Keskusteluaiheet > Kasvintuotanto

Täydennyskylvöseos

(1/4) > >>

Juba:
Minkäslaista siemenseosta porukat käyttää nurmien täydennykseen? Ja millaisella kylvömäärällä?

Don Essex:
Kysymys vaikuttaa ensin yksinkertaiselta, mutta kun alkaa miettiä...

Millaisilla maalajeilla? Mikä on tavoite? Eläimille? Millaisille? Jopa maan ravinnetilat vaikuttavat helposti. Milloin kylvö? Millaisia laitteita täydennyskylvöön on käytettävissä?

No, osa kysymyksistä vastaa kyllä usein toisiinkin. Omista lähtökohdistani: Luomu, tavoitteena typensidonta ja tehokas rikkakasvien torjunta moneksi vuodeksi. Myös maan rakenteen parantaminen on tärkeää. Siispä laitan tänä vuonna melkoisen coctailin lohkolle, joka kaipaa erityisesti korjaamista maan rakenteeseen, eli pyritään saamaan paljon hiiltä ja typpeä maahan. Kylvin jo kauraa ja ruista hangelle. Molemmat tuottavat hyvin juuria. Ruis syvälle ja kaura paljon. Lisäksi erityisesti kaura kasvaa rehevästi ja torjuu rikkoja. Määrät molemmilla n. 50 kg/ha. Myös timotei ja puna-apila menivät samalla kertaa maahan. Puna-apilaa typensidontaan ja maan rakenteen parantamiseen ja tos- timotei parantamaan tos- apilan juoksevuutta sähköviskassa. Käyttömäärät 5+5 kg/ha. Myöhemmin aion vielä kylvää koiranheinää, ruokonataa, valkoapilaa, sikuria ja valkomesikkää sisältävää seosta. Suunilleen 7+5+1+3+10 kg/ ha. Osittain käyttömäärät perustuvat myös ostetun siemenen määrään. Siinä koiranheinä tuo syväjuurisuutta maanparantamiseen ja nopeakasvuisuutta rikkojen torjuntaan ja hiilensidontaan (multavuuden parantamiseen). Samat tavoitteet on sikurilla ja valkomesikällä. Niitä on tällä kertaa mukana mielenkiinnosta niiden kasvuominaisuuksiin omilla maillani. Ruokonataa sitten kuivuuden kestoon ja syväjuurisuuteen, sekä tehokkaaseen ravinteiden louhimiskykyyn. Valkoapila typensidontaan ja täydentämään, jos jokin muu menee pieleen. Aiemmin maassa on jo timotei-puna-apila-valkoapila-ruokonata - seosta kylvettynä suojaviljaan n. 10+5+1+7 kg seos. Edellämainittu on kokonaisuus kasvukunnoltaan melko heikon lohkon nopeaksi parantamiseksi.

Normaali täydennys tulee tehtyä myös hankikylvönä, koska se on osoittautunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi meillä. Normaali täydennys sisältää puna-apilaa, timoteitä ja koiranheinää 5+5+7 seoksena normaalinurmille. Edelleen tavoitteena typensidonta ja rikkojen torjunta.

Sitten mennään jo vieraammille alueille, eli karjankasvatukseen. Siemenvalikoimaan vaikuttavat taas maalajit ja käyttötarkoitus. Laitumet tarvitsevat erilaisia seoksia, kuin säilörehunurmet. Lypsylehmät, lihakarja ja hevoset taas erilaisia rehuominaisuuksia. Poutivat maat tarvitsevat syväjuurisia apiloita sekä koiranheinän ja ruokonadan kaltaisia kuivuutta kestäviä kasveja seokseen. Maittavuus vaan on helposti hieman heikompi, mutta kuitua tulee hyvin. Mailaset viihtyvät ilmavilla ja hyväravinteisilla mailla hyvin, ja ovat sekä kestäviä, että ymmärtääkseni maittaviakin. Toisaalta riski epäonnistumiselle on suurempi koska mailaset ovat melko vaativia kasveja. Kaikkiaan kannattaa kylvää monipuolisia seoksia joka tapauksessa. Kylvömääräkin riippuu siitä, mikä on ajankohta ja siemenlajit. Usein skaala on ainakin meillä täydennyskylvöissäkin laaja. 10- 25 kg/ ha riippuen todella paljon valituista lajikkeista ja niiden suhteista.

