Norja ja Sveitsi tykkäävät omasta maastaan. Kuka auttaisi tällaiseen köyhyyteen tuomittuja maita ? Olisiko EU:n kaivettava jäsenmaiden kukkaroa, että nämäkin vuorikansat saataisiin yhteisen puuropadan ääreen ?
EU:n rahoituksen kannalta, ja ainakin EU:n maatalouden kannalta ehkä olisikin hyvä, jos rikkaita maita jäisi EU:n ulkopuolelle enemmänkin. Esimerkiksi Norja on yksi suuria EU:n nettorahoittajia, se näkee tärkeänä olla EU:n sisämarkkinoilla, vaikka maksamallakin. Suomen bruttomaksut ovat noin Suomesta noin 400€/ kansalainen, mutta EU:hun jää noin 115 € per kansalainen, Norja maksaa bruttoa noin 170 €/asukas, mutta on ulkona EU:n maataloustukijärjestelmästä, joka Suomellekin siis tuo takaisin 3/4 maksetuista jäsenmaksuista. Norjalla sekä Sveitsillä on merkittävä etu olla olevinaan ulkona, mutta kuitenkin sisällä: Norjan öljykentät varmistavat sen, että Norjan ei tarvitsisi olla yhtään missään jäsenenä, ja Sveitsi pesee diktatuurien rahaa negatiivisilla koroilla, silti on ollut esimerkiksi Schengen maa vuodesta 2005. Euroturismi kun on merkittävä osa Sveitsin taloutta, rahanpesutilien ja kellojen ohella. Sveitsikin maksaa talousalueen kauppasopimuksista lunnaita noin 80 €//kansalainen, mutta ei myöskään ole maataloustukijärjestelmän osakas.
Meidän kannattaisi kyllä joskus laskea, olisi Suomen silti edullisempi tulla maailmantoimijaksi maitojauheen globaalina suurviejänä, ilman EU:n painolastia. Ja olisihan se mukavaa, jos rukiista jälleen saisi 500 € tonnilta, eikä itämerivähennyksistä olisi puhettakaan, kun Itämereltä ei voisi tuoda yhtään mitään viljoja, ilman jättitulleja.
Sopisi useallekin juu.
-SS-