Toukokuu 57 milliä ja kylvöjen jälkeen 31 . Pikkasen lämpöä lisää sais tulla.

Pääsiäisenä reilu 30mm ja toukokuu 38mm. Ei väliä oo vaikka sataski taas ens viikolla mut pääasia et lämmöt aisoissa. On kyllä aivan satasen lähdöt näillä nurkin. Viimisten toki vasta tulossa pintaan. Ensimmäisiä ruiskuteltu.

^
Ei kai missään hellettä kaivata mutta täällä ollut pari päivää +9 niin vähän sais tulla enenpi.Kohta paistaa aurinko ja niinhän se on että vilu viljan kasvattaa,tulee kunnon juuret ja vesoo.

^
Ei kai missään hellettä kaivata mutta täällä ollut pari päivää +9 niin vähän sais tulla enenpi.Kohta paistaa aurinko ja niinhän se on että vilu viljan kasvattaa,tulee kunnon juuret ja vesoo.

Eilen 8 astetta, tänään 6, tosin nyt on noussut lämpö jo 6.8 asteeseen, että pyöristetään seiskaan 

Lämpöä vois olla enemmänkin, mutta nämä niukat 8-10mm sateet mittauspaikasta riippuen ei pääse haihtumaan. Kastelee hiukan paremmin pölykerrosta ja kasvit tykkää. Lupailee ennusteissa hiukan lisää vettä ja ehkä lämpökin normaaliin 15 asteen nurkille. Nyt tarkenee ihan hyvin pihalla, kun on toppatakki päällä. Ei keli eroa mitenkään lokakuun sumuisesta ja viileän tuulisesta kosteudesta. JOS olisi oraat pitkällä, tää keli täydellistä pensomiseen. Oraalle tulevalle tai 1-2 lehtiasteella vois lämpö tehdä terää.

Sen tämä vähäinen sadekin teki, että nyt tuli kesä. Saskatoonit kukkii valkoisena, koivuissa jo kohtuullisen kokoista lehteä ja nurmikonkin saisi leikata poudan tullessa toiseen kertaan tälle "kesää". Kaiken kaikkeaan hyvin keskinkertaista kevättä eletään, kylmä kuuluu asiaan ja niukkuus vedestäkin, kasvun puolesta normiajassa kaikki. Päivä sinne tänne.

Onkohan unettomia öitä tiedossa alan ihmisillä, useita sadealueita on tulevalla viikolla kulkemassa poikkeuksellisesti Suomen yli. Näemmekö aikaisimman kadon vuosikymmeniin, kesäkuun 1. viikolla ?

Varsinkin nuoremman pään viljelijöissä esiintyy enenevästi ahdistusta, jos kevätkesä - ja kauhistus - loppukesäkin ovat sateiset. Tai siis yleensä sataa jotakin. Selitys voi olla siinä, että jo kolmekymmentä vuotta viljely on perustunut hehtaariralliin, tukien  keräämiseen suurilta aloilta, mahdollisimman tehokkaalla viljelyteknologialla. Kokonaissadon kasvaminen aiheuttaa vähenevän rajahyödyn ongelman ja viljankäsittelyn pullonkaulautumisen; vastaavasti hehtaarien kartuttaminen lisää kiinteitä tukituloja aina saman verran (pl. luonnonhaittakorvauksen leikkuri)

Sitten kun tulee kostea kesä, viljatulvasta selviäminen on ylivoimaista, kuivuri ei vedäkään, rumpupuimuri ei sovellu, pellot tiivistyvät, kuljetuskapasiteetti uupuu, kiinnitysmäärät ampuvat yli ja markkinointi takkuaa, King Tigerin verran painavien sadonkorjuukoneiden litistyksessä.

Lisäksi vesi yleensäkin nähdään kasvun uhkana: lehtilaikkuja ja homeita  pitää päästä heti torjumaan, sitten sade haittaa ruiskutuksia, lako uhkaa, koska kuivuus on ollut luotettu luontainen korrensääde, ja lannoitus on puskettu kauas minimitekijärajoista, 400 kilolla typpeä kas on totuttu korvaamaan kesän sateet. Maissa, joissa kiinteitä tuloja pellosta ei ole, ei vesi ole ongelma, vaan sitä oikein toivotaan kasvun edistäjäksi, kuivuutta kirotaan, ja usein preeriakasvien ilmasto onkin kuiva ja keinokasteluunkin panostetaan, mutta taivaalta tuleva vesi on ehdottomasti keinollista kastelua edullisempi vesiruokintatapa.

Ehkä joskus vuosien päästä maatilojen lapsetkin loruavat leikeissään, tule tule kuiva kesä, älä tule märkä kesä; laikku tappaa, ruoste raiskaa, lako leikkaa, ja hiljaa viljaa pilaa DON.

-SS-

Onkohan unettomia öitä tiedossa alan ihmisillä, useita sadealueita on tulevalla viikolla kulkemassa poikkeuksellisesti Suomen yli. Näemmekö aikaisimman kadon vuosikymmeniin, kesäkuun 1. viikolla ?

Varsinkin nuoremman pään viljelijöissä esiintyy enenevästi ahdistusta, jos kevätkesä - ja kauhistus - loppukesäkin ovat sateiset. Tai siis yleensä sataa jotakin. Selitys voi olla siinä, että jo kolmekymmentä vuotta viljely on perustunut hehtaariralliin, tukien  keräämiseen suurilta aloilta, mahdollisimman tehokkaalla viljelyteknologialla. Kokonaissadon kasvaminen aiheuttaa vähenevän rajahyödyn ongelman ja viljankäsittelyn pullonkaulautumisen; vastaavasti hehtaarien kartuttaminen lisää kiinteitä tukituloja aina saman verran (pl. luonnonhaittakorvauksen leikkuri)

Sitten kun tulee kostea kesä, viljatulvasta selviäminen on ylivoimaista, kuivuri ei vedäkään, rumpupuimuri ei sovellu, pellot tiivistyvät, kuljetuskapasiteetti uupuu, kiinnitysmäärät ampuvat yli ja markkinointi takkuaa, King Tigerin verran painavien sadonkorjuukoneiden litistyksessä.

Lisäksi vesi yleensäkin nähdään kasvun uhkana: lehtilaikkuja ja homeita  pitää päästä heti torjumaan, sitten sade haittaa ruiskutuksia, lako uhkaa, koska kuivuus on ollut luotettu luontainen korrensääde, ja lannoitus on puskettu kauas minimitekijärajoista, 400 kilolla typpeä kas on totuttu korvaamaan kesän sateet. Maissa, joissa kiinteitä tuloja pellosta ei ole, ei vesi ole ongelma, vaan sitä oikein toivotaan kasvun edistäjäksi, kuivuutta kirotaan, ja usein preeriakasvien ilmasto onkin kuiva ja keinokasteluunkin panostetaan, mutta taivaalta tuleva vesi on ehdottomasti keinollista kastelua edullisempi vesiruokintatapa.

Ehkä joskus vuosien päästä maatilojen lapsetkin loruavat leikeissään, tule tule kuiva kesä, älä tule märkä kesä; laikku tappaa, ruoste raiskaa, lako leikkaa, ja hiljaa viljaa pilaa DON.

-SS-

"Tiukkaa settii" varsinkin tuo lopun loru😉🤣👍

...hiljaa virtaa DON...

Ei taida missään muussa maailman maassa, missä viljanviljelyä harjoitetaan, olla viljely niin kevätviljapainotteista kuin Suomessa. Jos kylvettävänä on useita satoja hehtaareita keväällä, niin alkaahan se ahdistamaan, jos toukokuisessa viikossa on vain 2-3 kylvöpäivää, muut päivät pidät sadetta tai odottelet pellon kuivumista.
Osittain  tuon takia isot viljatilat on pyrkineet kasvattamaan syysvilja-aloja. Ei tarvi mennä kuin Viroon tai Etelä-Ruotsiin, niin näillä alueilla syysvilja- ala on jo merkittävästi suurempi kuin Suomessa.

