Tämmönen GP liikkuis kyllä pienellä traktorilla. https://www.suorakylvo.net/portfolio-items/706nt-1006nt/?portfolioCats=29

Täällä yksi suorakylväjä olis saanut myidä puimurinkin pois, ellei olisi palannut muokattuun kylvämiseen. Toki keväät saatoi olla kosteampia 90-luvun lopulla. Todellisissa suorakylvöissä ei silloin kyllä kasvanut mitään. Nyt silläkin tilalla on muokaria edessä ja takana ja varmasti ei vedä kuin käskettynä ja urakoidessa suoraan sänkeen. Ja joskus multaa paskaa kääntöauroilla.

Taitaa taas olla maalaji sekä ilmasto juttu. Parhaimmat sadot mä olen suorakylvöllä saanut kevätviljoista toki myös huonoimmat syysviljoista.... 
Kevätviljoista kauran ja vehnän kylväisin edelleen suoraan jos en olisi luomussa. Ohraa en ole suoraan kylväen saanut oikein koskaan onnistumaan, mut eihän mun onnistumiset muutenkaan ole mitään agrinetin 8t satojen kanssa...

Meni meilläkin äes vaihdossa aikoinaan toki muutaman vuoden päästä tuli leveämpi tilalle. 
Kyntöauroja ei edes ollut tai oli vanhat 3 siipiset overit mut ne nyt ei ollut perässä käyneet enää pitkään aikaan.

Asioissa ei kannata olla niin ehdoton. Minusta se et on eri mahdollisuuksia on vain hyvä. Lompakko ei tietysti tykkää mut jos nyt on vanha vähän pieni äes ja vaihtaa kylvimen niin peltoala kun lisääntyy ja vaikka ei liisääntyisikään niin pääse se vanha äes helpommalla...

Toisin sanoen en ymmärrä et joku vielä ainakaan saviseudulla ostaa uutta konetta hankittaessa ei suorakylvimen.. mut jokainen tehköön niinkuin haluaa. Jos haluaa muokata niin antaa mennä vain. Mut sit on mielestäni turha voivotella kuivuutta.. 

Tarpeen ja tilanteen mukaan. En minäkään kaikkia suorakylvä - mutta en myöskään muokkaa kaikkia.
Koneen monikäyttöisyys on se olennainen asia.

Äh, huitaisin vahingossa lähetysnappia..

Niin puhdas suorakylvö vaatii aika tasalaatuiset ja tasaisesti kuivuvat pellot. Jos alapäässä multamaa pölyää ja yläpää varjossa on vielä märkää kittisavea niin ei semmoisesta oikein saa onnistuvaa suorakylvöstä.

täällä pari isäntää kokas suorakylvöä htm mailla ja eivät olleet tyytyväisiä satoon..   lie tuokin peltokohtasta ja kun ei nuo uarkoijatkaan joka pellolle yhtaikaa kerkiä ni kait kuivuus kerkii ensin...

Tämä paikallinen suorakylväjä avaa/ muokkaa pellon kuivumaan ennen kylvöä. Näinhän me täällä tehdään normi kylvöskin. Märkyys on ongelma, ei kuivuus - keväällä 

eikös suorakylvö perustu siihen ettei paltoa muokata kylvöä varten??    ite ainakin tuon huomasin noilla pelloilla..   suoraan sänkeen polkivat siemenet ja net kait sitten liian kuivassa eivät itäneetkään..

Kiihkeätä kirjoittelua täällä, ja se on hyvä. Syysviljapainotuksen aikana ei suorakylvö eikä syksyn kevytmuokkauskaan paljon omaan päähän ajatusta saanut, koska tällä maalajilla kokeilut on jo aikoja sitten tehty, eikä ihan yhteenkään kertaan jäänyt. Uteliaan silmän rekisteröimät vuodenkulut kauempanakin matkustaessa kyllä kertovat, että eroja tulee.

