Millaisia kokemuksia kollegoilla on Botnica syysvehnästä? Pohdinnassa lajikkeen vaihto ja vaihtoehtoina mietin Ceylon, Skagen ja Botnica?

Risut ja ruusut?

Millaisia kokemuksia kollegoilla on Botnica syysvehnästä? Pohdinnassa lajikkeen vaihto ja vaihtoehtoina mietin Ceylon, Skagen ja Botnica?

Risut ja ruusut?

Skagen.
+satokisavehnä, voimaperäisessä viljelyssä sille ei ole vertoa.
+hyvä talvenkestävyys
+lajikkeella on hyvä vaste tautiaineille, ainakin keltaruosteelle
+keskinkertainen valkuaispitoisuus
-keskinkertainen valkuaispitoisuus
-tarvitsee tottuneen laontorjunta-asiantuntijan. Yllättävän heikkokortinen, ja lako on silloin aivan littua, koska raskas tähkä painuu multaan kiinni,
-suuri jyväkoko, tarvitsee runsaasti syksyllä siementä
-tarvitsee tautiainekäsittelyn

Ceylon.
+vaatimaton talousvehnä
+lujakortinen ja lyhyt
+aikainen
+kohtuullisen taudinkestävä
-ei oikeastaan missään huippu
-altis heinien, luohon ja juolavehnän saastunnalle, lyhyytensä takia.
-sadontuottokyky loppuu kesken, kun muut korjaavat kymppitonnareita Skagenista.

-SS-

Propsit -SS-:lle asiallisesta vastauksesta. Olisko samanlaista jostain muusta syysvehnästä? Itseä on pohdituttanut se että Boreal sanoo"Syysvehnä Arktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä ja satoisuutta vaativiinkin olosuhteisiin" mutta lajikokeiden prosenttien perusteella ei ko. syysvehnä ole yhtään sen talvenkestävämpi kuin mikään muukaan. Eikä ole edes huippua. Mitäs tämä tarkoittaa? Kusetus?

Propsit -SS-:lle asiallisesta vastauksesta. Olisko samanlaista jostain muusta syysvehnästä? Itseä on pohdituttanut se että Boreal sanoo"Syysvehnä Arktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä ja satoisuutta vaativiinkin olosuhteisiin" mutta lajikokeiden prosenttien perusteella ei ko. syysvehnä ole yhtään sen talvenkestävämpi kuin mikään muukaan. Eikä ole edes huippua. Mitäs tämä tarkoittaa? Kusetus?

En sen kummemmin sekaannu tähän keskusteluun, kunhan totean että yleensä mainoslauseet ja todellisuus harvoin kohtaavat.

Syysvehnissä alueesta riippuen tulee arvostettavaksi eri asioita. Rannikon kevätkuivilla ulkomaiset vehnät toimivat, jos toimivat. Lumisilla alueilla kotimaiset vehnät toimivat takuuvarmasti.

Pitkään viljelin tunnetun jalostajan lajikelinjoja,   joiden tyypillinen ilmiasu heinäkuun helteillä on kirkkaan oranssinkeltainen väri. Sitä ei saa kovin hyvin hallintaan tautiaineilla, koska ruosteiden paine on suurin  kuivan helteen aikana, jolloin jatkuva tautiiaineilla lotraaminen näyttää myös pysäyttävän viljankin kasvun. Ruosteet eivät ole milläänsäkään 1/4 annoksista.

Skagenissa oli hiukan  samaa ilmiötä, mutta rajoitetummin, ja se kestää täysiä tautikäsittelyjä ainakin. Ceylon näyttää olevan muista puutteistaan huolimatta ruosteille melko immuuni, joten olen mennyt usein pelkällä kevätruiskutuksella. Puintiaikakin pysyy  silloin aikaisena, jos syysrapsia ajattelee.

-SS-

Propsit -SS-:lle asiallisesta vastauksesta. Olisko samanlaista jostain muusta syysvehnästä? Itseä on pohdituttanut se että Boreal sanoo"Syysvehnä Arktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä ja satoisuutta vaativiinkin olosuhteisiin" mutta lajikokeiden prosenttien perusteella ei ko. syysvehnä ole yhtään sen talvenkestävämpi kuin mikään muukaan. Eikä ole edes huippua. Mitäs tämä tarkoittaa? Kusetus?

Ei, ei mitään Arktikaa. Ei loista millään osa-alueella. En suosittele.

Vaihtoehdot (tunnetut vaihtoehdot, uusissa voi olla hyviä, kunhan leviävät ja saadaan kokemuksia, mutta kannattaako itse alkaa testaajaksi) ovat käytännössä nuo Ceylon ja Skagen.

Jälkimmäisen miinukseksi lisäisin vielä SS:n listaan, että suuri jyväkoko aiheuttaa myös pitkän valmistumisajan ja syksyllä saa puintia odotella, vuosista riippuen yllättävänkin pitkään. Se kuitenkin palkitsee, koska iso jyvä tuo myös sitä tilavuuttaa, josta suuren sadon hehdot koostuvat.

