• Tavallinen aihe

Aihe Paljonko satoi vettä  (Luettu 234511 kertaa)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6893
Vs: Paljonko satoi vettä
Kyllä sais heitellä hattua ilmaan noilla Joozepin milleillä . Tietysti toivomus aina olisi ettei tule mitään hirveitä ryöppyjä kerralla. Nyt vaan on aivan liian kuuma,kaikkeen ja kaikille.

Puoletkin ois ollut kova sana  :-X No, Toukokuussa tulikin, enemmän, ja se oli ehdottomasti liikaa. Ei edes luvassa sadetta. Tänään tosin yhden lohkon laita saa 25mm, kun sadettajan ramppi ei oikeen osu pellon leveyteen suhteessa ramppiin, joten näkeem mitä vaikutusta. Syysvehnää, mutta luonnollisesti just sillä kohtaa heikoin kasvusto mitä millään syysvehnäpellolla, ohralla paikattua kesäkuun alussa.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2666
Vs: Paljonko satoi vettä
Työlukuina toukokuu 100-110mm, kesäkuu 80-110mm ja heinäkuu nyt 30-40mm lohkoista riippuen. Vesi riittää toistaiseksi mut kuumuus vaikuttaa silti viljoihin. Juhannusviikon 50-90mm oli paikoin liikaakin.

Voi herran tähären. Toukokuu 40mm kesäkuu 18mm ja heinäkuu vielä puhdas nolla. Aamulla vielä ennusteissa oli 5mm perjantaille - eipä ole enää. Nyt vaan positiivisen kautta ... ihanat poutaiset ja lämpimät päivät jatkuu.
Tämä korkeapaine  on niin voimakas,bloggaa voimakkaankin matalapaineen pois. Milli aiemmin vettä tässä kuussa,ukkoskuurosta kymmenen lisää vettä su. Sata alkaa olla millejä täynnä vettä tänä kesänä. Tällä hetkellä ei ole etes ennusteessa sadetta tänne,mutta voi silti sataa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3305
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
Muokattu, jos vielä kynnetty ja keväällä on aika tehokas kuivattaja maalle.

Ohralla kun on todella heikot juuret, niin toukokuun kaltaiset pitkät sadekaudet toivat kevytmuokatuille ohran oraille suuria veden kimmeltäviä keltaisia laikkuja, joissa kasvu lopahti, maan pinta kovettui ja helteen muodostamat suuret halkeamat haihduttavat vettä syvältä. Kevätkynnöllä tällaista ei tänä vuonna esiintynyt, ja ohra pääsi pitemmälle kasvussaan. Täällä kuivalla alueella, kosteutta edelleen on maassa, kun kaivaa. Huomattavasti enemmän kuin 2018, jolloin kevätkyntö olisi todellakin pilannut kasvuston totaalisesti. Kuumuus vaikuttaa tänä vuonna  kasveihin suoraan, ei välttämättä kuivuuden kautta. Esimerkiksi 2017 oli kostea vuosi, kevätkynnöt olivat täysin ylivoimaiset, tauteja oli vähemmän, ja vesi painui hapekkaasta juuristokerroksesta syvemmälle.

Joka tapauksessa, syysvilja on ratkaisu, koviin kesäsateisiin ja vaihtoehtoisesti kuivuuteenkin. Syysvehnä - osin kevätvehnäkin - on preeriakasvi, tottunut pieneen vuosisademäärään ja korkeisiin lämpötiloihin. Syysvilja voi tarvittaessa hyödyntää paljonkin vettä.  Syysohrasta ei ole kokemusta, alkaa kyllä kiinnostaa sekin. Olisi tasaisesti viettävää kumparetta kokeiltavaksi. Jos vaikka menestyisi ? Mikä tahansa muu syyskasvi kuin syysruis on toimiva vaihtoehto.

Syyskasvien haittapuoli on se, että on keskityttävä syyskylvöihin kaikki-tai-ei-mitään -tyylillä. Kahdet kylvöajat kasvukaudella sekä kevätviljojen myöhäinen puintiaika, syysviljojen kylvöajan ohi, ovat syysviljojen kanssa epäonnistumisen ennuste, samoin kevätviljoille, ruiskutukset, maanmuokkaukset, kynnöt, kylvöt, puinnit, syys- ja talviruiskutukset, mitkään eivät osu sopivasti samoihin aikoihin. Kyse ei edes ole töiden jakautumisesta tasaisemmin, vaan töiden tuplaantumisesta.

