Tuntuu oudolta nämä puheet kevätKYNNÖSTÄ. Omalla alueella niitä ei harrasta kukaan. Eikä ole syytäkään näillä savikoilla sellaista tehdä.

Nyt kun viljoille on tullut lisää laatuvaatimuksia, DON-toksiinien rajoja on taas kiristetty 10%, torajyvärajat on puolitettu;  kyntö on palaamassa yhdeksi keinoksi edes yrittää hallita asiaa.

Varsinkin tuo erillinen T-2+HT-2 50 mikrogramman toksiiniraja leipävehnällä aiheuttaa lisäyllätyksiä. Aluksi väittivät, että tämä kuivan vuoden toksiini ei esiintyisi kevätvehnässä, kyllä vaan esiintyy. Semmoinen yllätys-hinnanalenema täydentää kannattavuutta jep jep. Vaihtoehto tietenkin on, että ei viljele viljoja.

Kyntö on siis jo neuvonnassakin vastahakoisesti hyväksytty toksiinien hallintakeinoksi, siksi pahnan piilottaminen syvälle on ihan järkevä lähtökohta, jos leipävehnää on suunnittelemassa kylvöön.

Joskus tulee semmoisiakin kesän ukkosmyrskyjä sopivaan aikaan, että kevätkyntömaa on ainoa pelto, joka kesän mittaan tuottaa muutakin kuin kirkkaankeltaiseksi muuttunutta veteen hukkunutta viljaa.

Mutta syysviljakiertoon paluu tarvitsee aikaisia kevätviljalajikkeita, tai peltojen pitämistä yhden satovuoden yli pois tuotannosta. Tässä iässä alkavat skipattavat satovuodet käydä vähiin.

-SS-

^
Viimeisessä kappaleessa se oleellinen tai oikeastaan viimeisessä lauseessa. Viljelijä haluaa viljellä mahdollisimman täydellä teholla koko oman uran ajan. Ei kyse ole rahasta tai välillä edes kiloista vaan hommassa oltava tekemisen meininki..

Asian ratkaisi se et olisi riittävästi niitä hehtaareja ettei kaikkea yksinkertaisesti ehdi "viljellä" vaan osa voisi olla lepäilemässä vaikka viherlannoituksella. Jotkut tietenkin yrittävät taistella kalenteria vastaan kylvämällä maaliskuussa ja siirtämällä kynnönkin talvelle. Ja koneitakin voi suurentaa...

Suomi ei vielä ole vain valmis tähän... Eivätkä viljelijätkään ole valmiita.. ehkä sitten joskus kun SS:n ura on ohi ja minunkin..

Kasvipeitteisyystuen kun unohtaa, kerran se vain kirpaisee, ehdollisuuden voi täyttää syksyn kevytmuokkauksella ja tosiaan pääsee kyntämään heti roudan sulamisen jälkeen, se ei merkitse, että tarvitsisi kylvää aikaisemmin, mutta kun kevät/keskitalven kynnös saa muutaman kevätsateen ja räntäkerroksen päällensä, se tiivistyy ja alkaa käyttäytyä enemmän syyskynnön vertaisesti, ehkä liettyminen ja pintavirtailut ovat vähäisemmät kuin syyskynnössä.

Käytettyjen, loppuunajettujen ja korjaamista vaativien suora/kiekkokylvökoneiden hinnat toistaiseksi ovat sen verran kovat, että syyskyntöön käytetystä ajasta ehkä saa ihan kunnon korvauksen, edes jokin 35 euron kasvipeitteisyystuki ei maksa investointia nopeasti. Ehkä vain MF suorakylvökone tulisi tuollaisen alle kolme tonnia painavan takavedon perässä, ja säiliöt pienet kuin vanhassa nostolaitejukossa. Ei kiitos. Että pitäisi myös vetokoneeseen panostaa. Sama vika Rapidissa, painaa paljon, maksaa vielä enemmän. Kevytkiekkokoneista jokin HT 3000 Juko ehkä vielä tulisi perässä juuri ja juuri. Mutta meneekö semmoinen koiran ruokalautasen näköinen kupera kiekko ollenkaan pahnaiseen maahan ? Uudellamaalla takapyöräkoneiden tarjonta on yllättävän laajalti laahavannasmallia.

Västankvarnin maanmuokkaustutkimuksessa ei havaittu niin isoja sato- ja laatueroja kuin Loimaan suorakylvökokeessa; siksi kyntö ja perinteinen kylvökone äestämisineen ovat kompromissi, jossa säästetyt investoinnit korkoineen kompensoivat ruhtinaallisesti jonkin verran pienempää satoa - mahdollisesti pienempää, siis.

-SS-

Käytettyjen, loppuunajettujen ja korjaamista vaativien suora/kiekkokylvökoneiden hinnat toistaiseksi ovat sen verran kovat, että syyskyntöön käytetystä ajasta ehkä saa ihan kunnon korvauksen, edes jokin 35 euron kasvipeitteisyystuki ei maksa investointia nopeasti. Ehkä vain MF suorakylvökone tulisi tuollaisen alle kolme tonnia painavan takavedon perässä, ja säiliöt pienet kuin vanhassa nostolaitejukossa. Ei kiitos. Että pitäisi myös vetokoneeseen panostaa. Sama vika Rapidissa, painaa paljon, maksaa vielä enemmän. Kevytkiekkokoneista jokin HT 3000 Juko ehkä vielä tulisi perässä juuri ja juuri. Mutta meneekö semmoinen koiran ruokalautasen näköinen kupera kiekko ollenkaan pahnaiseen maahan ? Uudellamaalla takapyöräkoneiden tarjonta on yllättävän laajalti laahavannasmallia.



-SS-

Viistonnisen, 6610, 7610 takatuupparin tai vaikka 5610 pikkunelikon perässä tulee 3metrin takapyöräkone, esim. Tume JC tai joku runk, ei ku junkkari,ihan hyvin. Käyttää välipyörästöö, vai mikä pakkeri onkaan. Kiekollisia löytynee tuolta valo ja vesisuomen puolelta käytettyinä ainakin. Ei ne käsittääkseni montaa tonnia enää maksa. Mutta kaikesta huolimatta laahavannas ja muokkaus on savessa se kovin luu....

Jyrkähkön rinteen voi kylvää poikittain jos kumes ei pidä....

Liika kosteus on paljon yleisempi ongelma kuin kuivuus. Nytkin vois olla pellolla, jos ne olis jossain välissä edes kuivaneet roudan ja lumen sulamisen jälkeen. Tosin viime yönä on hiputtanut vettäkin. Auton katto oli märkä 

0,5mm on satanu tälläkin,maat on taas kosteita ja löytyy sitä märkyyttä vielä täältäkin. Veikkaisin tulevan tänne kumminkin valtaosalle myöhänen kevät,näkyy lupaavan kohtalaisen mukavasti vettä jatkossa ja varmaan luntakin.

"Tavallinen" lautasvannas ei oikein pahnapatjaan mene - ei välttämättä tukkoakaan mutta ei sillä hernettä oikeaan syvyyteenkään saa...
Ainoa oikea vaihtoehto silloin on joku oikeasti suorakylvökykyinen vannas (Nova, Multiva tms).

Nova on ainakin yllättävän kevytvetoinen, 4 m kone tulee 5,5t painavalla nelikolla ihan nätisti vaikka pelkällä takavedolla, varsinkin suorakylvössä. Rinteet ja turvemaat sitten erikseen. Paljon vaikuttaa kuinka paljon tavaraa ahnehtii kyytiin, pehmeimmille maalajeille ja rinteisiin ei välttämättä kannata laittaa 4 tonnia  tavaraa mukana kiskottavaksi. Tasaisilla savikoilla eroa ei juuri huomaa.
Pahimmissa rinteissä auttaa kun pakkeria vähän kannattelee ja siirtää näin painoa traksalle.
Kuvan mukaisiin paikkoihin sitten eteen tarvitaan se Iso Kone.

Luulisin että helpoissa olosuhteissa 3 m kone tulee asiallisesti reilun 3 tonnin vetäjällä.

Kevyt vetää, mutta kyllä sen kokonaispainon huomaa. En usko, että kevyellä takapotkulla kotimaiset suorakylvinkoneet tulee kovinkaan kivuttomasti perässä, jos hiukankaan on mäkiä. Saa antaa monoa aikalailla ja kylvämisestä tulee selviytymistaistelua, kun kaikki vaihteiden vaihtamiset on vielä hitaita ym. Jos unohdetaan traktoriongelma siinä edessä, niin onhan noi muuten hienoja pelejä, kun jyvät saa sinne, minne ne on tarkoitettukin.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.04.25 - klo:08:33

Liika kosteus on paljon yleisempi ongelma kuin kuivuus. Nytkin vois olla pellolla, jos ne olis jossain välissä edes kuivaneet roudan ja lumen sulamisen jälkeen. Tosin viime yönä on hiputtanut vettäkin. Auton katto oli märkä 

0,5mm on satanu tälläkin,maat on taas kosteita ja löytyy sitä märkyyttä vielä täältäkin. Veikkaisin tulevan tänne kumminkin valtaosalle myöhänen kevät,näkyy lupaavan kohtalaisen mukavasti vettä jatkossa ja varmaan luntakin.

Tänne 10 päivän ennusteessa on yhteensä 2,7mm luvattu (foreca) ja 0mm (YR)...
...mutta vielä on sopivan kosteaa, notkoissa jopa liian, myönnettäköön, mutta aikaista kylvöä tämä vielä on jos tuo luvattu lämmön nousu osuu tuohon vappuaattoon niin silloin voisin ruveta jyviä piilottamaan jos mikään ei pahasti hajoa sitä ennen...

