• Tavallinen aihe

Aihe Joko lajittelijat pyörii  (Luettu 4897 kertaa)

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 605
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Kun olen käynyt puimassa isännällä joka viljelee yksipuolisesti pelkkää vehnää, ruiskuttaa keväällä pelkkää mcpa:ta, välillä syksyisin glyfoa. Niin kyllähän on ollut vaan surkiat kasvustot vuodesta toiseen.
Jännä nähdä jos joskus itse viljelen noita maita niin mikä on ero kun vähän viitsii panostaa.
Kaikki rohkenee epäillä että sille isännälle jää kuitenkin aika mukavasti viivan alle ,paitsi sinä kuitenkin otat ne rahat puinnissa siltä pois  ;D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15726
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.

Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.

https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf

-SS-

Viimeksi muokattu: 24.03.19 - klo:17:07 kirjoittanut -SS-

Aalto

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Lajittelijat pyörii,jositävää siementä on. Serti siemenen hinta pistää miettimään.

AP120

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 648
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Lajittelijat pyörii,jositävää siementä on. Serti siemenen hinta pistää miettimään.

Syksyllä sai viljasta ennätys hintaa, jopa 100e/t keskimäärästä parempaa hintaa.
Nyt sertisiemen sen 80-100e/t normaalia kalliimpaa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11100
  • Virolaista kiitos!
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.

Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.

https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf

-SS-
Olen seurannut yhtä peltokokonaisuutta, joka on ollut syysviljalla jo niin monta vuotta, että en edes muista koska on ollut jotain muuta. Kasvustot on olleet tosi vaihtelevia, usein vallan surkeita. Pääsääntöisesti syyskylvön onnistuminen on kuitenkin ollut se ratkaisevin tekijä. Esim. tänä keväänä oikeinkin helakanvihreät ja tukevat oraat (tässä vaiheessa).

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4891
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna.
-SS-
Atlantin takana vehnän mustatyvi ("take-all", kertonee hieman taudista...) pudottaa sadot juurin 2-4 vuonna jopa puoleen, mutta hiljalleen (noin kymmenessä vuodessa) satotaso nousee noin 80-85% monipuolisen viljelyn sadosta, koska ko. taudin antagonistit kehittyvät myös ja pienentävät näin tautipainetta.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1293
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Pääsiäisen seutuun pitää kaivaa esille.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5119
Vs: Joko lajittelijat pyörii
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.

Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.

https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf

-SS-
Olen seurannut yhtä peltokokonaisuutta, joka on ollut syysviljalla jo niin monta vuotta, että en edes muista koska on ollut jotain muuta. Kasvustot on olleet tosi vaihtelevia, usein vallan surkeita. Pääsääntöisesti syyskylvön onnistuminen on kuitenkin ollut se ratkaisevin tekijä. Esim. tänä keväänä oikeinkin helakanvihreät ja tukevat oraat (tässä vaiheessa).
Kierto missä pelkkää syysviljaa on myös pidemmän päälle ongelmallinen rikkakasvien suhteen, maailmalla ollaan ihan purjeissa herbisideille kestävien heinämäisten rikkojen kanssa..