Keskusteluaiheet > Yleistä maa- ja metsätaloudesta

Ilmastomuutoskasvit

<< < (2/10) > >>

mustaviiksi:

--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 26.02.19 - klo:12:31 ---Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.

Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.

Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.

--- Lainaus päättyy ---

Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.

Don Essex:

--- Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 26.02.19 - klo:12:37 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 26.02.19 - klo:12:31 ---Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.

Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.

Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.

--- Lainaus päättyy ---

Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.

--- Lainaus päättyy ---

Itse käytän alus-/ kerääjäkasvina nykyisin monivuotisia nurmikasveja terästettynä italianraiheinällä. Italianrai ja puna-apila kasvavat pääosin hyvin syksyllä puintien jälkeen. Timotei ja selvinnyt rai alkavat kasvaa aikaisin keväällä nopeasti. Apila on silloin hidasta. Jos on nurmivuosia niin jätetään nurmelle. Muutoin lopetetaan äkeellä ja kylvetään kevätvilja/härkäpapu. Ja sinne taas uusi alus- /kerääjäkasvi sekaan. Markkinoiden kysyntä kertoo pitkälti, mitä kannattaa viljellä. Nyt esimerkiksi luomumallasohra on pop ja ruista en kyllä halua laittaa. Siis härkäpapu, mallasohra ja syysrypsi satokasveina tänä vuonna.

Itsekin ajattelin kokeilla tuota syysrypsin kylvöä kevätviljan kylvön yhteydessä. Minulla on kuitenkin syysrypsi melko ahkerassa kierrossa tuon nurmen lopetuksen jälkeen. Varon erityisesti möhöjuurta. Rukiilla olen joskus kokeillut kevätkylvöä kevätviljan sekaan ja epäonnistunut. Pidän nykyrukiiden kasvutapaa hieman turhan nopeana toimiakseen kaksi satoa-yksi kylvö- periaatteella. Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.

Vihreää kasvuaikaa on tarkoitus lisätä ja muokkauksia rutkasti vähentää. Varsinkin kyntö jää vähälle. Nuo erilaiset ilmastonmuutoskasvien kasvatukset, vihreät kasvipeitteisyydet jne ovat paljolti riippuvaisia maan ominaisuuksista, joten asia pitää pohtia aina tila- ja peltolohkokohtaisesti.

bouli:

--- Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 26.02.19 - klo:13:28 ---
 Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.

--- Lainaus päättyy ---
Juhannusruis siis, eli tuo Ensi juurikin olisi sitä, muita lajikkeita ei liene säilynyt. Sitähän viljeltiin myös sekulina kevätviljan tai herneen kanssa mistä tehtiin rehua ja seuraavana vuonna ruissato.

Lemmy:
Monivuotinen vilja olisi hyvä hiilensidonnan kannalta varmaan.

Ruisrypsimohralvehnä:
Hiilensidonta on tärkeää, mutta ei niin helppo saada sängen alle vihreää kasvipeitettä noin niin kuin isossa mittakaavassa. Jos lasketaan Suomen vuosittaiseksi puitavaksi alaksi 1 000 000 ha niin siitä 25 % on 250 000 ha niin siihen alalle sängen alle saatu vihreä kasvipeite vaatii niin paljon siemenheinän siementä, että haasteet kasvavat liian suureksi. Ajattelen sillä ilmastokesannolla polttoaine säästöä ja sitä kautta se olisi ilmastokasvia. Ajattelin 250 000 ha normaali viljelyssä käytettävän polttoaineen määrä: Kyntö- 15 litraa/ha, äestys-20 litraa/ha , kylvö-15 litraa/ha, kasvinsuojelu 10-litraa/ha, puinti -15 litraa/, kuivaus 40 litraa/ha. Tekisi  115 litraa /ha se kun kerrotaan 250 000 ha niin saadaan 10 000 000 litran ilmastomuutoskasvi säästö.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu