• Tavallinen aihe

Aihe Täydennyskylvöseos  (Luettu 2512 kertaa)

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Täydennyskylvöseos
Minkäslaista siemenseosta porukat käyttää nurmien täydennykseen? Ja millaisella kylvömäärällä?
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1282
Vs: Täydennyskylvöseos
Kysymys vaikuttaa ensin yksinkertaiselta, mutta kun alkaa miettiä...

Millaisilla maalajeilla? Mikä on tavoite? Eläimille? Millaisille? Jopa maan ravinnetilat vaikuttavat helposti. Milloin kylvö? Millaisia laitteita täydennyskylvöön on käytettävissä?

No, osa kysymyksistä vastaa kyllä usein toisiinkin. Omista lähtökohdistani: Luomu, tavoitteena typensidonta ja tehokas rikkakasvien torjunta moneksi vuodeksi. Myös maan rakenteen parantaminen on tärkeää. Siispä laitan tänä vuonna melkoisen coctailin lohkolle, joka kaipaa erityisesti korjaamista maan rakenteeseen, eli pyritään saamaan paljon hiiltä ja typpeä maahan. Kylvin jo kauraa ja ruista hangelle. Molemmat tuottavat hyvin juuria. Ruis syvälle ja kaura paljon. Lisäksi erityisesti kaura kasvaa rehevästi ja torjuu rikkoja. Määrät molemmilla n. 50 kg/ha. Myös timotei ja puna-apila menivät samalla kertaa maahan. Puna-apilaa typensidontaan ja maan rakenteen parantamiseen ja tos- timotei parantamaan tos- apilan juoksevuutta sähköviskassa. Käyttömäärät 5+5 kg/ha. Myöhemmin aion vielä kylvää koiranheinää, ruokonataa, valkoapilaa, sikuria ja valkomesikkää sisältävää seosta. Suunilleen 7+5+1+3+10 kg/ ha. Osittain käyttömäärät perustuvat myös ostetun siemenen määrään. Siinä koiranheinä tuo syväjuurisuutta maanparantamiseen ja nopeakasvuisuutta rikkojen torjuntaan ja hiilensidontaan (multavuuden parantamiseen). Samat tavoitteet on sikurilla ja valkomesikällä. Niitä on tällä kertaa mukana mielenkiinnosta niiden kasvuominaisuuksiin omilla maillani. Ruokonataa sitten kuivuuden kestoon ja syväjuurisuuteen, sekä tehokkaaseen ravinteiden louhimiskykyyn. Valkoapila typensidontaan ja täydentämään, jos jokin muu menee pieleen. Aiemmin maassa on jo timotei-puna-apila-valkoapila-ruokonata - seosta kylvettynä suojaviljaan n. 10+5+1+7 kg seos. Edellämainittu on kokonaisuus kasvukunnoltaan melko heikon lohkon nopeaksi parantamiseksi.

Normaali täydennys tulee tehtyä myös hankikylvönä, koska se on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi meillä. Normaali täydennys sisältää puna-apilaa, timoteitä ja koiranheinää 5+5+7 seoksena normaalinurmille. Edelleen tavoitteena typensidonta ja rikkojen torjunta.

Sitten mennään jo vieraammille alueille, eli karjankasvatukseen. Siemenvalikoimaan vaikuttavat taas maalajit ja käyttötarkoitus. Laitumet tarvitsevat erilaisia seoksia, kuin säilörehunurmet. Lypsylehmät, lihakarja ja hevoset taas erilaisia rehuominaisuuksia. Poutivat maat tarvitsevat syväjuurisia apiloita sekä koiranheinän ja ruokonadan kaltaisia kuivuutta kestäviä kasveja seokseen. Maittavuus vaan on helposti hieman heikompi, mutta kuitua tulee hyvin. Mailaset viihtyvät ilmavilla ja hyväravinteisilla mailla hyvin, ja ovat sekä kestäviä, että ymmärtääkseni maittaviakin. Toisaalta riski epäonnistumiselle on suurempi koska mailaset ovat melko vaativia kasveja. Kaikkiaan kannattaa kylvää monipuolisia seoksia joka tapauksessa. Kylvömääräkin riippuu siitä, mikä on ajankohta ja siemenlajit. Usein skaala on ainakin meillä täydennyskylvöissäkin laaja. 10- 25 kg/ ha riippuen todella paljon valituista lajikkeista ja niiden suhteista.

