Kyseinen elukka oli Asmo Syöksystä, emän isä AAA Onnelan Lucky Luce . Poiki siis toisen kerran...Mistähän mahdan maksaa, kun jalostussuunnitelma tehdään?

 Asmo on kyllä ideana hyvä mutta toteutus ontunut alusta asti.  En usko että edes kaikki asmo alkiot lopulta siirretään kun niitä yritetään puoliväkisin kaupata . Onneksi tämä projekti tullut tiensä päähän!

 Kun jalostussuunitelman teon ulkoistaa luulis saavan  ammattitaitoista jalostuneuvontaa mutta todella harvoin neuvojan tietotaito läheskään riittävä. Lisäksi neuvojien kädet lähes sidotut käyttämään käyttölistan sonneja jollei viljelijä muuta vaadi. Käyttölistan sonneja kun tutkii tulee kyllä suru puseroon

 Jos ME SUOMALAISET haluamme äänemme kuuluviin fuusion jälkeen Viikingin rotuvaliokuntiin valittava todellisia asiantuntevia karjaihmisiä joille jalostus on intohimo. Valiokuntiin päästäkseen olisi henkilölllä oltava vankkaa asiantuntemusta rodun kehittämisestä.

http://www.faba.fi/yhteystiedot/ryhma.asp?from=19&open=70

Eikös tuossa ryhmässä ole riittävän intohimoisia jalostajia nykyäänkin varsinaisina jäseninä 

Oon ollu pikkupoikana Kööpenhaminan tivolin karusellis, enkä vois kuvitella, että joku robotti olis paree

 

Mutta sitten asiaa. Tuosta kuvasta siis, joka aiemmin oli esillä.

Kyllähän jokainen karjanomistaja tietää, että jos suurta tuotosta halutaan, "laatu" kärsii jossain kohtaa. Kun se lehmä ei kuitenkaan vielä ole mikään ropotti 
Pitää jokaisen mielessään miettiä, mitä haluaa. Terveen karjan vai tehotuotantoa. Niih.

Olikos tuo lehmä nyt sitten Arlan vai Valion  ?

Ei, se oli ATRIAN!!

Tässä hyvä esimerkki suomalaisesta jalostuksesta, kuvassa toisen kerran poikinut asmo jaloste. Huoltovapaa, kohteet hyvin esillä, helppo tarkastaa mahdolliset vauriot. Valmis jaloste hintaan 1.15 eur/kilo - Atria

On se vain kumma.. 

Tämä ayrshiren "erinomaisuus" saa faban menemään kevätkiimassa olevan kissin tavoin kohti viikinkiä. Suomi "saa" tämän päivän Pravdan julistuksen mukaan vetovastuun ayrshiren jalostuksesta. Myös Suomenkarjan jalostus säilyisi suomalaisten "vastuulla".

Faban liittyminen Vikingiin tuntuu allekirjoitettavan samankaltaisilla krapulahuuruissa suolletuilla kaavakkeilla kuin Suomi aikanaan Unioniin.

Näytöt suomijalostuksessa ovat kuten Ari sanoo todella vähissä mutta syy siihen löytyy kyllä täysin päättävistä elimissä.  Suurin osa päättäjistä ei tiedä / välitä jalostuksesta pätkääkään. Riittävää tietopohjaa ei löydy miten tuotettais myyvää sonniainesta.  Tällähetkellä ei ole edes halua tehdä mitään jalostuksen tilan kohottamiseksi vaan odotetaan fuusiota kieli ruskeana

Vaikka ollaankin robosta ja tivolista kaukana, niin täytyypä veljiä ape ja jiiwee vähän peesata. Ei tosiaan voida kauheesti suomiäykillä pröystäillä maailmalla.
Minusta yhtenä syynä tilanteeseen meillä on ollut se, että markkinointi ja tuotekehitys ovat olleet eri yksiköissä ja eri vallan (lue hallinnon) alla. Kauanko Nokia olisi pärjännyt, jos sen markkinointiosaston viesti ei olisi suoraan kulkenut tuotekehitykseen siitä, mitä ominaisuuksia asiakkaat tosissaan haluavat puhelimiltaan. Vaan karjapuolella näin on eletty autuaalisesti.

