Vaalitulos pääsi todella yllättämään. Vaikka tunnelma vaalien alla oli usein varsin  perussuomalainen oli keskustan romahdus  todella raju. Tosin koko vaalikauden ajan tuntui siltä etteivät tietyt ajankohtaiset ongelmat voineet hallitusta vähemmän kiinnostaa .Prosessikaavioita vain laadittiin siitä miten Suomi ja sen asiat pannaan kuntoon . Ihmetytti jo välillä jopa  että jospa vain lehdistö vouhottaa ja  hallituksessa on jotenkin parempi tieto että kaikki kyllä toki järjestyy. Siis etteivät olisi ainoastaan sangen välinpitämättömiä. Koulukiusatulla oli kyllä usein sellainen tunne että  ongelmat ovat varsin ylivoimaisia ja niistä ei voi selvitä.

Joskus on myös niin että asia on siten miltä näyttää. Jos henkilö vaikuttaa jotenkin suppealta tai uskaltaako sanoa tynnyrissä kasvaneelta ehkä sitä jossain määrin onkin. Juha Sipilästä on suuressa julkisuudessa vallalla käsitys että käyttää ruokaillessa viiniäkin ja juo saunakaljat  ja tämä  ehkä pitää myös paikkansa. Mutta että lapsuuden kotona jo olisi katsottu televisiota niin jos näin on niin varmaan aika vähän kumminkin. Televisio muokkaa maailmankuvaa  ja  avaa kurkistusikkunan maailmaan joka ei ole ihan sitä omaa lähintä todellisuutta. Siten pääsee kasvattamaan yleissivistystä joka muuten jäisi alhaiselle tasolle.
Kun palataan ajassa hyvin kauas taaksepäin niin ennen näitä huippupalkoille pankki-ja rahoitusalalle siirtyneitä managerityylin johtajia ( Aho, Kiviniemi– kehui muuten että pääministeriys antaa hyvä pohjan tavoitella EU-paikkaa jossa palkka noin 12  -16 t e per kk ) Sipilän paikalla vaikutti Johannes Virolainen . Ja  jos on tai olisi seurannut vaikkapa naistenlehtiä olisi voinut aivan korvaamattomalla tavalla oppia tärkeitä asioita . Naistenlehtien kestosuosikkina koko 80-90-luvun oli pariskunta Johannes ja Kyllikki .Johannes  oli ollut Keskustan puheenjohtaja siihen asti kunnes ulkopoliittinen osaaminen muodostui niin merkittäväksi seikaksi  että  ulkopoliittinen nolla -siiirtokarjalainen evakko -joutui antamaan paikkansa  osaavammalle Paavo Väyryselle. Virolaisen Jussin  korkean  tason ura kesti vain yöpakkasista juhannuspommiin .Koskaan sen jälkeen ei hänelle enää annettu mitään merkittävämpää virkaa vaan työskenteli loppuajan    rivikansanedustajana.
Mutta naistenlehdissä oli edelleen esillä. Niissä kerrottiin että Johannes kulkee ympäriinsä savisilla kumisaappailla( ilmeisesti käynyt pellolla välillä )  ja kun häntä valokuvattiin  päässä oli Hankkijan lippalakki tai vastaava ja kuvaamista varten kiipesi traktorin hyttiin .Ei kuitenkaan varmaan siksi että traktori oli niin hieno että halusi sitä kaikille esitellä vaan siksi että  edusti tämän kaltaista viiteryhmää. Mutta tärkeä viiteryhmä tai ei  silloin kun itäsuomalainen korviaan myöten velkaantunut viljelijä seisoo vyötäisiin saakka vedessä pellolla kun satoa jo pitäisi korjata pitäisi johtaville keskustapolitiikoille tulla kiirettä. Suorastaan noloa oli kun esillä oli vain tunnettuja demaripoliitikkoja ilmaisemassa huolta ja  suremassa tilannetta. Viiteryhmäajattelu on toki epäonnistunut myös muilla. Kun paperityömiehiä joutui suuri määrä työttömäksi ja tyhjän päälle ei silloisesta demarijohdosta vaivautunut kukaan  paikalle .Johto koostui kissojen suojelijasta ,luokanopettajasta y.m. Mikael Jungnerilla taisi olla lähes eniten tuossa joukossa omakohtaista kokemusta työnteosta ja rahattomuudesta.