Ei taida missään muussa maailman maassa, missä viljanviljelyä harjoitetaan, olla viljely niin kevätviljapainotteista kuin Suomessa. Jos kylvettävänä on useita satoja hehtaareita keväällä, niin alkaahan se ahdistamaan, jos toukokuisessa viikossa on vain 2-3 kylvöpäivää, muut päivät pidät sadetta tai odottelet pellon kuivumista.
Osittain  tuon takia isot viljatilat on pyrkineet kasvattamaan syysvilja-aloja. Ei tarvi mennä kuin Viroon tai Etelä-Ruotsiin, niin näillä alueilla syysvilja- ala on jo merkittävästi suurempi kuin Suomessa.

Merkittävin syy syysvilja-alan kasvuun Etelä-Suomessa taitaa olla kuivuus touko-kesäkuussa. Muualla Suomessa kevätpuolen märkyydellä voi olla merkitystä, mutta savialueella tästä ei yleensä koidu riesaa. Juhannuksen jälkeen ehkä alkaa sadella, mutta kevätviljojen kannalta se on liian myöhään. 

Ja onhan ne syysviljat merkittävästi satoisampia kuin kevätmuodot, jos talvehtiminen onnistuu. Viime vuosina näin on yleensä käynyt.

Ei taida missään muussa maailman maassa, missä viljanviljelyä harjoitetaan, olla viljely niin kevätviljapainotteista kuin Suomessa. Jos kylvettävänä on useita satoja hehtaareita keväällä, niin alkaahan se ahdistamaan, jos toukokuisessa viikossa on vain 2-3 kylvöpäivää, muut päivät pidät sadetta tai odottelet pellon kuivumista.
Osittain  tuon takia isot viljatilat on pyrkineet kasvattamaan syysvilja-aloja. Ei tarvi mennä kuin Viroon tai Etelä-Ruotsiin, niin näillä alueilla syysvilja- ala on jo merkittävästi suurempi kuin Suomessa.

Syyskasvialan kasvattaminen on ihan hyvä juttu. Itsekin pyrin aina kylvämään syyskasveja kun siuhen on vain mshdollisuus. Harmikseni tässä luomussa ei oikein syysvehnälle ole markkinaa matalasta valkuaisesta johtuen niin kasvivalikoima täytty olla jotain muuta. En nyt muutenkaan mistään syyskuun lopun savivelli leikeistä tykkää. Harvoin tällä seudulla voi kylvön tuonne jättää. Yleensä syksylläkin pätee sama et kylvää kun on keliä turhia kalenteria katsomatta.

Ei minua nämä kevät puolen sateet ahdista. Viimeiseen kylvöpäivään on vielä lähes kuukausi ja nytkin on viimeiset jyvät olleet jo maassa useamman päivän. Olisihan se hienoa kun ei sade olisi häiritsemässä näitä töitä mut kyl ne aina jossain välissä tulee tehtyä. Tietysti kun sitä tekemistä riittää enemmän kuin vain et käy "kahtena päivänä kylvämässä" niin toivoisi niitä pouta päiviä vähän enemmän.

Et en mä tässä mitään vielä huoli. Onhan tämä mahdollista et sateisen alkukesän jälkeen tulee kuiva loppukesä ja syksy jolloin se sadonkorjuu on yhtä juhlaa ja tavaraa tulee monien vuosien edestä. Mihin se kaikki oikein laitetaankaan.. 

10 milliä tänään ja nyt taas paistaa aurinko.Kasvukeli. Huomisiltana ja ke aamuna herneille rikkaruiskutus ja mangaania....siitä se lähtee.

5,5 mm, tihkusateena. Tuli tarpeeseen, kylvin sunnuntaina Lene-ohraa paikkona heikosti orastuneisiin kohtiin, 22.5. kylvöille tulleen sadekauden liettämille paikoille. Nyt sitten onkin ollut melko sateetonta 24.5 lähtien, maa oli jo kovaa ja kuivunutta, pieni sade tuli tarpeeseen.

-SS-

5,5 mm, tihkusateena. Tuli tarpeeseen, kylvin sunnuntaina Lene-ohraa paikkona heikosti orastuneisiin kohtiin, 22.5. kylvöille tulleen sadekauden liettämille paikoille. Nyt sitten onkin ollut melko sateetonta 24.5 lähtien, maa oli jo kovaa ja kuivunutta, pieni sade tuli tarpeeseen.

