Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paljonko satoi vettä  (Luettu 1345927 kertaa)

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1471
Vs: Paljonko satoi vettä
120-125-130 mm lukemia muillakin lähinaapureilla, teitä poikki, vesi vienyt
Mennessään, rummut ei kerinnyt vetämään, hätäpaikkauksia murskeella
Päivällä, useampi rummunvaihto tiedossa, ja isompihalkaisijaltaan olevaan.
Saas nähä paljonko niitä on mennyt, metsäautotiet oma lukunsa,
Ei päivittäistä ajoa.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6518
Vs: Paljonko satoi vettä
Tämä vuosi ei ole 2017 nähnytkään. Puinnit alkoivat sillon itellä 27.elokuuta populaatiorukiilla. Ellen väärin muista oli kotona kolme hellepäivää, lämpösummakertymä joka tapauksessa selvästi alle keskiarvon ja nyt ollaan yli. Sillon tuli kyllä tavaraakin. Ohria 6800kg, rapsia yli 3tn muunmuassa.
Ei tosiaankaan. Silloin aloitettiin nurminadankin puinti vasta 10.8. ja aikaista Vertti ohraa puitiin 6.9.

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4826
  • Savo savolaisille!
Vs: Paljonko satoi vettä
70 milliä Kuopion pohjoiskulmalla. Kuivaa toki jo oli, mutta hieman vähempikin olisi riittänyt. Viljat pääosin pystyssä. Soratiet aika karun näköisiä.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12782
  • Virolaista kiitos!
Vs: Paljonko satoi vettä
Sen verran kävin katselemassa paikkoja, että käsittämättömän hyvin paikat on kestäny nuo yli 50 millin sateet. Ohraa oli yhden tien varressa kumossa turhan paljon, mutta syynä lienee tien varressa ollut sikatila.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22284
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Salossa 20 mm tienoilla. Omaan mittariin 19 mm, Kiikalassa ehkä 15 mm, Lohjalla alle 10 mm. Sateen reuna meni läheltä, mutta ei osunut aivan kohdalle.

Nyt heinäkuun sademäärää on kertynyt 68,5 mm. Eli pitkäaikaisiin heinäkuun 1991-2020 sademääriin verrattuna mahtuisi vielä muutama milli lisääkin.

On hyvin mahdollista, että sadepilvet vyöryvät tosissaan Suomeen  elokuuksi. Pitäisikö tilata vene pihalle valmiiksi.

-SS-

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2789
Vs: Paljonko satoi vettä
Salossa 20 mm tienoilla. Omaan mittariin 19 mm, Kiikalassa ehkä 15 mm, Lohjalla alle 10 mm. Sateen reuna meni läheltä, mutta ei osunut aivan kohdalle.

Nyt heinäkuun sademäärää on kertynyt 68,5 mm. Eli pitkäaikaisiin heinäkuun 1991-2020 sademääriin verrattuna mahtuisi vielä muutama milli lisääkin.

On hyvin mahdollista, että sadepilvet vyöryvät tosissaan Suomeen  elokuuksi. Pitäisikö tilata vene pihalle valmiiksi.

-SS-

Sateen jälkeen tulee pouta, vaikket uskokkaan että kuivaa kautta seuraa märkä kausi ja sitten kuiva. Kyllähän vettä ja lunta pitäisi tulla paljon että vuoden päästä järvissä olisi vettä ja suurimmassa osassa kaivoja vettä

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6518
Vs: Paljonko satoi vettä
Kattelin että naapurin jurttimaassa oli hiekkaisissa kohdissa naatti ihan nuutunutta, alkaa vesi loppumaan niistä paikoista.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22284
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Sateen jälkeen tulee pouta, vaikket uskokkaan että kuivaa kautta seuraa märkä kausi ja sitten kuiva. Kyllähän vettä ja lunta pitäisi tulla paljon että vuoden päästä järvissä olisi vettä ja suurimmassa osassa kaivoja vettä

Juuri näin. Miten se voisi olla muutenkaan ? Sateen jälkeen tulee sade ? Ja niin edelleen ? Poudan jälkeen pouta ? Maapallo kuivuisi tai sitten hukkuisi kokonaan veteen tuonkaltaisella ominaisuudella. Siksi ennustajat, jotka povaavat suuria sateita kuivan jakson jälkeen, tai kuivaa sadekauden jälkeen, osuvat useimmiten kohdalleen ja saavat sääprofeetan arvonimen.