Kylvötekniikasta sitten. Jos käyttää pyöreitä pieniä siemeniä, ne hakeutuvat helposti maan koloihin ja siten hakevat itsestään kylvösyvyyttä. Siksi niiden kylvö onnistuu helposti hankikylvönä ja pintakylvönäkin. Hara ja jyrä toki parantavat vielä tilannetta. Pitkät siemenet, kuten rait, nadat ja koiranheinä taas olisi hyvä saada vähän maan alle. Silloin vähintäänkin hara olisi hyvä. Myös laahavannaskoneella pintaankylvö on onnistunut. Suorakylvökone 1-3 cm olisi varmaankin paras. Tai täydennyskylvöön suunniteltu kone. Kokeilen kyllä pitkiä siemeniä nyt myös hankikylvössä, mutta epäilen hieman onnistumista.

Itse en kasvata karjaa, joten minun on kohtuullisen helppoa etsiä tarkoituksiini sopivia kasveja.  Tosin niiden ominaisuuksien selvittäminen ravinteiden louhimisen ja maan rakenteen kannalta on aika hankalaa. Rehuominaisuuksista löytyy helpommin tietoa. Päätellä toki voi: kuivuuden kestävyys tarkoittaa syväjuurisuutta. Nopeakasvuisuus (laidunkäyttö) taas parantaa rikkojen torjuntatehoa jne. Kaikkiaan nurmet ovat ainakin minulle kiinnostava paletti, ja luulen että jokaisen pitää lähteä omista lähtökohdistaan pohtimaan omia tarpeitaan. Karjapuolella muuttujia on käsittääkseni vieläkin enemmän...

Tällainen kevyt pohdinta näin aluksi. Nurmien erilaiset ominaisuudet erilaisiin käyttötarkoituksiin olisi ihan paksunkin kirjan aihe. Jopa saman kasvilajin eri lajikkeissakin on huimia eroja, joita on vaikea hahmottaa firmojen ominaisuusselityksistä. Viljapuolella asiaa tutkitaan enemmän ja lajikkeen valinnat tehdään näiden tietojen pohjalta. Nurmipuolella myydään usein vain nurmilajia. Ei välttämättä selosteesta selviä, onko se monivuotinen vai yksivuotinen. Sama kuin viljapuolella ostaisi "vehnää", eikä tietäisi saako syysvehnää vai kevätvehnää. Toki selvittelemällä asiaa syvemmin saa joskus lajikkeidenkin ominaisuuksista tietoa, mutta aikamoista selvittelyä se vaatii jos haluaa muuta kuin rehuarvollista tietoa. Tai jos joillakin on hyviä linkkejä asioihin, olisi niitä mielenkiintoista lukea...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2285
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Täydennyskylvöseos
Don Essex miksi käytät timoteitä? Käsittääkseni onneton juuristo eikä kilpailukyky rikkojakaan vastaan ole loistava (peittävyys)? Onko tuo enemmänkin niinkuin täyte että missä ei mikään muu kasva niin timppa ainakin?

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Vs: Täydennyskylvöseos
Underhaugilla on tarkoitus kylvää ja lehmien laidunten ja säilis nurmien paikkaukseen.
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1282
Vs: Täydennyskylvöseos
Timoteilläkin on muutama tarkoitus.

Ensinnäkin se on halpaa kun sitä saa helposti tossina puitua.

Toisekseen. Apila on meillä myös pääosin tossia, niin pienillä määrillä timppaan sekoitettuna on helpompi hallita kylvömääriä. Tos apila juoksee huonommin kuin kaupallinen. Ainakin meillä.

Kolmanneksi pitkien siemenien juoksevuus on myös kovin heikko varsinkin sähköviskassa (holvaa), niin timoteitä riittävästi sekaan ja taas toimii.

Neljänneksi, se on kyllä yllättävän hyvä kilpailemaan rikkoja vastaan alkukeväästä. Se lähtee nopeasti kasvamaan ja kiusaa silloin varsinkin siemenrikkoja. Mutta myös kestorikkoja, jotka ovat selvästi hitaampia.