-SS-

Juu ohra on kaikkein vaikein. Ei kestä märkää eikä kuivaa. Kristallipallon jos omistaisi niin tietäisi kuinka ohralle tulevat lohkon muokkaisi. Suorakylvöön soveltuu em. syistä huonoiten. Itse epäilen, että tällä alueella syy huonoihin oraisiin löytyy kyllä kevään sateista eikä välttämättä niinkään kuivuudesta.

Viljelyn siirtäminen syyskasvi painotteiseksi on kyllä itselläkin käynyt mielessä silloin kun tavanomaisesti vielä viljelin. Aikaisia kevät lajikkeita vain paikkaamaan syyskasveja. Mutta homma jäi sitten vaiheeseen, kun tuli tähän luomuun ryhdyttyä. Ongelmia noiden syyskasvien viljelyssä tietysti on, eikä nämä omat pellot jotka muistuttaa "pöytää" helpota asiaa. Toista se olisi jos pellon malli olisi "pallo" tai rinne. Omilla vaatii melkein kynnön, että onnistumisprosentti nousisi ja tällöin sitten tarvitaan jo aikaa reippaammanlaisesti ja törmätään listaamiisi ongelmiin.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11456
  • Virolaista kiitos!
Vs: Paljonko satoi vettä
Ohralla kun on todella heikot juuret, niin toukokuun kaltaiset pitkät sadekaudet toivat kevytmuokatuille ohran oraille suuria veden kimmeltäviä keltaisia laikkuja, joissa kasvu lopahti, maan pinta kovettui ja helteen muodostamat suuret halkeamat haihduttavat vettä syvältä. Kevätkynnöllä tällaista ei tänä vuonna esiintynyt, ja ohra pääsi pitemmälle kasvussaan. Täällä kuivalla alueella, kosteutta edelleen on maassa, kun kaivaa. Huomattavasti enemmän kuin 2018, jolloin kevätkyntö olisi todellakin pilannut kasvuston totaalisesti. Kuumuus vaikuttaa tänä vuonna  kasveihin suoraan, ei välttämättä kuivuuden kautta. Esimerkiksi 2017 oli kostea vuosi, kevätkynnöt olivat täysin ylivoimaiset, tauteja oli vähemmän, ja vesi painui hapekkaasta juuristokerroksesta syvemmälle.

Joka tapauksessa, syysvilja on ratkaisu, koviin kesäsateisiin ja vaihtoehtoisesti kuivuuteenkin. Syysvehnä - osin kevätvehnäkin - on preeriakasvi, tottunut pieneen vuosisademäärään ja korkeisiin lämpötiloihin. Syysvilja voi tarvittaessa hyödyntää paljonkin vettä.  Syysohrasta ei ole kokemusta, alkaa kyllä kiinnostaa sekin. Olisi tasaisesti viettävää kumparetta kokeiltavaksi. Jos vaikka menestyisi ? Mikä tahansa muu syyskasvi kuin syysruis on toimiva vaihtoehto.

Syyskasvien haittapuoli on se, että on keskityttävä syyskylvöihin kaikki-tai-ei-mitään -tyylillä. Kahdet kylvöajat kasvukaudella sekä kevätviljojen myöhäinen puintiaika, syysviljojen kylvöajan ohi, ovat syysviljojen kanssa epäonnistumisen ennuste, samoin kevätviljoille, ruiskutukset, maanmuokkaukset, kynnöt, kylvöt, puinnit, syys- ja talviruiskutukset, mitkään eivät osu sopivasti samoihin aikoihin. Kyse ei edes ole töiden jakautumisesta tasaisemmin, vaan töiden tuplaantumisesta.

-SS-
Niin paljon totta. Minullakin kesäkuun kylvöistä kevätvehnä on ehdottomasti paras. On hyvissä voimin ja terveen vihreä. Tähkä jää hiukan vajaaksi, muttei lainkaan sellainen 2cm nysä, mitä nyt näkee ohrilla. Pikkuisen kun suostuisi vettä antamaan, niin jyvien täyttyminen kohenisi huomattavasti. Kaurassa pituus on kaukana normaalista ja ohrat niin kehnoja, etten osaa kuvaillakkaan. Jos nyt tulisi jostain kunnon sateita, niin ohra olisi hetken päästä aivan kauheaa sekulia.

Syysviljan kylvöä tässäkin tähyillään, mutta vaikeaa se on. Nyt on syysvehnä parasta ja komeinta mitä on ollut aikoihin, mutta vielä on hyvin mielessä se tappelu sateiden välissä, minkä se perustaminen vaati. Kylvökin tehtiin sellaiseen nippa nappa kylvökelissä ajankohtaan ja siitä olisi vaan mennyt huonommaksi. Melkein poru kurkussa sai vääntää ja oli ihan puhki sen farssin jäljiltä. Ajatteli vaan, että oliko tässä mitään järkeä.

Nyt pitäisi ottaa sama uusiksi. Rukiista kaiken järjen mukaan aloitetaan. Ruista rukiin perään. Sen kylvö meni ilman puolesta hyvin, eikä ollut minkään muun puinnilla pienintäkään kiirettä. Pitkästä aikaa kultivoituun maahan, kun epäonnistumisia oli tällä rikkakasvilla jo niin paljon takana, että ajattelin, ettei uhrata yhtään ylimääräistä tähän. Kyllähän se kärsi vähän kaikesta, mutta nyt lienee perinteinen kolmen tonnin sato kasassa. Harmi, kun ei raaski ajo-opastimeen investoida, voisi kokeilla viskalla kylvöä. Joka tapauksessa en uhraa liikaa voimia ruismaan hieromiseen. Isolla siemenmäärällä sinne vaan jotenkin ja tulee mitä tulee. Voimat on suunnattava vehnään.

Kevät meni töiden puolesta vähän käteen syysviljojen hoidon osalta. Vehnä olisi tarvinnut ehdottoasti lisää apulantaa. Pitäisi olla yksi traktori pyhitetty pelkästään syysviljojen hoitoon, että sen saisi muiden hommien, kuten kevätkylvöjen välissä, nopeasti heittämään lenkin viskan kanssa. Nämä on nyt näitä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17384
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Harmi, kun ei raaski ajo-opastimeen investoida, voisi kokeilla viskalla kylvöä. Joka tapauksessa en uhraa liikaa voimia ruismaan hieromiseen. Isolla siemenmäärällä sinne vaan jotenkin ja tulee mitä tulee. Voimat on suunnattava vehnään.

Kevät meni töiden puolesta vähän käteen syysviljojen hoidon osalta. Vehnä olisi tarvinnut ehdottoasti lisää apulantaa. Pitäisi olla yksi traktori pyhitetty pelkästään syysviljojen hoitoon, että sen saisi muiden hommien, kuten kevätkylvöjen välissä, nopeasti heittämään lenkin viskan kanssa. Nämä on nyt näitä.

Tuo syysvehnän vahingossa tapahtunut "unohtaminen" oli täälläkin yleistä. Sitten kun havaittiin yhteisellä silmällä, että kevätviljat joutuvat nyt räntäsateiden kouriin, ja kylvöt myöhästymään kesäkuulle, alkoikin kiireen vilkkaa viskalla rynniminen syysvehnäpelloille. Melkein samaan aikaan hyökättiin.  Melko tummia kasvustoja täällä päin onkin. Ja senkin huomaa, että korkea lannoitustaso myöhästyttää liian aikaista tuleentumista selvästi, viikolla-kahdella. Silti en ihmettelisi, jos elokuun 1. viikolla vehnä olisi puitavissa.  Populaatioruis on puitavissa päivänrinteistä pois jo viikon päästä.

Viskakylvöstä en tiedä, mutta tuo pneumaattinen 12 m kylvökone oli rukiinkylvöön yllättävän helppo vaihtoehto, koska syöttö on tarkka ja levitystasaisuuskin odotuksista poiketen erinomainen. Ja nopea tehdä kylvöt jossakin välissä, koska laitteella mahtuu puomit kasassa kuivurin elevaattorin alle  ! Vaahtomerkkari tai päisteiden merkkikepit, ei yhtään kylvämätöntä jäänyt. Joo rukiilla voi käyttää kaikki maailman panokset, ja saada heikkona vuotena jotain 5 t sadon tai nin kuin 2013, ei mitään satoa. Tai sitten ei käytä yhtään mitään panoksia ja voi saada 3 t sadon tai ei mitään satoa, yhtä hyvin. Jos hybridirukiilla saa pelloillaan toistuvasti 8 t satoja, kannattaa enemmin käyttää ylimääräinen tarmokkuus syysvehnään, jolla on edes jonkin näköinen markkinahinta. Koska samanlaisella pieteetillä doupattu syysvehnä on jo aika varma sadontuottaja sittenkin.

