteita valmistetaan kaivetuista mineraaleista eli ei ehtymättömistä luonnonvaroista .

Viherlannoitushan ei sitten luo kasveille mitään muita pääravinteita (tai hivenravinteita) kuin typpeä. Tällä hetkellä osa luomuviljelynkin typpilannoituksesta tulee tavanomaisen maatalouden sivuvirroista.

Luomussa fosfaattimalmia nimenomaan tuhlataan pitämällä fosfori lannoitukseen asti niukkaliukoisena, kivijauhossa.

-SS-

Molemmilta niin SS tyypiltäkin kuin uudelta vihreeltäkin puuttuu tietämystä viherlannoituksesta joka on yllättävän tehokas luomutuotannossa .

Omasta tietämyksestäsi huolimatta sinulta puuttuu kokonaan numeroiden suuruusluokkien tajuaminen ja yleensäkin alkeellistenkin määrien laskemisen kyky. 

Koska juuri faktat kertovat, että typpilannoitteiden tuotanto ei ole suuruusluokaltaan kuin pieni hiekanjyvänen koko maapallon päästöjen tuotannossa, miksi hedelmällisestä maatalousmaasta pitää varata toinen puoli pelto-aurinkopaneeliksi, kun tehoviljelyllä tarvittavan pellon määrän voi puolittaa ja antaa metsittyä ja soistua maapallon keuhkoiksi ? ? Aurinkopaneelit voisi viedä hiekkaerämaahan, kallioille, joutomaille, kaupunkehin, rakennusten katoille,  ja valmistaa sen energian avulla keinolannoitteita viljavalle osalla maapalloa. Emme tarvitse metsien raivaamista luodaksemme pellolle vihreän aurinkopaneelin.

Maakaasua muuten ei tarvita yhtään Haber-Bsoch - prosessissa, jos vety tuotetaan esimerkiksi elektrolyysilla. Tai vety erotellaan biokaasusta.

-SS-

250 kg kuulostaa aika paljolta, mihin tuo tieto perustuu?

Se perustuu luomuparadigman mutuun, johon on viitattu niin monta kertaa luomunormaalitieteessä, että väitteestä on tullut tosi, jota ei tarvitse enää todentaa. 

Suomen olosuhteissa luonnollisesti tuo teoreettinen typpi kovin hyvin pysyy seuraavaan kasvukauteen asti maassa.  Jos ei mullata syvälle maahan, niin pysyy hienosti vesistöissä kesän leväkukintoja auttamaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 27.01.20 - klo:21:34

250 kg kuulostaa aika paljolta, mihin tuo tieto perustuu?

Se perustuu luomuparadigman mutuun, johon on viitattu niin monta kertaa luomunormaalitieteessä, että väitteestä on tullut tosi, jota ei tarvitse enää todentaa. 

Suomen olosuhteissa luonnollisesti tuo teoreettinen typpi kovin hyvin pysyy seuraavaan kasvukauteen asti maassa.  Jos ei mullata syvälle maahan, niin pysyy hienosti vesistöissä kesän leväkukintoja auttamaan.

-SS-

Juu, tyyneläntilan sivuilta lueskelin. Kieltämättä kiinnostais tuo mesikkä viherlannoituksessa vaikka en luomussa olekaan. Kuulostaa vaan aika hurjalta tuo 250kg/ha.
50kg varmaan lähempänä totuutta.
Mutta hyvähän sekin olis, parempi kuin noilla höpöheinillä.

Miettikääs jos tavanomaisella puolella samanlaiseen peltoon johon se valkomesikkä sitoo sen 250kg typpeä muka levitettäisiin apulantana tuo 250kg typpeä. Olisiko talven jäljiltä tai mahdollisen syyskasvin osalta tiedossa lakoviljaa, tuskin? Johonkin se vaan häviää... viisaammat selittäkööt mihin.

Olen miettinyt tätä kun nykyään kovasti markkinamiesten puheissa vannotaan jaetun lannoituksen nimeen ja monesti sillä päästään parempiin satoihin. Niin jos nyt ei mietitä sitä, että tässä olisi konekauppiailla tai yaran ihmisillä ketunhäntä kainalossa niin mistä tämä sitten johtuu? Voisiko siinäkin kyseessä olla se, että keväällä kylvön yhteydessä levitetty kaikki typpi ehtii hävitä johonkin ennenkuin kasvi sitä tarvitsee?

Eipä kai sitä luomussa turhaan selitetä että vln jälkeen pitää satokasvi kylvää heti tai ainakin jokin kasvi joka sitoo sen typen satokasvin kylvöön asti.

Voi että mut on tyhmää porukkaa . 

file:///C:/Users/heikki/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/LML6CXZ0/viherlannoitus_vihkotulostus.pdf
Pikkusen sivistystä

Mitä noista kinaamaan https://www.slideshare.net/LukeFinland/viherlannoitus-vihannesten-viljelykierrossa-pirjo-kivijrvi