Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Tietoa kaivataan kalkin käytön ja hankinnan suhteen  (Luettu 4687 kertaa)

Kalkkilaivankapteeni

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1
Tervehdys kaikille,

Yritin etsiä netistä tietoa, mutta sitäpä ei ollutkaan niin helposti saatavilla kuin ajattelin. Arvostan suuresti, mikäli joku osaa auttaa asiani kanssa, sillä maanviljelysmaailma on minulle uusi. Kysymykseni koskee kalkkia ja kalkin käyttöä. Mihin hintaan hankitte (jos hankitte) "teollisuuden sivutuotekalkkia"? Löysin "kaytannonmaamiehen kalkkitaulukon" tietoineen, mutta ammattilaisen mielipide auttaisi enemmän.

Voiko 9,99€/tonni tuollaisesta peruskalkista (neutralointikyky 39,6% Ca ja nopea neutralointikyky 35,45%) pitää ok hintana paikan päältä noudettuna? Minkälaisia määriä sitä menee? Keskimäärin törmäsin lukuun noin 40 tonnia/tila/vuosi, heittääkö tuo arvio kokemuksenne mukaan miten paljon?

Otan kaiken mahdollisen kuittailun tietämättömyydestäni ilolla vastaan (  ;D ), mutta arvostaisin myös asiallisia vastauksia ja apua itse asiaan. Kiitos paljon.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Määrä/ ha viljavuustutkimuksen mukaan. Maaperän magnesiumpitoisuus tulee huomioida. Se ei saa nousta liian korkeaksi. Kalkkia ei kannata käyttää, ellei tiedä miksi, mihin , millaista, kuinka paljon ja millä aikataululla. Liikaa ei kannata kerralla laittaa. Kalkkeja on monenlaisia ja viljavuustutkimuksen perusteella tehdään valinta tarpeen mukaan.

Hinnoista ei minulla ole tietoa tällä hetkellä omilla pelloilla pH on hyvällä tasolla. Jopa laskupainetta olisi paikoin. Viime levityksestä on jo jokunen vuosi.

Kannattaa pyytää joku neuvoja paikalle, jos ei tiedä mitä on tekemässä. On olemassa neuvontatukijärjestelmä nimeltään Neuvo2020. Hyväksytyt neuvojat neuvovat asioista ja lasku menee valtiolle. Arvonlisäverosta tulee lasku viljelijälle ja sen saa vähentää seuraavassa arvonlisäveroilmoituksessa kokonaan. Siis ilmaista neuvontaa! Käytettävissä on n. 160 h ilmaista neuvontaa joka tilaa kohti. Täällä palstalla tukea arvostellaan, mutta sitä kannattaa käyttää erityisesti jos tietoa alasta on vähän. ProAgria on Suomen suurin neuvojajärjestö, ja suosittelisin ottamaan tässäkin asiassa yhteyttä vaikka sinne. Myös monia yksityisiä neuvojia löytyy. Lista neuvojista ja muutakin tietoa asiasta löytyy Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maatilojen-neuvonta/  Jos sattuu neuvoja, johon ei ole tyytyväinen, ei rahaa ole todellisuudessa mennyt lainkaan hukkaan.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Kalkitussuosituksissa mennyttä kalkituskustannusta ei saa koskaan takaisin, täällä kun ei ole jotakin jätekalkkikasaa ihan vieresasä, vaan autoilla joudutaan kuskaamaan kalkkikivijauhetta.

Jos jo ohrasadon kuljetus satamaan vei ison siivun sadon arvosta, tulee tuplakustannus kymmenen tonnin kalkkikasan kuljetuskesta. Plus levittäjän palkka. Plus kalkkikin hiukan maksaa.

Ehkä kuitenkin kasvilaji- ja -lajikevalinta antaa matalahintakausina suurimman nettohyödyn.

Tiedoksi, kalkkitieteen kannattavuuslaskelmissa ohran hinta on noin 450 €/tonni, rahtien ja kuivatusöljyn hinta alle 50 c / litra

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Kalkitussuosituksissa mennyttä kalkituskustannusta ei saa koskaan takaisin, täällä kun ei ole jotakin jätekalkkikasaa ihan vieresasä, vaan autoilla joudutaan kuskaamaan kalkkikivijauhetta.