Kun opettelee hallitsemaan kestämätöntä mielitekoa rynnätä syyskuun 1. viikolla syysvehnää kylvämään, siinä on muutakin hommaa, myöhäiset ohrat, aikaisemmat kevätvehnät, glyfosaatiruiskutusten odottaminen, lykkää reilusti syysvehnän kylvöjä myöhäisemmäksi ! Kyntää kaikki ne päivät, kun mieli tekisi mennä jo kylvöille. Kuivalla kelillä tasausäkeellä sileäksi kun viilut harmaantuvat. Kylvöpohjaa löytyy sitten mukavasti kuun lopussa, kun on sen kylvön aika. Kyllä se vaan on tunnustettava, että havainnot tukevat sitä, että syysvehnä menestyy hyvin myöhään kylvettynä jopa paremmin kuin syyskuun alussa kylvettynä, ei tule lumihomeongelmaa, eivätkä umpimärät kelit / etanat / kahukärpäset / viirukaskaat aiheuta vehnään kellastumista tai muita tappioita. Märkien säiden mallivaltiossa, Iso-Britanniassa, myöhäinen kylvö tehdään take-all - taudin ehkäisemiseksi myös.

Jos suuria tuottoja hakee, isommalla riskillä, niin syysrapsi sitten.

-SS-

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1038
Vs: Paljonko satoi vettä
Ihan kokonainen 1mm tuli ukkosesta

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7537
Vs: Paljonko satoi vettä
^^
Sama määrä ilman ukkosta. Jos omistais historic auton niin olis melkein kannattanut veivata ikkunat kiinni.  8)

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 207
Vs: Paljonko satoi vettä
Ei tullut taaskaan sitä milliäkään. Kaveri lähetti videota tuosta 2km päästä. Katot tulvi yli kun rännit ei pysyny mukana, itellä pihatie pölisi samaan aikaan. Ens viikolle lupailee jonkinlaista jatkuvampaa sadetta, uskon kun näen.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2666
Vs: Paljonko satoi vettä
^^
Sama määrä ilman ukkosta. Jos omistais historic auton niin olis melkein kannattanut veivata ikkunat kiinni.  8)
Hähää,melkein 4mm,melkein kastu ulkona.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6893
Vs: Paljonko satoi vettä
^^
Sama määrä ilman ukkosta. Jos omistais historic auton niin olis melkein kannattanut veivata ikkunat kiinni.  8)

Sama milli myös. Heinäkuun sademäärä yli tuplaantui, nyt jo noin 2mm kasassa. Reilu kuukausi sitten satoi 19mm, se olikin ainoa oikea sade Toukokuun monsuunin jälkeen. Toinen sateeseen verrattava ukkoskuurosta Juhannusviikolla, 10mm. Muuten sateet olleet maksimissaan 1-2 mm kerrallaan eli kastelee kasvuston muttei maata. Ei ihme että on niin keltaisia viljapeltoja kuivilla pelloilla, vilja alkoi kypsymään ennenkuin ehti edes tähkälle. Syysvehnää masentava kattoa, huippusato karisee päivä päivältä pienemmäksi. Tulee hyvää kylvösiementä, ei tartte laittaa paljoa hehtaarille  ::)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 207
Vs: Paljonko satoi vettä
Koko muu Suomi taas tulvii uutisjuttujen perusteella. Oma saldo 0mm. Taas.

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 799
Vs: Paljonko satoi vettä
Tänne rannikolle asti kuuluu ukkosen jyrinä mutta pisaraakaan ei tule vettä. Tosin pellotkin on jo niin keltasia että eipä siitä vedestä enää paljoa apua olisikaan. Metän reunoissa paikoitellen sen verran viljaa kasvaa että kai se puimurikin täytyy vielä tänä kesänä startata.
Muuten on ajatukset jo ensi vuodessa.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 55956
Vs: Paljonko satoi vettä
3 milliä satannu jo!   siis heinäkuussa tullu jopa 9 milliä vettä.        ukkonen jytistelee ympärillä mutta kiertää miuta..     tietty taas tuossa muutaman kilsan päässä korjuuttaa tietä!

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7537
Vs: Paljonko satoi vettä
Koko muu Suomi taas tulvii uutisjuttujen perusteella. Oma saldo 0mm. Taas.

Juuri näin ! Mutta muuten mukava kesäpäivä, pilvipoutaa ja sopiva ilman vire.

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1206
Vs: Paljonko satoi vettä
sen 4mm tännekin, 30 min sateen häntä yli pyyhkäisi, johonkin katosi parissa tunnissa, mikään enään ole kosteaa...