• Tavallinen aihe

Aihe Onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?  (Luettu 4634 kertaa)

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2658
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Se on sitten kaivettava vanhat Jaakon pönttöuunit kuusen alta takaisin :-)
Niissähän oli tuubit osaksi siellä piipussa ja imuilma otettiin sen alemman sadehatun alta.

Kai siellä vielä lämpöä hieman tarjolla olisi - luulisi vaan että helpompi olisi sitten haluttaessa suunnitella itse pannun lämmönvaihdin vielä hiukan paremmaksi kuin paikkailla huonoa hyötysuhdetta jälkikäteisillä ja ulkopuolisilla piipun lisäwirityksillä... siis pannun ollessa vielä suunnittelijan cad-ohjelmassa. Teknisestihän sillä ei ole väliä minkä 'muotoinen' se lämmönvaihdin on ja onko se yhdessä vai useammassa osassa, kunhan pinta-alaa kertyy riittävästi ja ilma kulkee tasaisesti.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17017
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Kyllä , parikin tapausta tiedän . Meillä kotona yks kokeilu , savuputki ilmanottoaukon viereen .  ;D ;D Ihme ettei palanut koko höskä . Vesivaippa putkien ympärille ja radiaattori , toimi mutta kuivuri ei ole enää käytössä , paloi .  Lämmön otto poistokanavasta ja yleensäkin lämpimästä tilasta on järkevää mutta haasteellista  .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 552
Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11568
Aloitin kuivaamourani 14-vuotiaana paikkakunnan kartanon kuivaamossa,siellä oli iso keskuslämmityskattila jolla lämmitettiin, (haloilla ja rojupuulla. Oli 2 kuivauskaappia joitten välissä oli radiaattoriputkisto mistä lämpö otettiin. Kaappeja täytettiin ja kuivattiin vuoroon niin että kuivaksi saadun kaapin jäähdytysilma imettiin sen radiaattorin läpi sinne kuivatettavaan , toimi siis alipaineella ja luukuilla ohjattiin ilmankiertoa. kuivan, jäähtyneen satsin tyhjäyksen jälkeen sai sitten täyttää sen uudestään odottamaan sen toisen puoliskon kuivumisen jälkeistä jäähdytystä ja omaa kuivumista. Oli kyllä melko tehokas kuivuri ehkä juuri tuon alipaineisuuden takia. Jos olisin nuorempi virittelisin samalla periaatteella toimivan jutun , nykyäänhän olisi tuo lämmityskin helpompaa hakkeella kuin silloisella puumateriaalilla, piti varoa ettei kattila keittänyt ja lämpöä täytyi pitää kuitenkin korkealla..

traktorikuski

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 108
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?

Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.

Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.

andypoge

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 379
Kyllähän nämä miettimisen arvoisia juttuja on - öljysheikit on totisesti jo ihan riittävän rikkaita. Mutta nyt taitaa ongelman juurisyy olla liian hidas elevaattori, kun kipatessa ehtii ajatus lähteä liitelemään hiukan liian pitkälle 😁

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11568
Entiessä Valtion viljavaraston kuivurissa Korialla puhalletaan tai ainakin on puhallettu palokaasut rehuviljan kuivauksessa lämmitysilman joukkoon, maakaasukattila, nythän taitavat polttaa lajittelujätteitä, se systeemi ei taida sen kanssa onnistua..

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2658
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?

Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.

Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.

Eikös nuo Airhotit kuitenkin käytä ihan savupiippua? Ymmärsin että tarkoitus oli antaa puulla lisälämpöä mutta saatoin toki ymmärtää väärinkin..

Tuo hyötysuhdejuttukin lienee laskennallinen asia - voidaan esim laskea että savukaasujen pitää olla vielä esim 180 C ja sitä ei katsota häviöksi. Jos lasketaan teoreettisella öljyn energiasisällöllä niin taitaa useimpien kattiloiden hyötysuhde käytännössä olla aika raskaasti alle 100%. Se edellyttäisi että

- kattilasta ei ulospäin vuoda yhtään lämpöä
- palaminen on teoreettisen täydellistä eikä mitään yhä energiaa sisältäviä osittain palaneita yhdisteitä synny
- savukaasujen lämpö ei poikkea sisääntulevan ilman lämmöstä

Hyötysuhde saadaan paranemaan jos käytetään esim kondenssikattilaa jonka savukaasujen lämpö saadaan alle 100 C.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17017
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Jos kuivurin uunin hyötysuhde on luokkaa 95% niin mitenkäs sieltä piipusta ottaa 15%:n säästön? Ei kai insinöörityötä sentään hyväksytty vai onko nykyään tärkeätä vain opiskelu omaksi iloksi eikä lainkaan oppiminen (uuden ministerin ohjeistusten mukaan)?