Siitä olen Appeen kanssa samaa mieltä, että nyt mennään oikeaan suuntaan.  Fj ja Fp yhdistyessä päästään vihdoin tilanteeseen, jossa markkinoinnista ja viime kädessä siis koko ketjun taloudesta vastaava taho pääsee määrittämään myös tuotekehityksen suunnan. Oli sitten joittenkin kieli ruskeana tai ei, niin jotta holstikille edes jotenkin pärjättäisiin, on voimia yhdistettävä.

Olin tässä syksyllä kuuntelemassa Mäntysaaren Esan luentoa tästä genomivalinnasta ja kyllä viesti oli aika selvä. Se kuulemma merkkaa jalostukselle  radikaalia nopeutumista ja tehostumista, puhumattakaan, että on  holstikkimaailmassa jo kovassa vauhdissa ja käytössä. Mukaan olis kai vähän pakko päästä. Eikä se ilmeisesti onnistu muuta kuin lyöttäytymällä pohjoismaisesti yhteen. Silloin saadaan homman kustannukset siedettäviksi ja kai niin laaja popula lehmiä ja sonneja, että genomihomma alkaa punasillakin luonaamaan. Eikö tässä tilanteessa ole vähän turhaa saivartelua kauhistella aystikin ja srb sekoittamista, kun niitä on jo vuosikaudet sekoitettu. Varsinkin jos vaihtoehto on molempien kuihtuminen olemattomiin mustavalkoisen vallan alle, yhdessä tai erikseen.

ja mihinkäs ne kanatalaiset sitten siemenensä myis?!!

Hupelo... älä käsitä väärin seuraavaa, heittäydyn vähän tahallani tyhmäksi ja toisekseen, olen kyllä oikeastikin ihan pihalla jo nykyään, mitä kaikkea on tapahtunut/ tapahtumassa. Tuon taas tähän näkökulman kuluttajalta.

Jos ajatellaan ihan tuotannollisia asioita ja jotkut eivät enää siinä kilpailussa pärjää, miksi kantaa pitäisi elvyttää jollain tekohengityksellä? Ymmärrän kyllä lajin säilyvyyden tärkeyden, mutta en ehkä lähtisi omenaa ja perunaa sekoittamaan säilyttääkseni edes jotain niistä lajeista... ok, olihan tuo kaukaa haettua, mutta se olikin henkilökohtainen mielipide asiaan, josta en kamalasti tiedä. Jalostus ei koskaan ole ollut se lähinnä mielenkiintoa ollut asia ja on tosi hyvä, että asiasta kiinnostuneita on, koska tosiaan kaltaiseni ihmiset menevät näppituntumalla eteenpäin ja luottavat muihin  .

Silloin kun minä vielä alalla olin, puhuttiin paljon siitä, ettei määrä aina korvaa laatua. No, jos totta puhutaan, joku osasi aina perustella paremmin, miksi piti juuri tästä rodusta tai tuosta. Puolesta ja vastaan löytyi kyllä argumentteja, kyse onkin siitä, kuka esittää asiansa uskottavimmin  .
Siksi niille tietämättömille päättäjille pitäisikin antaa monipuolisesti tietoa ja FAKTAA, tarpeeksi selväjärkisessä muodossa.

Tajuan kyllä sen, että pitää pysyä kehiyksessäkin mukana, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enempi annan arvoa kyllä sellaisille asioille kuin pysyvyys ja arvostus omaa työtä kohtaan ja tietysti eläinten ja ihmisten hyvinvointi. Joskus vaan tuntuu, että kaikkein tärkein unohtuu kilpaillessa/ pakkomielteessä pyrkiä aina eteenpäin (kovempaa kuin mitä luonto kestää tai omat voimavarat riittävät).

Jostain syystä en niin hirveesti pelkää noita tanskalaisia tässä asiassa. Eiköhän ne osaa täältäkin sonnipoikia ostaa jos jotain ostamisen arvoista sattuu löytymään. Esim. Jerryltä osasivat näköjään ostaa poikia (tai ainakin yhden) paremmin kuin suomalaiset.
Vaikka RDM onkin yhtä sekasotkua, ei sitä salailla, vaan rotuprosentit on kaikkien luettavissa. Vrt. esim. Orrarydin taustan "häivyttäminen" Suomessa. 

Kyseinen elukka oli Asmo Syöksystä, emän isä AAA Onnelan Lucky Luce . Poiki siis toisen kerran...Mistähän mahdan maksaa, kun jalostussuunnitelma tehdään?