Neljänneksi se nopean alkukasvun vuoksi kuivattaa maata nopeasti keväällä. Jos jatkossa jätetään enemmän kasvipeitteisyyttä talveksi, timotei nopeuttaa keväällä pellolle pääsyä.

Viidenneksi tuo mitätön juuristokin on toisinaan etu. Matala ja hento juuristo on helpompi muokata rikki keväällä, kun pitää alkaa muuttamaan peltoa kasvipeitteisestä kevätviljoille ilman kemikaaleja.

Kuudenneksi. Tuollakin on merkitystä että jos ei muu kasva, niin timotei sitten.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2285
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Täydennyskylvöseos
Timoteilläkin on muutama tarkoitus.

Ensinnäkin se on halpaa kun sitä saa helposti tossina puitua.

Toisekseen. Apila on meillä myös pääosin tossia, niin pienillä määrillä timppaan sekoitettuna on helpompi hallita kylvömääriä. Tos apila juoksee huonommin kuin kaupallinen. Ainakin meillä.

Kolmanneksi pitkien siemenien juoksevuus on myös kovin heikko varsinkin sähköviskassa (holvaa), niin timoteitä riittävästi sekaan ja taas toimii.

Neljänneksi, se on kyllä yllättävän hyvä kilpailemaan rikkoja vastaan alkukeväästä. Se lähtee nopeasti kasvamaan ja kiusaa silloin varsinkin siemenrikkoja. Mutta myös kestorikkoja, jotka ovat selvästi hitaampia.

Neljänneksi se nopean alkukasvun vuoksi kuivattaa maata nopeasti keväällä. Jos jatkossa jätetään enemmän kasvipeitteisyyttä talveksi, timotei nopeuttaa keväällä pellolle pääsyä.

Viidenneksi tuo mitätön juuristokin on toisinaan etu. Matala ja hento juuristo on helpompi muokata rikki keväällä, kun pitää alkaa muuttamaan peltoa kasvipeitteisestä kevätviljoille ilman kemikaaleja.

Kuudenneksi. Tuollakin on merkitystä että jos ei muu kasva, niin timotei sitten.

Ihan hyvät perustelut. Eli sellainen täytekasvi kaikessa mielessä. Itselle tämä on uutta ja ihmeellistä ja taas on se hetki tai oikeastaan olisi pitänyt olla jo kun kasveja noihin seoksiin valitaan ja tällä hetkellä menty vain parilla kolmella kasvilla ja mitä olen lueskellut niin on jäänyt sellainen kuva, että sitä parempi mitä useampaa eri kasvia olisi seoksessa.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4883
Vs: Täydennyskylvöseos
Sama seos vähän apilapitoisempana kuin "oikeissa" kylvöissä. Siis luomusäilistä ja -heinää odotetaan.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5934
Vs: Täydennyskylvöseos
Itte veivailin solo käsi viskalla viikko sitten vanhoille laitumille raiheinää. Viime kesänä perustetuille ja osaksi kahteen kertaan kylvetyille ja lähes täydellisesti epäonnistuneille jotain rehu- ja ruokonadan, timpan , ja enlannin raeheinän sekoitusta. Osalle suojavilja lohkolle paalinurmea. Saas nähdä nouseeko mihinkään mitään. Silloin oli lumi osaksi maassa ja lähes 10 asteen yöpakkasia, nyt kait ruohikkopalo varoitus :(

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Vs: Täydennyskylvöseos
Tänään apulantaa kylväessä huomsin että parilla  lohkolla on tosi harva heinä,apila tuppaita kyllä on mutta muuten ei hyvältä näytä.
Onko jo liian myöhäistä tälle keväälle tehdä täydennyskylvö?
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

tepperi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20
Vs: Täydennyskylvöseos
Tänään apulantaa kylväessä huomsin että parilla  lohkolla on tosi harva heinä,apila tuppaita kyllä on mutta muuten ei hyvältä näytä.
Onko jo liian myöhäistä tälle keväälle tehdä täydennyskylvö?