Kylvötekniikasta sitten. Jos käyttää pyöreitä pieniä siemeniä, ne hakeutuvat helposti maan koloihin ja siten hakevat itsestään kylvösyvyyttä. Siksi niiden kylvö onnistuu helposti hankikylvönä ja pintakylvönäkin. Hara ja jyrä toki parantavat vielä tilannetta. Pitkät siemenet, kuten rait, nadat ja koiranheinä taas olisi hyvä saada vähän maan alle. Silloin vähintäänkin hara olisi hyvä. Myös laahavannaskoneella pintaankylvö on onnistunut. Suorakylvökone 1-3 cm olisi varmaankin paras. Tai täydennyskylvöön suunniteltu kone. Kokeilen kyllä pitkiä siemeniä nyt myös hankikylvössä, mutta epäilen hieman onnistumista.

Itse en kasvata karjaa, joten minun on kohtuullisen helppoa etsiä tarkoituksiini sopivia kasveja.  Tosin niiden ominaisuuksien selvittäminen ravinteiden louhimisen ja maan rakenteen kannalta on aika hankalaa. Rehuominaisuuksista löytyy helpommin tietoa. Päätellä toki voi: kuivuuden kestävyys tarkoittaa syväjuurisuutta. Nopeakasvuisuus (laidunkäyttö) taas parantaa rikkojen torjuntatehoa jne. Kaikkiaan nurmet ovat ainakin minulle kiinnostava paletti, ja luulen että jokaisen pitää lähteä omista lähtökohdistaan pohtimaan omia tarpeitaan. Karjapuolella muuttujia on käsittääkseni vieläkin enemmän...

Tällainen kevyt pohdinta näin aluksi. Nurmien erilaiset ominaisuudet erilaisiin käyttötarkoituksiin olisi ihan paksunkin kirjan aihe. Jopa saman kasvilajin eri lajikkeissakin on huimia eroja, joita on vaikea hahmottaa firmojen ominaisuusselityksistä. Viljapuolella asiaa tutkitaan enemmän ja lajikkeen valinnat tehdään näiden tietojen pohjalta. Nurmipuolella myydään usein vain nurmilajia. Ei välttämättä selosteesta selviä, onko se monivuotinen vai yksivuotinen. Sama kuin viljapuolella ostaisi "vehnää", eikä tietäisi saako syysvehnää vai kevätvehnää. Toki selvittelemällä asiaa syvemmin saa joskus lajikkeidenkin ominaisuuksista tietoa, mutta aikamoista selvittelyä se vaatii jos haluaa muuta kuin rehuarvollista tietoa. Tai jos joillakin on hyviä linkkejä asioihin, olisi niitä mielenkiintoista lukea...

ja101:
Don Essex miksi käytät timoteitä? Käsittääkseni onneton juuristo eikä kilpailukyky rikkojakaan vastaan ole loistava (peittävyys)? Onko tuo enemmänkin niinkuin täyte että missä ei mikään muu kasva niin timppa ainakin?

Juba:
Underhaugilla on tarkoitus kylvää ja lehmien laidunten ja säilis nurmien paikkaukseen.

Don Essex:
Timoteilläkin on muutama tarkoitus.

Ensinnäkin se on halpaa kun sitä saa helposti tossina puitua.

Toisekseen. Apila on meillä myös pääosin tossia, niin pienillä määrillä timppaan sekoitettuna on helpompi hallita kylvömääriä. Tos apila juoksee huonommin kuin kaupallinen. Ainakin meillä.

Kolmanneksi pitkien siemenien juoksevuus on myös kovin heikko varsinkin sähköviskassa (holvaa), niin timoteitä riittävästi sekaan ja taas toimii.

Neljänneksi, se on kyllä yllättävän hyvä kilpailemaan rikkoja vastaan alkukeväästä. Se lähtee nopeasti kasvamaan ja kiusaa silloin varsinkin siemenrikkoja. Mutta myös kestorikkoja, jotka ovat selvästi hitaampia.

Neljänneksi se nopean alkukasvun vuoksi kuivattaa maata nopeasti keväällä. Jos jatkossa jätetään enemmän kasvipeitteisyyttä talveksi, timotei nopeuttaa keväällä pellolle pääsyä.

Viidenneksi tuo mitätön juuristokin on toisinaan etu. Matala ja hento juuristo on helpompi muokata rikki keväällä, kun pitää alkaa muuttamaan peltoa kasvipeitteisestä kevätviljoille ilman kemikaaleja.

Kuudenneksi. Tuollakin on merkitystä että jos ei muu kasva, niin timotei sitten.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu