Heitetäämpäs ajatus kun maidon hinta ei nouse itkemälläkään, niin saisiko kustannuksia kiusattua muuta kautta.

Navetan rungoksi jos ajattelisi jotain 10x100-150x150 parrua(kyllästettyä/lämpöpuuta) tai terästolppia? kattotuolit/liimapuu/kertopuuta.
Seinäksi yksinkertaista pressu/verho seinää automatiikalla tai ilman. Lehmähän kyllä selviää vähän kovemmassakin pakkasessa.Lanta vain tuppaa jäätymään.
Saisko mihinkä hintaan rakennuskustannukset  tingittyä?

Heitetäämpäs ajatus kun maidon hinta ei nouse itkemälläkään, niin saisiko kustannuksia kiusattua muuta kautta.

Navetan rungoksi jos ajattelisi jotain 10x100-150x150 parrua(kyllästettyä/lämpöpuuta) tai terästolppia? kattotuolit/liimapuu/kertopuuta.
Seinäksi yksinkertaista pressu/verho seinää automatiikalla tai ilman. Lehmähän kyllä selviää vähän kovemmassakin pakkasessa.Lanta vain tuppaa jäätymään.
Saisko mihinkä hintaan rakennuskustannukset  tingittyä?

Saa varmaan mutta kovilla pakkasilla tuolla systeemillä maitotulot romahtaa .

Kaikkein edullisin on tekemätön navetta.

Lypsikit eivät kylmää moiti, enemmän niitä eristyksiä tehdään hoitajan työolojen kohentamiseksi ja vesihuollon helpottamiseksi...

Kaikkein edullisin on tekemätön navetta.

Ääni tälle

Toimivia kylmäpihatoita löytyy . Pelkät pressuseinät välttämättä ei . Rehun pitää olla kuivaa , jäätynyt rehu ei luonaa kunnolla . Sellaisia jossa lehmät syö ulkona olen nähnyt , omistajat ei aina tyytyväisä .

Viivejono on aamulla komia, kun laaseri alkaa illalla huurtua.

Eikö aikaisemmissa keskusteluissa väitetty että rakentamisessa ei kannata liikaa säästää, se koituu kuitenkin kalliiksi jossain vaiheessa. Siitä on aikaa, kun oliko se jossain Pellervon eläin lehdessä missä ehdotettiin Suomeen virolaista rakentamismallia. Eli rakennus on lähes tulkoon eristämätön, pitkät sivut verhoseinää.  Ratkaisu oli syvillä makuuparsilla joko kuivikkeella tai hiekalla.  Ei kiinteää lantakonetta, vaan lantakäytävien alle vesikiertoinen lattialämmitys maatilan omasta lämmöntuotannosta, jolloin paskat ja kuset eivät jäädy lattiaan kiinni. Lantakäytäville bobcat tai muu kone touhuaan, puhdistuskertoja täytyy olla 3-4 vuorokauteen muuten lantakäytävät alkaa täyttymään. Aperuokinta ja sitä rataa, jos on robottillypsy niin se tarvii oman kopin. Virossa on viime aikoina ruukattu tehdä vähintään 600 lehmän navetoita, että voisin kuvitella että se kustannustehokkuus tulee myös siinä että yksikkökoko on selvästi Suomea isompi.

Mutta mielestäni Suomessa tutumpi viileä makuuparsipihatto on varmaan vielä varteenotettava vaihtoehto, kun runkoratkaisuja vähän miettii. Edullisemman rakennuspaikan etsimiseen kannattaa nähdä vaiva. Navetasta kannattaa tehdä myös mahdollisimman kapea. Vanhojen rakennusten hyödyntäminen jne.