Jos jo ohrasadon kuljetus satamaan vei ison siivun sadon arvosta, tulee tuplakustannus kymmenen tonnin kalkkikasan kuljetuskesta. Plus levittäjän palkka. Plus kalkkikin hiukan maksaa.

Ehkä kuitenkin kasvilaji- ja -lajikevalinta antaa matalahintakausina suurimman nettohyödyn.

Tiedoksi, kalkkitieteen kannattavuuslaskelmissa ohran hinta on noin 450 €/tonni, rahtien ja kuivatusöljyn hinta alle 50 c / litra

-SS-

Siis kalkitus pitää ajatella siltä pohjalta että paljonko haluat tietyllä typpi ja fosfori lannoituksella saada satoa. Eli jos vedät vaikka 100kg typpeä peltoon ja saat 4000kg ograa. Kalkitsemalla saisitkin siitä 5 tonnia, jos ajat 5 tonnia kalkkia joka maksaa 40€/tonni. Eli 200€ edestä. toinen konsti kylvää vuosittain esim.150kg typpeä enemmän. Typpitonni mikä happamoittaa maata vaatii karkeasti 4 tonnia kalkkia, että se saadaan kumottua.

Periaatteessa maan kasvukunto pitäisi olla siinä kunnossa että 4-5 tonnia lähtee ilman lannoitusta ja se lisä saadaan lannoituksella.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Periaatteessa maan kasvukunto pitäisi olla siinä kunnossa että 4-5 tonnia lähtee ilman lannoitusta ja se lisä saadaan lannoituksella.

Mistäpä luulet typen tulevan 4-5 tonnin satoon, suunnittelet varmaan päätyöksesi ikiliikkujia ja alkemialaitteita ? 

Löytyy melko hyviä tieteellisiä tutkimuksia viljanviljelijän ihanneajalta, 1970-1980 - luvuilta, joissa pH:n keinollinen nosto yli 5,5 ei tuonut siihenkään aikaan enempää kuin osan kalkituskustannuksesta takaisin. Edes ohralla.

Eri asia on, jos louhit ravinteet luonnollisesti happamasta turpeesta polttamalla maaduttamalla hiilet taivaalle, toki silloin kalkitus kannattaa.

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Periaatteessa maan kasvukunto pitäisi olla siinä kunnossa että 4-5 tonnia lähtee ilman lannoitusta ja se lisä saadaan lannoituksella.

Mistäpä luulet typen tulevan 4-5 tonnin satoon, suunnittelet varmaan päätyöksesi ikiliikkujia ja alkemialaitteita ? 

Löytyy melko hyviä tieteellisiä tutkimuksia viljanviljelijän ihanneajalta, 1970-1980 - luvuilta, joissa pH:n keinollinen nosto yli 5,5 ei tuonut siihenkään aikaan enempää kuin osan kalkituskustannuksesta takaisin. Edes ohralla.

Eri asia on, jos louhit ravinteet luonnollisesti happamasta turpeesta polttamalla maaduttamalla hiilet taivaalle, toki silloin kalkitus kannattaa.

-SS-

Typensitojilla ja karjanlannalla tai VLN lannoituksella. Jollainhan se typpi pitää sinne peltoon tuoda. Tarkoitin lähinnä kemiallista lannoitusta. Käutännössä tuo 4-5 tonnia pitäisi saada Luomun konsteilla ilman ostopanoksia. Sen jälkeen kasvinsuojelua ja lannoitusta.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Mikrobien typensidonta happamoittaa maata samalla tavalla kuin ulkopuolelta tuleva typpi, jos maa-alalta poistetaan samalla tavalla kasvimassaa tai nitrifikaatiobakteerien tuottamia nitraatteja pääsee valumaan vesistöihin. Happamoituminen on yksinkertaista ionien epätasapainoa, joka siirtyy tasapainoon vain silloin kun typensitojat muodostavat kasveille typpeä ja kasvit rakentavat biomassaa, ja se biomassa hajoaa itsekseen samaan maaperään maan hajottajabakteerien vaikutuksesta ja denitrifikaatio tekee lopulta prosessin päin vastoin, eli muuttaa typen typpikaasuksi tai typpioksidiksi, jotka poistuvat maasta. Tällöin protonikierto nollautuu.  (Plant and Soil 134: 53-63, 1991.)