eikai se liian myöhäistä oo. tai ainaki kakkos-sadolle kerkeää vaikuttamaan

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Vs: Täydennyskylvöseos
Että jos underhaugilla vetää nyt  niin mitähän kasvuun lähtenyt  apila tykkää
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5934
Vs: Täydennyskylvöseos
Itte veivailin solo käsi viskalla viikko sitten vanhoille laitumille raiheinää. Viime kesänä perustetuille ja osaksi kahteen kertaan kylvetyille ja lähes täydellisesti epäonnistuneille jotain rehu- ja ruokonadan, timpan , ja enlannin raeheinän sekoitusta. Osalle suojavilja lohkolle paalinurmea. Saas nähdä nouseeko mihinkään mitään. Silloin oli lumi osaksi maassa ja lähes 10 asteen yöpakkasia, nyt kait ruohikkopalo varoitus :(
No niin, näin reilu kuukausi tuosta kylvöstä, voisin sanoa työn ja siemenen menneen koko lailla hukkaan. Selviä paljaita paikkoja ja tarkasti tiirailemallakaan ei löydy kuin yksittäisiä heinän oraita vaikka viskailin tuolle lohkolle 30kg /ha , vieläpä tuplaten kävelemällä ja ristiin kylväen. Toki kosteutta on tullut vasta viimepäivinä. Raeheinää saanut lohko näyttää pukkaavan kaikkea muuta vihreää, kuin sitä raeheinää. Voin toki olla hätäänen , mutta normisti kylvetyt nurmet on jo hyvällä aluulla.

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Vs: Täydennyskylvöseos
Nuo mitä alku kuusta täydennyskylvin niin hyvin on lähteneet kasvuun. Näkyy selvät kylvörivit. Siemenmäärä oli 13-15kg/ha
Olisi vaan suosiolla pitänyt ajaa kaikki heinikot silloin.
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
  • LOS KANTTURAS
Vs: Täydennyskylvöseos
Viime kesänä laiton apulannan sekaan heinänsiementä ja ne meni hukkaan,mitään vaikutusta ei näy. Laahavannaskoneella täydennetty lohko näyttää paljon paremmalta. Eli huiskalla pintaan kylvö ei toinna mitään,kyllä joku raapija pitää olla että siemen pääsee kunnolla mullan kanssa kosketukseen.
Agronetin virallinen valittaja. VOI VOI VOIVOIVOI!

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5934
Vs: Täydennyskylvöseos
Viime kesänä laiton apulannan sekaan heinänsiementä ja ne meni hukkaan,mitään vaikutusta ei näy. Laahavannaskoneella täydennetty lohko näyttää paljon paremmalta. Eli huiskalla pintaan kylvö ei toinna mitään,kyllä joku raapija pitää olla että siemen pääsee kunnolla mullan kanssa kosketukseen.

Viime kesä oli kyllä poikkeuksellinen. Suojaviljaan ja pintaan piensiemen laitteella ripoteltu heinä ei onnistunut. Niitäpä siis paikkailin tuolla käsi viskalla ja pahimmat paikat viikko sitten jyräkombilla. Normi vuonna tuolla systeemillä saa onnistuneen nurmen mutta viime kesänä siis ei. Normaalisti vantaista kylvetty on silti  ihan hyvää. Ajattelin täksi kevääksi jatkaa putket takaisin startti lannos pituuteen , mutta jatkamatta jäi ja ehkä oli parempikin. Nyt on ollut ihan hyvät kosteusolosuhteet. Mutta siinä olen samaa mieltä, että nurmen pintaan hajakylvönä … turhaa työtä ilman onnistumista. Vaikka ajattelin, että kevät kosteus (silloin oli vielä lunta varjopaikoissa) auttaa.
Vanhaa Jukoa olen säilönyt ja nyt mietiskelin voisko sen laahavantaisiin hitsata jonkun "veitsen" joka tekis matalan viillon ja lisäilis sillä keväisin laitumiin lisää siementä. Laidun alaa vaan ei oo, joten pitäis siellä jotain kasvaakin. Toinen vaihtoehto kyllä on pitää kaikki laitumet raeheinällä. Keväällä häviää muutaman viikon, mutta kesällä ja syksyllä kyllä voittaa.