• Tavallinen aihe

Aihe Jankkuri  (Luettu 10581 kertaa)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1396
Vs: Jankkuri



Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11220
  • Virolaista kiitos!
Vs: Jankkuri



Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.

Mikkiss

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: Jankkuri
Tällä lohkolla muutama sellainen notkelma johon vesi jäänyt helposti makaamaan ja 20 cm syvyydessä tuntui tiivistymää. Lisäksi ajettu aika massiivisilla koneilla entisen viljelijän toimesta joten ruiskutusurien kohdalla tuntui selkeästi olevan tiukempaa.
Aikaisempaa kokemusta ei jankkurista ole, mutta kun tällainen tarttui huutokaupasta alle 2 k€ ja kelit olivat nyt optimaaliset niin päätin testata. Hiukan tuo piikkimalli on turhan nostava ja sitä voisi parantaa hitsaamalla latat piikkeihin jotka leikkaavat vähän terävämmin. Syvemmälle ajaessa se ei kyllä nosta niin paljon kun on ylhäältä suora, mutta toisaalta varoitellaan ajamasta kovin syvälle.
Joku myöhään kylvettävä kasvi tuohon pitää laittaa ettei heti lumen sulettua lähde sotkemaan. Varmaan nurmi+wolmari olis aika hyvä toukokuun lopulla..




Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1396
Vs: Jankkuri



Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.
Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.

Joo suhde on pielessä, kun pohjalta nousi liikaa magnesiumia pintaan ja kalsium ilmeisesti syrjäytyi? Rikkiviisas saattaa olla hyväkin ratkaisu. Täytyy selvittää, onko se luomukelpoinen. Luomukipsi on ollut aiemmin kiven alla.

Toisaalta kationivaihtokapasiteetti on aika alhainen ko alueella, joten multavuuden lisääminen jollain pikakeinolla (nollakuitu? Puuhake?) Ja kalsiitti yhdistäen saattaisi auttaa myös. Työn alla.

Yritän tutkia, milä olisi se oikea ratkaisu ihan lapiotestien, tarkempien viljavuustutkimuksien ja neuvojien avulla. Ei oikein haluaisi vain kokeilla. Voi seuraamuksien korjailu olla vielä vaikeampaa. Esimerkkilohkolla arvioitiin kalkituksen korjaavan tilannetta ja lohko kalkittiinkin. Dolomiittikalkilla, kun oli edullista. Siis Ca lisäksi lisää Mg. Ei toiminut. Ongelma pikemminkin paheni.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1396
Vs: Jankkuri
Tällä lohkolla muutama sellainen notkelma johon vesi jäänyt helposti makaamaan ja 20 cm syvyydessä tuntui tiivistymää. Lisäksi ajettu aika massiivisilla koneilla entisen viljelijän toimesta joten ruiskutusurien kohdalla tuntui selkeästi olevan tiukempaa.
Aikaisempaa kokemusta ei jankkurista ole, mutta kun tällainen tarttui huutokaupasta alle 2 k€ ja kelit olivat nyt optimaaliset niin päätin testata. Hiukan tuo piikkimalli on turhan nostava ja sitä voisi parantaa hitsaamalla latat piikkeihin jotka leikkaavat vähän terävämmin. Syvemmälle ajaessa se ei kyllä nosta niin paljon kun on ylhäältä suora, mutta toisaalta varoitellaan ajamasta kovin syvälle.
Joku myöhään kylvettävä kasvi tuohon pitää laittaa ettei heti lumen sulettua lähde sotkemaan. Varmaan nurmi+wolmari olis aika hyvä toukokuun lopulla..




Tulipa testattua jankkurointia, n. 10 h meni 14 ha lohkossa ja tämä piikkimalli nosti selkeästi maata ja sekoitti myös pintamaata. 30 cm syvyyteen ajoin. Ensi keväänä ajatus laittaa apilapitoista nurmea suojaviljan kanssa ja pitää yksi nurmivuosi. Kuminakin harkinnassa kävi, mutta rypsiä ollut pari vuotta sitten, joten onko taudit miten iso riski?

Hmm... mitä korjasit jankkuroinnilla? Missä syvyydessä tiivistymä oli? Millainen maalaji?

Meillä ei tuon mallista jankkurointia voi oikein tehdä. Pohjamaan viljavuustutkimuksen mukaan siellä on runsaasti magnesiumia. Sen jos nostaa ja sekoittaa pintamaahan, saa helposti kuorettumaongelman. Syvemmästä kynnöstä on valitettavasti kokemusta. 1980 luvun lopun pienialainen syväkyntöalue kasvaa viljaa surkeasti vielä nykyisinkin. Kaikki leimat vihreällä. Kuitenkin kun Mg on korkealla, lohkon murukestävyys on kadonnut. 1970 luvulla täällä tehtiin syväjankkurointikokeiluja. Siinä pillarilla aurattiin n. 80 sentin syvyyteen. Alkavat kuulemma vasta nyt tuottaa taas asiallisia satoja. Kaikissa tilanteissa yhteistä on liian korkea magnesium.