Enkä silti halua millään tavalla epäillä suorakylvön toimivuutta syysviljalla; kasvustojen onnistuminen talvehtimisessa  lienee suorakylvössä aivan samalla tasolla kuin kyntötaloudessakin, mutta jostakin syystä keväästä eteen päin suorakylvökasvustot ovat jäljessä, hintelämpiä ja kellertävämpiä. Satojen onnistumisista ei alkuaikojen teemaviestinnän jälkeen ole erityistä kerskumista kuulunut.

-SS-

Mitä olen seuraillut näitä syysviljan suorakylvöjä, aika harvoin ovat onnistuneet hyvin. Jotkut ovat saaneet yksittäisinä vuosina hyviä tai jopa parempia satoja verrattuna muokkauskylvöön.

Omat kokemukset muusta kuin kynnetystä syysviljamaasta ovat vaihtelevia. Ensimmäisella kerralla, kun oli kuiva syyskuun alku ja lautasella pääsi helposti veistämään liki 20cm:n syvyydeltä murenevaa savea, onnistui syysvehnä varsin hyvin. Oikeastaan jos huhtikuun puolivälin ja juhannuksen välissä olisi seuraavana vuotena satanut enemmän kuin 30mm olisi tuosta voinut saada aika hyvänkin sadon. Toisella kerralla, kun syksy oli märkä, oli sitä kellertävää kasvustoa mukava ihastella joulukuuhun asti. Märkyyden kituuttama juuristo ei myöskään varmaan ollut omiaan edesauttamaan talvehtimista.

Kyllä pääsääntöisesti aion jatkossakin jatkaa kynnöllä. Taitaa se työ sitten kuitenkin tekijäänsä kiittää, vaikka meinaakin äes sen jälkeen hajota louhikossa. Ajanpuutteessa voinen kynnöstä joustaa olettaen, että heikompikin syysvehnä luultavasti pesee kevätvehnän sadossa mennen tullen, ehkä.

Tarpeen ja tilanteen mukaan. En minäkään kaikkia suorakylvä - mutta en myöskään muokkaa kaikkia.
Koneen monikäyttöisyys on se olennainen asia.

Äh, huitaisin vahingossa lähetysnappia..

Niin puhdas suorakylvö vaatii aika tasalaatuiset ja tasaisesti kuivuvat pellot. Jos alapäässä multamaa pölyää ja yläpää varjossa on vielä märkää kittisavea niin ei semmoisesta oikein saa onnistuvaa suorakylvöstä.

Tuo totta et peltojen pitäisi olla tasalaatuisia. Itsellä onneksi näin melkein on toki niitä varjoisia kohtiakin on mutta ovat sen verran pieniä ettei niiden vuoksi viitsi erikoisempia toimenpiteitä tehdä. Pahimpia voisi nyt tiputella nurmelle mut niissäkin tulee se pysyvä nurmi peikko enkä tosiaan halua minkäänlaista merkintää rekistereihin et sellaista olisi ollut.

Tuossa yllä pari saviseudun sankari alkoi nyt yhtä äkkiä puhumaan syksyisestä suorakylvöstä. Omien kokemusten mukaan syysvehnä onnistuu suorakylväen noin yhden kerran kymmenestä. Vastaavasti kevätvehnä epäonnistuu suorakylväen yhden kerran kymmenestä.. 

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 24.04.25 - klo:16:32

Tarpeen ja tilanteen mukaan. En minäkään kaikkia suorakylvä - mutta en myöskään muokkaa kaikkia.
Koneen monikäyttöisyys on se olennainen asia.

Äh, huitaisin vahingossa lähetysnappia..

Niin puhdas suorakylvö vaatii aika tasalaatuiset ja tasaisesti kuivuvat pellot. Jos alapäässä multamaa pölyää ja yläpää varjossa on vielä märkää kittisavea niin ei semmoisesta oikein saa onnistuvaa suorakylvöstä.

Tuo totta et peltojen pitäisi olla tasalaatuisia. Itsellä onneksi näin melkein on toki niitä varjoisia kohtiakin on mutta ovat sen verran pieniä ettei niiden vuoksi viitsi erikoisempia toimenpiteitä tehdä. Pahimpia voisi nyt tiputella nurmelle mut niissäkin tulee se pysyvä nurmi peikko enkä tosiaan halua minkäänlaista merkintää rekistereihin et sellaista olisi ollut.

Tuossa yllä pari saviseudun sankari alkoi nyt yhtä äkkiä puhumaan syksyisestä suorakylvöstä. Omien kokemusten mukaan syysvehnä onnistuu suorakylväen noin yhden kerran kymmenestä. Vastaavasti kevätvehnä epäonnistuu suorakylväen yhden kerran kymmenestä.. 

Heikko omaksumiskyky näyttää itse kullakin olevan. Sitä se ikä teettää, kaikilla. Viimeksi enemmälti kevätviljoja meikäläisellä oli 2019, ongelmajäte-Niklas-kauraa, ja lakoviljaa. Syysviljoja on ollut koko ajan varmaan 1990-luvulta asti. Ruistakin joka vuosi vuosina 1993 - 2021. 2015-2016 oli Elmeri-ohraa, joka kasvoi kuivahkossa oikein hyvin, olisi varmaan tullut 20 t /ha, jos olisi suorakylvänyt ? 2020 oli Meliusta, sekin kasvoi hyvin, ei meinannut valmistua millään.  Lähes joka vuonna oli mukavasti syysvehnää. Silloin Vertti ja Kaarle kasvoivat 2018 vuonna vain tyydyttävän hyvin, rapsi aika hyvin. 2017 vuonna itse asiassa alkoi ruis-rapsi-syysvehnäkierto, oli apilakesantoa aika paljon kynnön ja syysrapsin alle. Sain kammetuksi 2024 vuodelle melko hyvin syysviljoille palstat, nurkkien kosteat rutakot sitten kevätviljalle, ja niitä kannatti kyntää, jos meinasi ennen juhannusta saada multaa eikä savikukkoja aikaiseksi. Mutta niin moni palsta oli ollut syysvehnällä peräjälkeen, että alkoi se neljännen vuoden vaihto viljelykiertovaatimuksessa painaa päälle. Ja sen ottaminen huomioon oli virhe. Mielestäni syyskylvöaikaan ei vielä varmasti tiedetty, että tuottamaton ala poistuu ja viljelykiertovaatimuksen saisi korvattua monipuolistamisella. Tai sitten en ollut kuulolla.

Nyt sitten ollaan kevätviljojen varassa, Ceylonia on siilossa, mutta saako vaihdettua myöhäisestä kevätvehnästä syysvehnäksi, se onkin toinen kysymys.  Lene ohraa voisi kylvää 75% vuonna 2026, pääsisi kunnolla syysvehniä, syysohria ja syysrapsia koittamaan. Toki noita entisiä EFA-kesantoja voisi voi pitää luonnonhoitonurmina ainakin seuraavat neljä vuotta, ennen kuin pysyvänurmi voi tulla kysymykseen. Tuottamaton ala kun oli pysyvän nurmen kertymän ulkopuolella.

Että en rupea haaveilemaan suorakylvökoneista, koska jatkotavoite edelleen on syyskasvit ja nurmet uudelleen pääasiallisiksi kasveiksi, eikä kevätvilja ole tänne niinkään sovelias, kyntää tai ei kynnä, ei sada suorakylvetylle yhtään enempää. Västankvarnissa suorakylvö ei ole ollut öljykasveille edullinen myöskään.

-SS-

Sunnuntai aamuun pakkasta... -5
Ensi viikolle molemmat lupailee tiistaista alkaen joka päivälle sadetta.

Sunnuntai aamuun pakkasta... -5
Ensi viikolle molemmat lupailee tiistaista alkaen joka päivälle sadetta.

Tuo muuttuu nyt koko ajan,eilen näkyi kartalla todella paha pyörivä matalapaine,tuo,jos ei tule,pelastaa paljolta.Täälläkin vois jo alotella kylyvöjä,mutta ei taida vielä ohralla olla kiire.

Tämmönen GP liikkuis kyllä pienellä traktorilla. https://www.suorakylvo.net/portfolio-items/706nt-1006nt/?portfolioCats=29

Kylläpäs on pienet säiliöt...🤣

mutta kyllä tuollaisen vois ostaa 7-80 tuhannella eurolla...    lähteeköhän??