Olikos utaresvärkki tommonen jo ekalla lypsykaudella vai repeskö keskiside vasta nyt. Nilkkaremmi viestii vähän muustakin kuin pelkästään jalostuksesta. Toki noita on hiehonakin nähty ja muutaman poikimisen jälkeenkin. Aina ei pelkästään jalostus oo syynä tuonnäköiseen utareeseen.

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 21.03.09 - klo:21:15

 Jos ME SUOMALAISET haluamme äänemme kuuluviin fuusion jälkeen Viikingin rotuvaliokuntiin valittava todellisia asiantuntevia karjaihmisiä joille jalostus on intohimo. Valiokuntiin päästäkseen olisi henkilölllä oltava vankkaa asiantuntemusta rodun kehittämisestä.

http://www.faba.fi/yhteystiedot/ryhma.asp?from=19&open=70

Eikös tuossa ryhmässä ole riittävän intohimoisia jalostajia nykyäänkin varsinaisina jäseninä 

Intohimoisia indeksijalostajia muutama liikaa. Tulokset indeksijalostuksesta eivät minua ainakaan vakuuta.

Meinaakko et oltais siemennetty, jos olis jo hiehona ollu tommonen. Nilkkaremmistä voin kertoa, että meillä käytetään varuiks aika monella poikimisen yhteydessä, ja ainakin tuonkaltaisilla utareilla varustetulla yksilöllä. Ritiläpalkki on petollinen juuri poikineella lehmällä,siksi remmit, meillä siis osa poikimakarsinasta on ritilää, valitettavasti. Ei tämä paljoa pahempi ollut kuin se edellinenkään asmolainen....

Faban sivuilta napattua:

"Tuloksiin pääseminen edellyttää kotieläinyrittäjän aktiivista panosta omien eläintensä ja oman karjansa kehittämiseen. Faba Jalostuksen palvelut tarjoavat keinot määrätietoiseen ja tuloksekkaaseen jalostustyöhön. Tilakohtaiset tavoitteet asettaa ja työtä johtaa kuitenkin yrittäjä itse."

Tottahan se on, että yrittäjä tuntee eläimensä itse ja on nähnyt hienoista siemenistä huolimatta epäonnistuneita tuloksia. Edelleen sanoisin, että kun yritetään saada aikaan suurta tuotosta, laatu kärsii . Jos pyritään terveeseen karjaan jättituotosten sijaan... no, onhan se niinkin, että silti noita römppätisseja tulee silloin tällöin, eikä sairastumisia saada kokonaan poistettua.

Kaikessa ei kuitenkaan ole kiinni jalostuksesta, vaan ylläri: eläinten omistajista. Ja toki myös asioita tapahtuu, vaikka kuinka ajattelisi karjansa parasta, sitä en kiellä enkä kiistä.
"Karjansa kehittäminen" (Faban sivuilta) voi olla niin hyvä asia, kuin kirosana. Joku haluaa kehittää sitä karjaansa vähän turhankin innokkaasti, kun joskus voisi olla hyvä vain ylläpitää hyvä tilanne.

Jos pyritään terveeseen karjaan jättituotosten sijaan... no, onhan se niinkin, että silti noita römppätisseja tulee silloin tällöin, eikä sairastumisia saada kokonaan poistettua.

Siis ei se römppätissi välttämättä edes lypsä paljoa. Asiat ei todellakaan ole niin mustavalkoisia. Silti, kivat lehmät olisi kivoja, mutta litroista maksetaan. Tavoitteena siis kiva ja terve lehmä, mutta lypsävä sellainen.

Lainaus käyttäjältä: suffeli - 25.03.09 - klo:11:50

Jos pyritään terveeseen karjaan jättituotosten sijaan... no, onhan se niinkin, että silti noita römppätisseja tulee silloin tällöin, eikä sairastumisia saada kokonaan poistettua.

Siis ei se römppätissi välttämättä edes lypsä paljoa. Asiat ei todellakaan ole niin mustavalkoisia. Silti, kivat lehmät olisi kivoja, mutta litroista maksetaan. Tavoitteena siis kiva ja terve lehmä, mutta lypsävä sellainen.

Onko kiva synonyymi mille? En ole kivoista asioista puhunut. Ymmärrän myös paineet, joita maitotiloillakin on, mutta jossain se raja kulkee. Paineet eivät saa ajaa ihmisiä tekemään karjoistaan maitorobotteja, sillä liikaa vaatimalla (puhun niistä litroista) kärsii terveys. 