-SS-

Paljonko sitä vettä silloin 22.-24.5. sitten tuli? Ei varmaan ollut kovin suurista paikka-aloista kyse?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.06.25 - klo:21:08

5,5 mm, tihkusateena. Tuli tarpeeseen, kylvin sunnuntaina Lene-ohraa paikkona heikosti orastuneisiin kohtiin, 22.5. kylvöille tulleen sadekauden liettämille paikoille. Nyt sitten onkin ollut melko sateetonta 24.5 lähtien, maa oli jo kovaa ja kuivunutta, pieni sade tuli tarpeeseen.

-SS-

Paljonko sitä vettä silloin 22.-24.5. sitten tuli? Ei varmaan ollut kovin suurista paikka-aloista kyse?

Juu kylvettiin ennen sitä noin 16 mm sadekautta rm lohko, jossa oli hiesuinen rinne toisessa päässä. Kuski ei uskonut. kun sanoin, että ajetaan niin monta kertaa, että tulee multaa, jolloin äes raapi ihan pintaa, eikä tullut tarvittavaa pehmeyttä. Suuri osa pellosta oli niin pehmeä, että äes painui vähän liian syvään. Tuossa silloin vielä kovassa ja kuivassa saviharjanteessa jyvät jäivät pintaan ja vesi huuhteli ne paljaaksi, ei vaan tullut orasta. Pimeässä kylvin, ja tihkusadekin alkoi kiusata, eli jyräpyörät tulivat savipalloiksi. Ehkä hehtaarin kymmenestä paikkasin. Mutta siihenkin meni koko päivä, ajoin äkeen Saloon, äestelin tunnin, tulin pois, täytin kylvökoneen, ajoin Saloon, kylvin paikot ja ja tulin pois. Kahdesta yhdeksään. Tuossa ainakin näkee, että 10-15 km etäisyys pellolle on merkittävä peltotöiden hidastaja, jos ei ole käytössä tiimiä ja kuljetuslogistiikkaa, joka voi pomppia pellolta toiselle vaikka toiselle puolelle Suomea. 

Varsinaisena kylvöpäivänä vein lannoitteet ja siemenet suursäkeissä kärryllä, nosturilla varustelulla traktorilla, kylvökone oli jo valmiiksi siellä viereisillä palstoilla. Ja sain kyydin eläkeukolta aina sinne minne tarvitsi. Ei tarvinnut  mopoa kuskailla.

-SS-

Kuulostaa vähän samanlaiselta puuhastelulta kuin itsellä: mikä tahansa pikkuhomma, siihen menee tunti ja hiukankin isompi homma, niin koko päivä. 

Meillä tuli tuolloin samaten 16mm. Mutta viime viikollakin tuli pienempiä sateita, että lähes piikin lykkäämiseen pysyi kosteana. Silti tuntuu, että kovettiko paikoin. No, tuo runsasolkinen vähämultainen savimaa ja kevätkevytmuokkaus ei tuntunut olevan lupaava yhdistelmä tänä keväänä. Juuri kun sai sen verran kuivaksi, että tohti repiä auki, tulikin sitten vähän reippaampi sade. Sitä siinä aikansa odotteli ja kuivatteli, kuitenkin lopulta menin äkeen kanssa ja kylvettiin pois. Mutta tuo takapyöräkone on petollinen, ja jos vähänkään on märjän sorttista, hiertyy jotkut kulmat ja liittymän kohdat äkkiä liika piukkaan. Ja niitähän et pysty sitten välttämään, vaikka kylväisit päisteet viimeiseksi, jostakin se kone on pellolle vietävä ja nurkassakin silti käännettävä. Ja ne pienet epämääräiset lohkot...

Joku kuuden metrin räpidi tietysti kääntyy nurkassa jarrulla paikallaan, mutta eeeipä ole semmosta.

koko toukokuun määrä tuli yhtessä kuurossa..   alkoi illalla ja satoi melkein puolille öin..   se 10 milliä taas kasassa..