Tuota Skagenin lakoisuutta en allekirjoita ja hieman ihmettelen sitä, mutta tässä on tietysti se, että ei ole ollut niin satoisia vuosia. Viimeksi 2017 kuuden tonnin sato pysyi kyllä moitteetta pystyssä vaikka olikin märkää. Saattaa olla, että sitten kun voimaa on se 200kg typpeä ja broilerinlannat lisäksi, niin korsiominaisuudet alkaa olla tarpeellisia. Olen kyllä kokonaisuutena Skageniin erittäin tyytyväinen ja siinä aion pysyä myös jatkossa.

Olen joskus aiemminkin kirjoittanut et kunhan pysyy boreal kasvinjalostuksen lajikkeista erossa niin hyvä tulee. Pätee kaikkiin viljoihin ei vain syysvehnään. Ihme paja kun onnistuvat jalostamaan satoisuuden pois.. 

Tuota Skagenin lakoisuutta en allekirjoita ja hieman ihmettelen sitä, mutta tässä on tietysti se, että ei ole ollut niin satoisia vuosia. Viimeksi 2017 kuuden tonnin sato pysyi kyllä moitteetta pystyssä vaikka olikin märkää. Saattaa olla, että sitten kun voimaa on se 200kg typpeä ja broilerinlannat lisäksi, niin korsiominaisuudet alkaa olla tarpeellisia. Olen kyllä kokonaisuutena Skageniin erittäin tyytyväinen ja siinä aion pysyä myös jatkossa.

Tämä on ehkä paras  Skagen-vuosista noin kymmenen vuoden takaa.



Havaitsin, että Ceylon pysyy paremmin pystyssä, ja on huomattavasti Skagenia aikaisempi, koska Skagenissa laonesto ja tautiaineet viivyttävät valmistumista noin viikolla. Ceylonissa ei haittaa, vaikka levitin menee päällekkäin jossakin.

Kilpasadot eivät Skagenista tule ilman ammattitaitoa. Vaikka olen kuinka harjoitellut heikkokortisella rukiilla laonestoa, en oikein saanut punaisesta langasta kiinni, kahden-kolmen eri laonestokäsittelyn rytmityksestä kasvukaudelle.  Ceylonilla saan talousviljelyllä parhaimman mahdollisen tuloksen vajaista resursseistani, koska sen viljelyssä ei välttämättä tarvitse osata mitään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.06.22 - klo:16:27

Tuota Skagenin lakoisuutta en allekirjoita ja hieman ihmettelen sitä, mutta tässä on tietysti se, että ei ole ollut niin satoisia vuosia. Viimeksi 2017 kuuden tonnin sato pysyi kyllä moitteetta pystyssä vaikka olikin märkää. Saattaa olla, että sitten kun voimaa on se 200kg typpeä ja broilerinlannat lisäksi, niin korsiominaisuudet alkaa olla tarpeellisia. Olen kyllä kokonaisuutena Skageniin erittäin tyytyväinen ja siinä aion pysyä myös jatkossa.

Tämä on ehkä paras  Skagen-vuosista noin kymmenen vuoden takaa.



Havaitsin, että Ceylon pysyy paremmin pystyssä, ja on huomattavasti Skagenia aikaisempi, koska Skagenissa laonesto ja tautiaineet viivyttävät valmistumista noin viikolla. Ceylonissa ei haittaa, vaikka levitin menee päällekkäin jossakin.

Kilpasadot eivät Skagenista tule ilman ammattitaitoa. Vaikka olen kuinka harjoitellut heikkokortisella rukiilla laonestoa, en oikein saanut punaisesta langasta kiinni, kahden-kolmen eri laonestokäsittelyn rytmityksestä kasvukaudelle.  Ceylonilla saan talousviljelyllä parhaimman mahdollisen tuloksen vajaista resursseistani, koska sen viljelyssä ei välttämättä tarvitse osata mitään.

-SS-

Se on jännä juttu, miksi sinulla käy noin. Olisiko jotenkin olosuhteet toisenlaiset, että korsi jää heikoksi. Minullakin olisi pitänyt tulla lakoa parhaista kasvustoista, koska sateitakin oli ja en käyttänyt minkäänlaista korrenvahvistajaa. Näiden vuosien aikana Skagenin lakoisuusprosentti on ollut käytännössä 0. Mutta en minä tästä kiistele. Olosuhteet ja ominaisuudet ovat erilaisia eripuolilla ja kaikki täytyy lopulta testata omalla pellolla. Näin se menee.

Se on jännä juttu, miksi sinulla käy noin. Olisiko jotenkin olosuhteet toisenlaiset, että korsi jää heikoksi.

Tuossa on taustalla tässä autiomaassa harvinainen tilanne, että touko - kesäkuussa sataa enemmän kuin 15 milliä. Silloin teräksenluja korsi auttaa. Lakoviljaa siis en pelkää ollenkaan, jos se on pitkää ja sen saa lauttana uimaan puimakoneen sisuksiin.


Reetta -syysvehnä. Helppo puitava, kun on irti maasta. Lienee sama syksy kuin Skagen-kuvassa.

-SS-