Kuivurihan imee niin paljon ilmaa että ei taida piippu paljoa (tai ainakaan kovin kauaa) lämpöjä nostaa. Jossain lehdessä taisin tuollaisen piipun ympärille rakennetun ilmastointiputken nähdä mutta mietin että varmaankin aika punahehkuisena saa hormi paahtaa jotta merkittävää hyötyä saisi.
Mutta kaikkehan kannattaa kokeilla.
Mulla airhot lisälämmitin pöhöttämässä kuivurin ilmanottoon. Silloin hankkiessa haaveilin että tuottaa suurimman osan lämmöstä ja hommasin pienen pieniä suutimia polttimeen mutta ei se ihan niin mennyt. 4,5:n suuttimen vaihdoin 3,0:aan ja öljynpaineella sitten säätelen lämmöt sopivaksi 5 ja 10 bar
välillä.

Tältä osin on omat opinnot jääneet puolitiehen. Miksi palovaarallinen tapa tuupata öljylämpöä imukanavaan olisi jotenkin eduksi verrattuna öljypolttimella pannussa tuotettuun lämpöön? Sekö että airhot painaa palotuloksen veden kuivuriin.

Eikös nuo Airhotit kuitenkin käytä ihan savupiippua? Ymmärsin että tarkoitus oli antaa puulla lisälämpöä mutta saatoin toki ymmärtää väärinkin..

Tuo hyötysuhdejuttukin lienee laskennallinen asia - voidaan esim laskea että savukaasujen pitää olla vielä esim 180 C ja sitä ei katsota häviöksi. Jos lasketaan teoreettisella öljyn energiasisällöllä niin taitaa useimpien kattiloiden hyötysuhde käytännössä olla aika raskaasti alle 100%. Se edellyttäisi että

- kattilasta ei ulospäin vuoda yhtään lämpöä
- palaminen on teoreettisen täydellistä eikä mitään yhä energiaa sisältäviä osittain palaneita yhdisteitä synny
- savukaasujen lämpö ei poikkea sisääntulevan ilman lämmöstä

Hyötysuhde saadaan paranemaan jos käytetään esim kondenssikattilaa jonka savukaasujen lämpö saadaan alle 100 C.
Pannun voi eristää halutessaan jolloin se ei haaskaa lämpöä . Kuivatuskennot kotona eristettiin , oliko apua en tiedä . Savukaasujarruja laitettiin puu-uuneihin Antilla joskus kauan aikaa sitten , sitä samaa voi harrastaa savupiippuunkin jolloin savukaasujen talteen otto paranee . Suurimmat säästöt , talteen otot tulee suorittaa ilman muuta poistopuolelta . Keksikääs laite mikä sen tekee .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11568
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2658
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..

Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf

Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17017
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..

Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf

Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.
Tai sitten lämpömittareilla tehdä kokeet ja saada luotettava testi tulos .
Viljan jäähdytyksessä hukattu energia pitää ottaa talteen varaajaan .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

eju

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 49
Tässä tämä juttu, jonka innoittama laitoin tänne mahdollista käytännön kokeiluista.
Uunien valmistajat eivät olleet oikeen innostuneita tästä tutkielmasta. Varsin kevythän se on !
Savupiipun eristetty vaippa kerää kylläkin lämpöä, mutta onko siitä paljon apua. Pitääpä mitata savupiipun lähdön pintalämpötila.
Eihän nämä helppoja asioita ole ja siksi onkin helpompi ajaa vanhalla systeemillä, mutta samahan se on autinkoenergian talteen otossa, että miten sen ( poistoilman talteenotto ) varastoi seuraavalle päivälle yhden kuivaajan systeemissä.
Poistoilman lämmön talteenottoyksikkö on varsin haastelinen ?
https://docplayer.fi/10342790-Viljankuivurin-lisalammon-suunnittelu.html

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..

Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:

http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdf

Esimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.
Tai sitten lämpömittareilla tehdä kokeet ja saada luotettava testi tulos .
Viljan jäähdytyksessä hukattu energia pitää ottaa talteen varaajaan .
Kaikki kuivaa jyvät ilmastoinnilla   ;D