Tilastomatematiikan yleisötajuisissa luennoissa on aika usein esitetty tarinaa: Kaukana Villissä Lännessä eräs uhkapeluri lähti kiertämään tutkimattomia paikkakuntia, ja tuli Arizonaan, paikallisen intiaaniheimon alueelle. Heimo oli tottunut alueen kuivuuteen, mutta useamman vuoden ajan maissit olivat menneet pilalle, biisonit nääntyneet ja elo oli nälänhädän partaalla. Uhkapeluri kutsuttiin päällikön tiipiihin, laihalle valkomännyn neulasista valmistetulle teelle. Päällikkö valitti tilannetta, että heimo oli tuhoutumassa, jollei sadetta saataisi. Sateen loihtimisessa epäonnistuneita tietäjiä oli jo irtisanottu useampikin (lue: sidottu paaluun korppikotkien syötäväksi)

Uhkapeluri näki asiassa mahdollisen pestin ja tienauksen mahdollisuuden, ja totesi, että hän saa sateen aikaiseksi, jos saa maksuksi majavannahkoja, karhun kynsiä ja turkiksia, muutaman hevosen ja muuta tarvetavaraa. Sopimus tehtiin, ja tavarat pakattiin. Uhkapeluri otti heimon ympärilleen, ja muistutti, että tämä menetelmä vaatii äärimmäistä antaumusta. Ensi kesänä varmasti sataa riittävästi, jos vaan muistatte joka päivä koko heimo aamulla ja illalla nousta yhdelle jalalle, suuntautua aurinkoon, pyörähtää tukijalan ympäri kaksi kertaa ja huudahtaa "vahoo".

Heimon valmentamisen jälkeen uhkapeluri lähti kiireellisille asioille ja jäi sille tielleen. Intiaanit kuitenkin tekivät työtä käskettyä ja suuntasivat kylmän talven kärsimykseen tunnollisesti rituaalia noudattaen.

Tulipa seuraavana kesänä uhkapelurille mieleen, mitenköhän heimo on pärjännyt, ja uteliaana lähti matkaamaan heimon olinsijoille. Heimo löytyikin, oli tosi hyvinvoiva, naiset kantoivat täysiä vakkoja maissintähkiä, nahkoja ja biisoninlihoja oli yltäkylläisesti. Sade oli kuin olikin tullut, ja päällikkö tervehti uhkapeluria iloisesti, ja tarjosi epäröimättä tytärtään uhkapelurille vaimoksi ja pestiä virallisena heimon sateentuoja-ammattilaisena, toki työehtoihin kuului mahdollisuus joutua samaan paaluun kuin edellisetkin sateentekijät.

Nyt harjoitustehtäväksi jää miettiä, miksi uhkapelurin ei kannattanut ottaa pestiä vastaan, seuraavien sateisten vuosien odotuksessa. Lyhyeksi ajattelija otaksuisi, että säät asettuvat aina keskiarvoon, jolloin odotettavissa olisi kosteampia vuosia (jotta keskiarvo pitkällä ajanjaksolla asettuisi ns. normaaliin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan ilmiönä autokorrelaatio on lähempänä totuutta. Eli uhkapelaaja hyvin tiesi, että Arizona on jo valmiiksi kuivaa aroa, ja että säät vaihtelevat melko satunnaisesti. Tätä satunnaista komponenttia vastaan uhkapeluri laittoi "vetonsa". viisaasti hän poistui paikalta, jotta ei joutuisi välittömän rangaistuksen kohteeksi. Ja kun hän huomasi, että veto oli onnistunut, ei taatusti jäänyt tekemään uutta vetoa, koska täydellisen tappion ja menehtymisen riski oli selvästi koholla, koska asettuminen keskiarvoon ei selvästikään ollut onnistumisen ratkaiseva tekijä, vaan satunnaisuuden asettuminen systemaattisen kuivuuden vastakkaiselle puolelle.

-SS-