Lisäksi jankkuroitu pelto olisi hyvä jättää lepäämään työn jälkeen. Ja pellossa olisi hyvä olla jokin syväjuurinen kasvi vakauttamaan tilanne. Syksyllä jankkuroitu pelto voi olla hyvinkin herkkä tiivistymään uudelleen. Tällä kertaa sinne 30 cm syvyyden alapuolelle. Varsinkin keväällä kun alemmat maakerrokset ovat vielä helposti kovin kosteita kevätkylvöjen aikaan. Tällä hetkellä kyllä keli suosii jankkurointia. Pintamaa hieman kostea ja ilmeisesti maa syvemmällä murustuu.

En väitä, että näin tulisi tapahtumaan, mutta riski on olemassa.  Maalajikysymys ja pellon kosteuskysymys.

Nurmi olisi hyvä ratkaisu. Apilan lisäksi olisi hyvä olla myös muita syväjuurisia heiniä. Ruokonata ehkä parhaasta päästä. Timotei on pintajuurinen ja stabiloi maata heikosti. Kumina on muistaakseni myös syväjuurinen, joten toimii sekin. Taudeista en kyllä tiedä.

Omat mahdolliset jankkuroinnit teen aina nurmijankkurointina juuri tiivistymäkerroksen alta. Ensi kesän lohkolla tiivistymä on 20-25 cm syvyydessä. Siis jankkuri enintään 28 cm. Nurmilohkolle. Toinen kohde saattaa olla syysviljalle kylvettävä lohko, jos kylvöajankohtaan on riittävän kuivaa. Juuret kasvatetaan heti stabiloimaan jankkuroitu alue. Muuten lohko saa olla mahdollisimman rauhassa pitkään.

Kuulostaa hyvältä. Hommaa on ajateltu. Niin ei useinkaan juuri tehdä. Piikkimalli ei äkkiseltään vaikuttaisi kovin huonolta. Terien kulma näyttää vähän samalta kuin tutun Mcconnellissa. Varren terävyys varmaan vähentäisi maakerroksien sekoittumista. Ajonopeudellakin on merkitystä.  Sängellä kaikki jankkurit sekoittavat enemmän. Nurmella pintajuuristo sitoo niin, ettei sekoittumista niin paljoa tapahdu.

taneli

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 150
Vs: Jankkuri



Olen antanut itselleni kerrottavan, että juuri tuon tyyppinen jankkurin kärki on syynä jankkuroinnin huonoon maineeseen. Jälki muistuttaa enemmän kultivointia.

Ajelin aiemmin syksyllä jankkurilla, jossa on siipiterä ja varren edessä terä. Itse varsi on ihan pystyssä. Ideana on nimenomaan nostaa maata ihan jankkokerroksen alta tasaisesti, jolloin tiivistynyt kerros murtuu. Eron vetovastuksessa huomaa kovassa paikassa heti ja jos tulee ristiin ajettava kohta, niin jo ajettu on huomattavasti vähäisempi vetovastukseltaan. Kyseisellä jankkurilla maa ei sekoittunut juuri lainkaan, paitsi pinnasta jos isompi olkitollo kerääntyi varsiin. Aiemmin nurmella ei jäänyt kuin viiva maahan siinä kohdassa mistä oli ajettu.

Tässä tapauksessa jankkuroinnin tarkoitus oli kyntöanturan murtaminen. Ensimmäistä peltoa en ajellut kokonaan, kun oli niin pehmoisen oloista, toisella pellolla ei sitten niin pehmoista kohtaa löytynytkään kun ekalla pellolla kovimmat kohdat. Piti kaivaa kaikki painot eteen, että edes jotenkin riitti vetopito kovimmissa kohdissa. Erikoista oli, että pintamaa vaihtele lohkolla ja pehmoisissa kohdissa saattoi olla kovempikin jankko kuin savisemmissa paikoissa.
Ei ole härkäpapu eikä kumina jankkurointia piolookisesti hoitaneet.


Eli peltojen Ca/mg-suhde on perseellään. Humuspehtoorilla on tuote nimeltä rikkiviisas, minkä pitäisi alentaa magnesiumia tehokkaasti. Toinen tapa on tietysti Kalsiittikalkki, mutta sitä lienee jo kokeiltukin. Rikkiviisaan huono puoli on, että se on sitä puukuituperusteista juttua. En ole vielä selvittänyt kuinka sen kanssa pitäisi menetellä, mutta minulla on myös pari ongelmalohkoa, jossa magnesium on aivan liian korkea. Niille voisi kokeilla tämmöistä, koska kaikki muu on jo likimain tehty.