Eli sadon korjaaminen tekee sen epätasapainon, ei typen tuominen. Esimerkiksi helppoliukoiset nitraattilannoitteet eivät oikeastaan osallistu happamoitumiseen, koska typenotto ei aiheuta protoniylimäärää, niin kuin ammoniumlannoitteilla. Esimerkkinä kalkkisalpietari, sillä on oikeastaan osittain happamoitumista neutraloiva vaikutus.

Silti valumien ja happamien sateiden ansiosta luonnontilaiset maatkin happamoituvat vähitellen, etenkin jos niillä kasvaisi lupiineja tai apilaa. Keski-Euroopan kalkkimaannoksilla on helpompi viljellä tavalla kuin toisella, kun pH pysyy tasaisena.

Esimerkiksi viherlannoitukseen käytetty lupiini happamoittaa maata nopeammin kuin keinolannoitettu monokulttuurivehnä. (Perry ym. 1998, 327-329.)

On selvää, että nimenomaan luomussa kalkitusta tarvitaan ravinteiden louhimiseen syvemmältä maaperästä, samalla kun tuotteen hinta nyt on samaa luokkaa kuin kalkitustieteen kulta-aikana oli tavanomainen vilja. 

Kuitenkin samalla joudutaan tekemisiin luonnon raskasmetallien, kadmiumin ja elohopean kanssa, Kaliumpumppuna toimiva lupiini nostaa maan pinnalle kasvinosiinsa ja siemeniinsä huomattavasti myös näitä raskasmetalleja. (Allen 1998, 424.)  Joillakin paikoin pitkäaikainen fosforin ja kaliumin pumppaaminen pintaan kasveja käyttäen on tuonut raskasmetallit maan pinnalle.

Eli hiilen polttelu mullasta kyntämällä, kesannoimalla, suuret viherlannoitemassat säälle ja auringonvalon hajotukselle altistettuna pitää tämän happamoitumisen näennäisesti kurissa. Tosiasiassa lämpimissä maissa edes voidaan saada viherlannoitus toimimaan välittömästi paremmin, kylmän ja sateisen talven yli ei saada viherlannoitusta juurikaan kesälle asti säästetyksi. Sitten otetaan puolentuhannen elikon tavanomaisen viljelyn nautahallin tai sadantuhannen ostorehubroilerin lanta avuksi mukaan siihen LUOMU kiertoon noin vaan, ja väitetään, että ei käytetä lisälannoitteita ei ollenkaan.

On kuvaavaa, että luomuakateemisten kemian tietämys on niin heikko, että heille voidaan syöttää aivan mitä tahansa huuhaata maan kemiasta, ja esimerkiksi nuo ikiliikkujateoriat menevät läpi kuin häkä.

-SS-

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 414
Mikrobien typensidonta happamoittaa maata samalla tavalla kuin ulkopuolelta tuleva typpi, jos maa-alalta poistetaan samalla tavalla kasvimassaa tai nitrifikaatiobakteerien tuottamia nitraatteja pääsee valumaan vesistöihin. Happamoituminen on yksinkertaista ionien epätasapainoa, joka siirtyy tasapainoon vain silloin kun typensitojat muodostavat kasveille typpeä ja kasvit rakentavat biomassaa, ja se biomassa hajoaa itsekseen samaan maaperään maan hajottajabakteerien vaikutuksesta ja denitrifikaatio tekee lopulta prosessin päin vastoin, eli muuttaa typen typpikaasuksi tai typpioksidiksi, jotka poistuvat maasta. Tällöin protonikierto nollautuu.  (Plant and Soil 134: 53-63, 1991.)

