Pahimmat suorakylvökeskustelut näyttävät jo laantuneen, mutta herätellään aihetta uudestaan muutamalla kommentilla ja kysymyksellä.

Suorakylväjät muistavat aina mainita, että ajan kanssa maan rakenne muuttuu suotuisammaksi. Mutta miten on jos viljelykierrossa on mukana vaikka vihanneksia, jotka vaativat kynnön vaikka joka viides vuosi. Kannattaako tällaisessa kierrossa edes yrittää suorakylvää, kun maan rakenne rikotaan jokatapauksessa säännöllisesti (kynnön lisäksi jyrsitä ja raskaat korjuukoneet)

Ja jatkokysymys edelliseen. Kaikissa suorkylvökoneissa ei ole takapyöriä. Mitä mieltä olette tarvitaanko muokattuun kylvettäessä takapyörättömällä suorakylvökoneella kylvön jälkeen jyräystä Esim. Great plains tms.?

Suorakylväjät muistavat aina mainita, että ajan kanssa maan rakenne muuttuu suotuisammaksi.

***Suotuisammaksi paskaruohoille.

Suorakylväjät muistavat aina mainita, että ajan kanssa maan rakenne muuttuu suotuisammaksi.

***Suotuisammaksi paskaruohoille.

Jep,ainakin keveillä mailla ja sopivissa oloissa eli normaaliviljelyssä huippupelto voikin olla suorakylvöön liian hikevä/kostea.

Katellaan,keväällä kynnän ainakin laitumet ja ehkä jotain muutakin jotka kaipaisi uusintaojituksen,mutta kyntämällä keväällä hyvää satoa ei estä mikään Suorakylvöllä saattaa jäädä jopa maan keskisatoon ko. lohkoilla

Maatilan pellervossa kattava juttu kylvölannottimista ja takapyörien tarpeellisuudesta. Pehmeellä maalla tollanen gp tyylinen ratkasu paree..

Missä pellervon numerossa toi juttu on?

Eihän sitä kyntöä suositella suorakylvössä, mutta jos et muutakaan keksi.

Kynnön sijasta voi pohtia kevyempiä menetelmiä conservation agriculturen hengessä. Möyhitään maata mahdollisimman vähän ja jätetään olkea pintaan. Onnistuu muualla, miksei sitten täällä.

Alaa pidempään seuranneet ovat todenneet, ettei vielä ole tullut vastaan kasvia tai oloja, mihin ca-viljelyn opit eivät sovi. Huonosti ojitettu ja märkyyden vaivaama saattaa olla yksi, muttei se kynnölläkään kuntoon tule, päinvastoin.

conservation agriculturen nimissä.

****Onko tuo muodikasta?

Missä pellervon numerossa toi juttu on?

Tuoreimmassa, en nyt muista numeroa. Tais ilmestyä muistaakseni 2vko sitte.

Kynnön sijasta voi pohtia kevyempiä menetelmiä conservation agriculturen hengessä. Möyhitään maata mahdollisimman vähän ja jätetään olkea pintaan. Onnistuu muualla, miksei sitten täällä.

Alaa pidempään seuranneet ovat todenneet, ettei vielä ole tullut vastaan kasvia tai oloja, mihin ca-viljelyn opit eivät sovi. Huonosti ojitettu ja märkyyden vaivaama saattaa olla yksi, muttei se kynnölläkään kuntoon tule, päinvastoin.

Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta olisi mukava tietää miten ca-ihmiset onnistuvat viljelemään pienisiemenisiä erikoiskasveja (esim. porkkana, palsternakka ...) jotka vaativat syvään (20cm) tasan muokatun maan. Ja maan pinnalla kun ei saisi olla yhtään olkea, sillä muuten kylvö on käytännössä mahdotonta. Normaali puimurikasveilla homma kyllä varmasti onnistuu.

Mutta ei sitä silti ole pakko kyntää. Onhan esim. Imantsilla lapiomuokkaimia, mutta kalliita ja hitaita käyttää.

conservation agriculturen nimissä.

****Onko tuo muodikasta?

Timppa miettii: conservation masturbature on enemmän muotia haute couturea, niin sanotusti...

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 03.12.07 - klo:16:33

conservation agriculturen nimissä.

****Onko tuo muodikasta?

Timppa miettii: conservation masturbature on enemmän muotia haute couturea, niin sanotusti...

Mää oon niin raju niin raju. Distructive masturbation on mun laji.

Sivusta asiaa seuranneena olen havainnut suorakylvön edut. Jos koneensa ja maansa tuntee, ja malttia riittää, niin suorakylvöllä saa todella hyviä satoja. Eikä ajoittainen kyntö tunnu tyystin vievän niitä etuja joita suorakylvöstä on. Tuntuu olevan asennekysymys saako homman toimimaan vai ei. Tietty nöyryys kokeneiden suorakylväjien neuvoille on eduksi.

Erikoiskasvitiloillakin on suorakylvökoneita, vaan en tiedä kyntävätkö porkkana- yms. maat...

Erikoiskasvitiloillakin on suorakylvökoneita, vaan en tiedä kyntävätkö porkkana- yms. maat...

Miksiköhän, eikös sellaisilla mailla saa kunnon sadon vähällä työllä perinteisillä menetelmillä. Tuskin ainakaan kivet haittaa