https://www.youtube.com/watch?v=4CB3VpAiTK8

Eikö aikaisemmissa keskusteluissa väitetty että rakentamisessa ei kannata liikaa säästää, se koituu kuitenkin kalliiksi jossain vaiheessa. Siitä on aikaa, kun oliko se jossain Pellervon eläin lehdessä missä ehdotettiin Suomeen virolaista rakentamismallia. Eli rakennus on lähes tulkoon eristämätön, pitkät sivut verhoseinää. Suomessa on pakko katto eristää, muuten se "sataa vettä" heti kun lauhtuu. Ratkaisu oli syvillä makuuparsilla joko kuivikkeella tai hiekalla. Luonnollisesti syvät lantakourut eivät toimi.  Ei kiinteää lantakonetta, vaan lantakäytävien alle vesikiertoinen lattialämmitys maatilan omasta lämmöntuotannosta, jolloin paskat ja kuset eivät jäädy lattiaan kiinni. Lantakäytäville bobcat tai muu kone touhuaan, puhdistuskertoja täytyy olla 3-4 vuorokauteen muuten lantakäytävät alkaa täyttymään. Aperuokinta ja sitä rataa, jos on robottillypsy niin se tarvii oman kopin. Virossa on viime aikoina ruukattu tehdä vähintään 600 lehmän navetoita, että voisin kuvitella että se kustannustehokkuus tulee myös siinä että yksikkökoko on selvästi Suomea isompi.

Mutta mielestäni Suomessa tutumpi viileä makuuparsipihatto on varmaan vielä varteenotettava vaihtoehto, kun runkoratkaisuja vähän miettii. Edullisemman rakennuspaikan etsimiseen kannattaa nähdä vaiva. Navetasta kannattaa tehdä myös mahdollisimman kapea. Vanhojen rakennusten hyödyntäminen jne.

Käsittääkseni tämän tyyppinen on tehtykin suomeen, tosin eipä se kannattavuutta pelastanut. 

Muistutan jälleen siitä, että kalliiseen uudirakennukseen vain tuottavia/liikevaihtoa tuovia eläimiä. Paskantuottajat ihan eri hintaluokan majoihin, mutta joissa myös työnkäyttö on minimoitu. Vanhat käsityökeskukset eivät ole pitkäaikainen järkevä ratkaisu tekipä työt yrittäjä tai palkkatyöntekijä. Hiukan aikaa sitten oli jossain lehdessä juttua (en lukenut ihan tarkkaan) hiehonavetasta 80 hiehoa ja joitain vasikoita ja kustannus yli 300 k€. Jotenkin tuntuu hivittävältä kustannukselta. Mutta kuten todettua jäi hiukan huonolle luvulle se lehti, joten voin olla ihan hakoteilläkin.

Toiminnalliseen suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa, jolloin turhat työt saadan pois ja tarpeelliset työvaiheet saa mahdollisimman suoraviivaisiksi.

Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa kannattaa kiinnitttää huomiota myös muutosherkkyyteen rakennuksenkin suhteen.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 31.03.19 - klo:19:15

Eikö aikaisemmissa keskusteluissa väitetty että rakentamisessa ei kannata liikaa säästää, se koituu kuitenkin kalliiksi jossain vaiheessa. Siitä on aikaa, kun oliko se jossain Pellervon eläin lehdessä missä ehdotettiin Suomeen virolaista rakentamismallia. Eli rakennus on lähes tulkoon eristämätön, pitkät sivut verhoseinää. Suomessa on pakko katto eristää, muuten se "sataa vettä" heti kun lauhtuu. Ratkaisu oli syvillä makuuparsilla joko kuivikkeella tai hiekalla. Luonnollisesti syvät lantakourut eivät toimi.  Ei kiinteää lantakonetta, vaan lantakäytävien alle vesikiertoinen lattialämmitys maatilan omasta lämmöntuotannosta, jolloin paskat ja kuset eivät jäädy lattiaan kiinni. Lantakäytäville bobcat tai muu kone touhuaan, puhdistuskertoja täytyy olla 3-4 vuorokauteen muuten lantakäytävät alkaa täyttymään. Aperuokinta ja sitä rataa, jos on robottillypsy niin se tarvii oman kopin. Virossa on viime aikoina ruukattu tehdä vähintään 600 lehmän navetoita, että voisin kuvitella että se kustannustehokkuus tulee myös siinä että yksikkökoko on selvästi Suomea isompi.

Mutta mielestäni Suomessa tutumpi viileä makuuparsipihatto on varmaan vielä varteenotettava vaihtoehto, kun runkoratkaisuja vähän miettii. Edullisemman rakennuspaikan etsimiseen kannattaa nähdä vaiva. Navetasta kannattaa tehdä myös mahdollisimman kapea. Vanhojen rakennusten hyödyntäminen jne.

Käsittääkseni tämän tyyppinen on tehtykin suomeen, tosin eipä se kannattavuutta pelastanut. 

Joo .

Navetoita tulee myyntiin , lopettajia on paljon .