Heino se tarttasi hijasen aamupäevästä jäläkeen maalikyllään hemesti etupenkillä. Aekataulu tehtiin sen mukkaan että peästässiin syömään paekallisen kookaupan etteen maenoksissa luvattuja makkaroeta (liekkö ollu sitä sinistä lenkkie). Puoli yheltä se joloha piti alakaa ja meleko justiin puoli yks oltiin siinä paekalla, vaen ei persun persuo koko paekassa. Pari-kolome telaketjusosijaalitemokraattie vaen kävellä läpsytteli parkkipaekalla oleviin autoehisa kaljalaatikot kaenaloessa. Kävimmä osta kaupasta syötävää ja arvata saattaa että näläkä se jo kurni vellipesässä, kun niitä makkaroeta varten oli oltu aamupäevä vähillä syönniillä, niin tuli ostettuo lemunaatie savukallaa ja makkarata (kalajaa ei). Sitte taas ulukokausteelle, vaen ei ollu persuo ei persuin telttoa eikä ite akitaattorie maella halameilla. Niin hyppäsimmä hijasen sakastiin ja köröttelimmä kottiin syöntitouhuihin.
Voe silimäänni että otta turmelukseen, ei aenaskaa persut Heino eäntä nappoa.
Elämä on parasta kometiijjaa