Joo suhde on pielessä, kun pohjalta nousi liikaa magnesiumia pintaan ja kalsium ilmeisesti syrjäytyi? Rikkiviisas saattaa olla hyväkin ratkaisu. Täytyy selvittää, onko se luomukelpoinen. Luomukipsi on ollut aiemmin kiven alla.

Toisaalta kationivaihtokapasiteetti on aika alhainen ko alueella, joten multavuuden lisääminen jollain pikakeinolla (nollakuitu? Puuhake?) Ja kalsiitti yhdistäen saattaisi auttaa myös. Työn alla.

Yritän tutkia, milä olisi se oikea ratkaisu ihan lapiotestien, tarkempien viljavuustutkimuksien ja neuvojien avulla. Ei oikein haluaisi vain kokeilla. Voi seuraamuksien korjailu olla vielä vaikeampaa. Esimerkkilohkolla arvioitiin kalkituksen korjaavan tilannetta ja lohko kalkittiinkin. Dolomiittikalkilla, kun oli edullista. Siis Ca lisäksi lisää Mg. Ei toiminut. Ongelma pikemminkin paheni.

Piti oikein tarkistaa omien peltojen Mg, ja Ca:Mg, enkä nähnyt niissä mitään hälyttävää. Mikä on liian korkea Mg?
Täälläpäin on ollut paljon savikaivoja, niistähän nostetaan savea syvältä pintaan, olikohan sillä jokin K-lannoitustarkoitus?

Siis maalajikysymys, mutta missä maalajissa syväkyntö on hyväksi ja missä turmioksi?

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8148
Vs: Jankkuri
Tota... pari juttua.

Ensiksi, puun tai turpeen lisääminen lisää multavuutta. Mutta vain "paperilla". Tärkeämpää olisi saada lisättyä humusta, joka toimisi reaktiopintana, eikä vain haihtuisi ilmaan. Pikana sitä ei orgaanisilla tuotteilla saa. Tai saa, jos se on hehkutettu hiileksi. Se on sitten ihan toinen juttu.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ei sen orgaanisen rojun tunkeminen peltoon huono asia ole. Aina siitä humusta syntyy. Sitä ei oikein vaan tiedetä miten.



Aika hurjan näköisiä jankkurointeja, jos tuota ei ole millään muokkarilla ajettu. Kaikenlaisia rautakasoja niitä on, mutta mikä sitten on hyvä, voi riippua maalajeista. Tiedä häntä.

Vähemmän läpäisevällä maalla ei varmaankaan kannata luoda painanteisiin mitään vesikaivoa, joten vesi kannattaa johtaa niistä pois päin.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 882
Vs: Jankkuri
Yleensä jankkuroinnista jää peltoon piikkien jäljet ja hieman kohonnut maa.
Kaltevilla pelloilla kannattaa miettiä mitenkä päin peltoa ajelee, ettei kaikki vesi ole pellon alapäässä.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1396
Vs: Jankkuri

Piti oikein tarkistaa omien peltojen Mg, ja Ca:Mg, enkä nähnyt niissä mitään hälyttävää. Mikä on liian korkea Mg?
Täälläpäin on ollut paljon savikaivoja, niistähän nostetaan savea syvältä pintaan, olikohan sillä jokin K-lannoitustarkoitus?

Siis maalajikysymys, mutta missä maalajissa syväkyntö on hyväksi ja missä turmioksi?

Siis tarkoitin korkealla magnesiumpitoisuudella lähinnä Ca/Mg suhdetta. Minulle on opetettu, että kationivaihtokapasiteettilaskelmassa kalsiumin osuus pitäisi olla tuossa 68% tai jonkin verran yli, ja magnesiumin osuus 12% paikkeilla. Jos magnesiumin osuus kasvaa liikaa, maa muuttuu kuorettuvaksi tai tiivistyväksi, koska mururakenteen kestävyys huononee. Silloin kasvilla on helposti vaikeuksia erityisesti orastumisessa. Viljavuuspalvelulta tulee nykyisin kationilaskelma, josta asia selvinnee. Vai pitikö se pyytää mukaan. Itse olen saanut taulukon netistä, mutta ko sivusto on paraikaa poissa toiminnasta. Korjaus kuulemma käynnissä.

Pellosta kannattaa ottaa sieltä täältä näyte myös pohjamaasta. Sille varastoravinnemääritys. Jos pohjamaan magnesiumpitoisuus on korkeahko, kannattaa varoa syvää muokkausta. Ja varmaankin myös magnesiumpitoisen kalkin käyttöä. Samalla alueella samantyyppisten maalajien muokkauskerroksen alla oleva maa on kuulemma samanlaista, joten pohjamaanäytteitä ei kovin montaa tarvi. Itse olen ottanut yhden aina eri tiloilta ja etäalueilta ja selvästi erilaisilta maalajeilta. Ja jos ongelmakohtia on, laitan niistä eri näytteet pohjamaasta ja pintamaasta. Kairalla ensin pintamaanäyte ja sitten samasta reiästä pohjamaanäyte. Yhdellä multamaalla on mg osuus alhainen. Katson seuraavaksi, saisiko syvemmällä muokkauksella sitä lisää alhaalta vai kalkitaanko dolomiitilla.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1396
Vs: Jankkuri
Tota... pari juttua.