Joskus muinoin tuon 3 t takatuupparin nokka nousi rinteessä ilmaan sivupyörä-hookooällänkin edessä. Vasta kun pisti 300kg rautaa nokalle sai ruveta ohjauspyörästä ohjaamaan, ei tarvinnut jarrua.

Kevyt vetää, mutta kyllä sen kokonaispainon huomaa. En usko, että kevyellä takapotkulla kotimaiset suorakylvinkoneet tulee kovinkaan kivuttomasti perässä, jos hiukankaan on mäkiä. Saa antaa monoa aikalailla ja kylvämisestä tulee selviytymistaistelua, kun kaikki vaihteiden vaihtamiset on vielä hitaita ym. Jos unohdetaan traktoriongelma siinä edessä, niin onhan noi muuten hienoja pelejä, kun jyvät saa sinne, minne ne on tarkoitettukin.

Kuten sanottu - rinteet ja mäet ovat eri juttu. Mutta Suomessa on paljon peltoja joissa ei suuria korkeuseroja ole. Muuallakin kuin Pohjanmaalla.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 23.04.25 - klo:17:14

Kevyt vetää, mutta kyllä sen kokonaispainon huomaa. En usko, että kevyellä takapotkulla kotimaiset suorakylvinkoneet tulee kovinkaan kivuttomasti perässä, jos hiukankaan on mäkiä. Saa antaa monoa aikalailla ja kylvämisestä tulee selviytymistaistelua, kun kaikki vaihteiden vaihtamiset on vielä hitaita ym. Jos unohdetaan traktoriongelma siinä edessä, niin onhan noi muuten hienoja pelejä, kun jyvät saa sinne, minne ne on tarkoitettukin.

Kuten sanottu - rinteet ja mäet ovat eri juttu. Mutta Suomessa on paljon peltoja joissa ei suuria korkeuseroja ole. Muuallakin kuin Pohjanmaalla.

Kyllä, kyllä, mutta herra SS:llä on vähintään se kuuluisa etelärinne kylvettävänä, vai oliko se jollain kyläläisellä. Jokatapauksessa maasto on kumpuilevaa. Joskus kyllä näkee myynnissä myös 2,5:n VM:ää. Erittäin harvinainen, mutta siinä saattaisi olla tarpeeksi kevyt vaihtoehto. Tosin hintapyynti tuollaisessakin on vielä jonkinmoinen.

SS nyt tuskin tulee kalustoa enää päivittämään. Ilmoittihan hän, että viljelyura alkaa olemaan vähissä. Jutuista päätellen viljelyura on jatkunut 60 luvulta asti. Hyvin ainakin tulee tarinaa noistakin ajoista...

Mut muille niin kylhän monen etelän savikon viljelijän kannattaisi katsella sellaista kylvintä jolla voi tarpeen vaatiessa kylvää suoraankin. Mikäänhän ei estä muokkaamastakaan vaan tuo lähinnä vaihtoehtoja.

Mut jokainen tekee tyylillään. Ja voihan se monelle tilalle olla investointina iso. Mut jos vähänkään mielii jatkaa tätä leikkiä pidempään niin kyl mä suorakylvintä katselisin.

SS nyt tuskin tulee kalustoa enää päivittämään. Ilmoittihan hän, että viljelyura alkaa olemaan vähissä. Jutuista päätellen viljelyura on jatkunut 60 luvulta asti. Hyvin ainakin tulee tarinaa noistakin ajoista...

Mut muille niin kylhän monen etelän savikon viljelijän kannattaisi katsella sellaista kylvintä jolla voi tarpeen vaatiessa kylvää suoraankin. Mikäänhän ei estä muokkaamastakaan vaan tuo lähinnä vaihtoehtoja.

Mut jokainen tekee tyylillään. Ja voihan se monelle tilalle olla investointina iso. Mut jos vähänkään mielii jatkaa tätä leikkiä pidempään niin kyl mä suorakylvintä katselisin.

Suorakylvö kun tuli suosioon joskus 2000-luvun alkuviosina, niin moni suorakylvimen ostaja möi saman tein pois äkeet ja aurat, kuvitellen että niitä ei enää tarvi, ikään kuin se suorakylvöön siirtyminen olisi se  "lopullinen ratkaisu" mut olihan se virhe.  No ite en onneksi myynyt mitään  muokkausvälinettä pois.

Silloin sai 4 siipistä sarja-auraa ilman ja 4 metristä äestä

Täällä yksi suorakylväjä olis saanut myidä puimurinkin pois, ellei olisi palannut muokattuun kylvämiseen. Toki keväät saatoi olla kosteampia 90-luvun lopulla. Todellisissa suorakylvöissä ei silloin kyllä kasvanut mitään. Nyt silläkin tilalla on muokaria edessä ja takana ja varmasti ei vedä kuin käskettynä ja urakoidessa suoraan sänkeen. Ja joskus multaa paskaa kääntöauroilla.