Ja mikäli ajankohtaisiin ongelmiin ei ehdi ainaisten EU-kiireiden vuoksi  kiinnittää  huomioita on  maaseudulla toki myös kesto-ongelmia. Alhainen sianlihan tuottajahinta . maidontuottajien ahdinko jota sanktiot vain pahentavat y.m. Heikko saatu korvaus tehtyä työtuntia kohden-näitä riittää.

Muutaman kerran on käynyt myös hyvin. Sadetta tuli viime vuonna usean viikon kuivuuden jälkeen sitten kuitenkin , muutama myöhäinen lämpöjakso viileän kesän jälkeen tai yksittäinen kuuma viikko loppusyksyllä olivat positiivisia asioita.
Mutta äskeinen hallitus  tuntui kyllä hyvin omituiselta  - onko tämä sitten liberalismia tai laissez – faire ( hälläväliä) -politiikkaa kun asioihin ei puututa  vaan annetaan toimijoiden toimia vapaasti .Onhan myös  markkinataloudessa käsite luova tuho. Kaiken tuhoutumisen jälkeen nousee jotain uutta ja parempaa .Wahlroos on jossain yhteydessä kuulemma innostuneesti  puhunut markkinoiden näkymättömästä kädestä. Usein vain tuntuu että tuo käsi on järjestänyt varallisuutta ja toimintamahdollisuuksia lähinnä kyseisen herrashenkilön  omiin taskuihin .

Nordea on usein hyvin tarkka. Toisaalta jos pitää saada isompi summa Panamaan, voidaan joustaa. Nalle otti pitkät, nyt Ifissä tulosta tehnyt kaveri lupaa muutosta. Odotan mielenkiinnolla, alkaako Nordea lainoittamaan rahvaan yritysideoita.

 Se piirtää, jolla on liituu...tuo markkinoita ohjaava käsi on jokaisella omansa kokoinen ja toiset ovat pakotentupia hyväksymään ehdot jotka eteen annetaan, sen Wahlroos unohtaa tai jättää sanomatta, tai sitten hänen ei ole ikinä tarvinnut niitä miettiä...

 Guru-Soininvaaran ajatelmien ruodintaa: http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275499-lapsia-afrikasta#comment-4168038

Emmä ymmärrä miten te aina ymppäätte Wahlroosin näihin keskusteluihin? Onko se nyt Wahlroosin syytä, että maataloudella menee muka huonosti, vai meneekö maataloudella oikeasti huonosti, vai onko se puhe huonosti menemisestä vain propagandistista uhriutumispuhetta? Milloin muuten maataloudella on mennyt hyvin? Jos historiaa katsoo, niin maataloudella on mennyt huonosti viimeiset 200 vuotta.
Wahlroos ei ole yhtään enemämpää syyllinen maatalouden "ahdinkoon" kuin vaikkapa Bill Gates, Warren Buffet tai Roope Ankka.
Ja mitä tuottajahintoihin tulee,niin kommunismissa kun ei eletä, niin hallitus ei niitä määrää, vaan markkinat. Eikö tää mee perille näille valittajille?  Otetaan jokainen vastuu itse omasta yrittämisestä ja elämästä, ja älkäämme odottako, että jotkut poliitikot tulee pelastamaan. Kaikilla muillakin aloilla on hyvin pärjääviä ja huonosti pärjääviä yrityksiä,niin myös maataloudessa. Miksi valtion pitäisi pelastaa huonosti pärjäävät maatilat, kun ei sen tarvitse pelastaa muidenkaan alojen huonosti pärjääviä yrityksiä.