Ajan takaa sitä, että jokainen tajuaa sen (tai pitäisi), että kun maidon määrää nostetaan liikaa, lehmien terveys kärsii. Osa navetoiden vaikeuksista selviää peiliin katsomalla. Tuo ei ole mitään avaruustiedettä, vaan ihan yksinkertainen totuus: Kaikkea ei voi saada.
Voi olla ongelmia monessakin kohtaa (vaikkapa jalostus, semmarit, "valiotjaarlat"...), mutta karjastaan vastuussa on omistaja. Jos paineet ovat liikaa, pitää miettiä, miten tähän on tultu. Ei maitotiloja, ei maitoa. Niin yksinkertaista se on. En usko, että mikään instanssi haluaa tai sallii tilojen tyhjentyvän kokonaan, ainakaan ihan heti?

Useat täällä eivät ole tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin. Tottakai kaikista olisi mukava terve ja tuottava lehmä, mutta se, mitä nykyään kutsutaan tuottavaksi, on jossain kohta pois terveydestä. Näkeehän sen tälläkin palstalla. Ongelmia ja paineita.

Minusta KIVA olisi elävä lehmä. Hittojako tekee karjalla, jota kärrätään autoon ennen toista tai kolmatta poikimista (terveysongelmat), tai jopa ennen ensimmäistäkään (mm. tiinehtymisvaikeudet).
Onhan se kiva saada senttejä litroista ennemmin kuin lihasta, maitotilalla, eikö?

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 25.03.09 - klo:18:35

Lainaus käyttäjältä: suffeli - 25.03.09 - klo:11:50

Jos pyritään terveeseen karjaan jättituotosten sijaan... no, onhan se niinkin, että silti noita römppätisseja tulee silloin tällöin, eikä sairastumisia saada kokonaan poistettua.

Siis ei se römppätissi välttämättä edes lypsä paljoa. Asiat ei todellakaan ole niin mustavalkoisia. Silti, kivat lehmät olisi kivoja, mutta litroista maksetaan. Tavoitteena siis kiva ja terve lehmä, mutta lypsävä sellainen.

Onko kiva synonyymi mille? En ole kivoista asioista puhunut. Ymmärrän myös paineet, joita maitotiloillakin on, mutta jossain se raja kulkee. Paineet eivät saa ajaa ihmisiä tekemään karjoistaan maitorobotteja, sillä liikaa vaatimalla (puhun niistä litroista) kärsii terveys. 

Ajan takaa sitä, että jokainen tajuaa sen (tai pitäisi), että kun maidon määrää nostetaan liikaa, lehmien terveys kärsii. Osa navetoiden vaikeuksista selviää peiliin katsomalla. Tuo ei ole mitään avaruustiedettä, vaan ihan yksinkertainen totuus: Kaikkea ei voi saada.
Voi olla ongelmia monessakin kohtaa (vaikkapa jalostus, semmarit, "valiotjaarlat"...), mutta karjastaan vastuussa on omistaja. Jos paineet ovat liikaa, pitää miettiä, miten tähän on tultu. Ei maitotiloja, ei maitoa. Niin yksinkertaista se on. En usko, että mikään instanssi haluaa tai sallii tilojen tyhjentyvän kokonaan, ainakaan ihan heti?

Useat täällä eivät ole tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin. Tottakai kaikista olisi mukava terve ja tuottava lehmä, mutta se, mitä nykyään kutsutaan tuottavaksi, on jossain kohta pois terveydestä. Näkeehän sen tälläkin palstalla. Ongelmia ja paineita.

Minusta KIVA olisi elävä lehmä. Hittojako tekee karjalla, jota kärrätään autoon ennen toista tai kolmatta poikimista (terveysongelmat), tai jopa ennen ensimmäistäkään (mm. tiinehtymisvaikeudet).
Onhan se kiva saada senttejä litroista ennemmin kuin lihasta, maitotilalla, eikö?

Taisin ilmaista itseäni huonosti, kommenttini oli tarkoitettu ainoastaan tuohon "römppätissiin". Sain sellaisen kuvan, että ajattelit utareen repsahtamisen olevan looginen seuraus ainoastaan suureen tuotokseen johtavasta jalostuksesta. Tarkoitukseni oli ilmaista, ettei utareen repsahdus, välttämättä edes valtava koko, korreloi suoraan maitotuotoksen kanssa kuin korkeintaan tietyllä vaihteluvälillä.