Eli sadon korjaaminen tekee sen epätasapainon, ei typen tuominen. Esimerkiksi helppoliukoiset nitraattilannoitteet eivät oikeastaan osallistu happamoitumiseen, koska typenotto ei aiheuta protoniylimäärää, niin kuin ammoniumlannoitteilla. Esimerkkinä kalkkisalpietari, sillä on oikeastaan osittain happamoitumista neutraloiva vaikutus.

Silti valumien ja happamien sateiden ansiosta luonnontilaiset maatkin happamoituvat vähitellen, etenkin jos niillä kasvaisi lupiineja tai apilaa. Keski-Euroopan kalkkimaannoksilla on helpompi viljellä tavalla kuin toisella, kun pH pysyy tasaisena.

Esimerkiksi viherlannoitukseen käytetty lupiini happamoittaa maata nopeammin kuin keinolannoitettu monokulttuurivehnä. (Perry ym. 1998, 327-329.)

On selvää, että nimenomaan luomussa kalkitusta tarvitaan ravinteiden louhimiseen syvemmältä maaperästä, samalla kun tuotteen hinta nyt on samaa luokkaa kuin kalkitustieteen kulta-aikana oli tavanomainen vilja. 

Kuitenkin samalla joudutaan tekemisiin luonnon raskasmetallien, kadmiumin ja elohopean kanssa, Kaliumpumppuna toimiva lupiini nostaa maan pinnalle kasvinosiinsa ja siemeniinsä huomattavasti myös näitä raskasmetalleja. (Allen 1998, 424.)  Joillakin paikoin pitkäaikainen fosforin ja kaliumin pumppaaminen pintaan kasveja käyttäen on tuonut raskasmetallit maan pinnalle.

Eli hiilen polttelu mullasta kyntämällä, kesannoimalla, suuret viherlannoitemassat säälle ja auringonvalon hajotukselle altistettuna pitää tämän happamoitumisen näennäisesti kurissa. Tosiasiassa lämpimissä maissa edes voidaan saada viherlannoitus toimimaan välittömästi paremmin, kylmän ja sateisen talven yli ei saada viherlannoitusta juurikaan kesälle asti säästetyksi. Sitten otetaan puolentuhannen elikon tavanomaisen viljelyn nautahallin tai sadantuhannen ostorehubroilerin lanta avuksi mukaan siihen LUOMU kiertoon noin vaan, ja väitetään, että ei käytetä lisälannoitteita ei ollenkaan.

On kuvaavaa, että luomuakateemisten kemian tietämys on niin heikko, että heille voidaan syöttää aivan mitä tahansa huuhaata maan kemiasta, ja esimerkiksi nuo ikiliikkujateoriat menevät läpi kuin häkä.

-SS-

No mitä itse olen kohta 10 vuotta luomuillut. Syy oli että jostain pitää kalkkiin fyffet löytää. PH on noussut yllättävän vähällä kalkituksella verrattuna tavanomaiseen aikakauteen.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Jauhettu kalkkikivi on kalkkia, mutta poltettu tai sammutettu kalkki on poikaa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Periaatteessa maan kasvukunto pitäisi olla siinä kunnossa että 4-5 tonnia lähtee ilman lannoitusta ja se lisä saadaan lannoituksella.

Mistäpä luulet typen tulevan 4-5 tonnin satoon, suunnittelet varmaan päätyöksesi ikiliikkujia ja alkemialaitteita ? 



-SS-

TArvitaanko siinä päätyössä rautaisia kouria💪

Vai voiko sitä tehdä myös ns. pullakäsi?
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Periaatteessa maan kasvukunto pitäisi olla siinä kunnossa että 4-5 tonnia lähtee ilman lannoitusta ja se lisä saadaan lannoituksella.

Mistäpä luulet typen tulevan 4-5 tonnin satoon, suunnittelet varmaan päätyöksesi ikiliikkujia ja alkemialaitteita ? 



-SS-

TArvitaanko siinä päätyössä rautaisia kouria💪

Vai voiko sitä tehdä myös ns. pullakäsi?

Et selvästikään pysty tuomaan lisäarvoa kalkituskeskusteluun, enkä voi auttaa, jos et saa mitään aikaan käsilläsikään.

-SS-