Ensiksi, puun tai turpeen lisääminen lisää multavuutta. Mutta vain "paperilla". Tärkeämpää olisi saada lisättyä humusta, joka toimisi reaktiopintana, eikä vain haihtuisi ilmaan. Pikana sitä ei orgaanisilla tuotteilla saa. Tai saa, jos se on hehkutettu hiileksi. Se on sitten ihan toinen juttu.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ei sen orgaanisen rojun tunkeminen peltoon huono asia ole. Aina siitä humusta syntyy. Sitä ei oikein vaan tiedetä miten.



Aika hurjan näköisiä jankkurointeja, jos tuota ei ole millään muokkarilla ajettu. Kaikenlaisia rautakasoja niitä on, mutta mikä sitten on hyvä, voi riippua maalajeista. Tiedä häntä.

Vähemmän läpäisevällä maalla ei varmaankaan kannata luoda painanteisiin mitään vesikaivoa, joten vesi kannattaa johtaa niistä pois päin.

Tiedän jotain tuosta humuksen kerryttämisestä.. Käytän viljelykierrossa mahdollisimman paljon multavuutta, eli humusta lisääviä kasveja. Syväjuurisia nurmia, apiloita ja härkäpapua. Tai eihän papukaan hirveästi multavuutta lisää, mutta hieman kuitenkin. Syysviljoilla ja syysöljykasveillakin on vaikutuksensa. Karjanlantaa tilalle tulee hieman ja sen kompostointi jatkossa olisi tavoitteena. Siitä vain on tehty nykysäännöksin vähän hankalaa. Biohiili kiinnostaa myös. Tuolla puuhakkeen ja kuitujenkin lisäyksellä tietysti tuota multavuuden nostoa haetaan pidemmälläkin välillä. Tuo hehkutusprosessi ja sen toteuttamistapa kyllä kiinnostaisi. Savea oksakasan päälle ja tulta perään ???
Oman arvion ja laskelman mukaan  multavuuden nosto yhden prosenttiyksikön verran kestäisi onnistuneessa viljelykierrossa 15-20 vuotta. Joten kärsivällisyyttä tuo vaatii.

Tuo kuva jankkuroinnista vähän säikäytti itseänikin. Siksi halusinkin asiaa kommentoida heti. Kuitenkin Mikkisssellä näyttäisi olevan ainakin taju siitä, mitä sillä pitäisi hakea. Jäljestä huolimatta. Olen myös kuullut, että jankkuroinnilla on saatu säästettyä hyvin vettä korkeuskäyrien mukaisella jankkuroinnilla.ja joku on jopa saanut ohjattua vettä kosteilta paikoilta kuivemmille alueille. Kiinnostavaa hommaa on tuo jankkurointikin. Taitaa olla vielä monimutkaisempaa ja ehkä vähän riskialttiimpaakin kuin tuo toisen ketjun kultivointi.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51692
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Jankkuri
En oo jankkuroinu enkä jankkuroi. Myyräauran kanssa samaa shittiä, kerta riitti, vähän kun kusis housuun jne..

Kuokka, salaojasanta, kultivointi ja köntti yhdistettynä syväjuurisiin kasveihin, sillä saa ihmeitä aikaan.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Mikkiss

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: Jankkuri
https://aijaa.com/YEkzsq
Ei tää jankkuroitu lohko miltään hullummalta näytä, nyt vahva apila, mailas ja ruokonata seos. Ei ole vesi seisonut pellolla, kuten viereisellä viljalohkolla parin ukkoskuuron jälkeen. Ajatus oli ottaa ensi vuonna taas viljalle (2019 oli riistana, jonka pohjana tämä nurmiseos). Taitaa kyllä tulla vielä toinen nurmivuosi kun viljan hinnat on mitä on ja nurmestakin tuntuu vähän saavan tukien lisäksi ja on ainakin riskitöntä tuottoa jonka voi käyttää vaikka piiriojien perkuuseen. Täytyy sitten katsoa kun taas siirtyy viljaan, että vetäskö vaan glyfon ja suorakylvö siihen vai matala 15-20 cm kyntö. Hiukan pyykkilaudaksi toi pinta jäi, että jonkinlainen muokkaus olis siinä mielessä hyvä.

Viimeksi muokattu: 09.09.20 - klo:15:15 kirjoittanut Mikkiss