Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.03.09 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 11.03.09 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 10.03.09 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: Jokeri - 10.03.09 - klo:18:51

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:31

Nyt varsinkin kun mtkn aloitteesta leikattiin sikatiloilta ja eu vaatii kuitenkin 142 paketin täysimääräistä maksamista, eli kohdentamatonta tukea on tarjolla.

Taas yks ymmärtämätön idiootti pelle. EU ei vaadi 142-tuen täysmääräistä maksua vaan määrittelee sen maksimin.  Kansallisesti on järjetöntä maksaa 142-tukea kun kerran olosuhteissa ei ole niin isoja eroja. Osittain C-alueella jopa paremmat olosuhteet kuin b-alueella...

Vihdoiknin aisallista tekstiä. Juuri tätä olen yritänyt ketroa että eu määrää 142:lle vain maskimin jota ei saa ylitää ja loppu on kasnallisesti päätettävissä ihan enemitsöpäätöksellä edsukunnassa ja leikkausket komitea siunaa kylä eli siis ab-aluen toivo on seuravisa edsukuntavaaleissa kunteh omo-heikki towtesi että tukiero säilyy niin kauna kuin keksusta on hallituksessa niin armoto kampanja päälle etelän astutuskeksuksiin ja median tästä epäreilutsa tukierotsa alueiden välillä noiin mainoksen sanoin "Asia voi muuttua" ihan enemsitöpäätöksellä.

On huomattava, että 141-tuki on 141 artiklan mukaan toissijainen 142-tukeen ja erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alaisiin tukiin nähden. 141-tuen myöntäminen edellyttää nimittäin artiklan mukaan ko. muiden tukien täysimittaista hyödyntämistä, mikä ilmenee selvemmin esim. artiklan englanninkielisestä versiosta ("after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland …").

Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko mahdollinen Suomen kansallinen päätös jättää olennaisesti käyttämättä 142-tukivaltuuksia merkitä sitä, ettei kyseistä tukea ole hyödynnetty täysimääräisesti 141 artiklan edellyttämällä tavalla, jolloin 141-tuen jatkamiselle ei olisi enää edellytyksiä.

Kyllä. Komisio jo aikoinaan ihmetteli etteikö Suomi tarvitse siirtymäkauden tukia, kun itse niitä vapaehtoisesti leikkaa. Se on vain Talojussille, Veetille, Eemelille ja muille niin vaikea hyväksyä että syy olisi SUUREN JA MAHTAVAN SINIPUNAN.

Mulle ainakin jäi mielikuva, jotta viimeisimmän leikkauksen ainoa viikatemies oli keskustalta, vai oliko sekin Demarien ja Kokoomuksen syy.

Olisikohan Lipposen hallituksen kannatanut maksaa kaikki tuet aikanaan täysimääräisinä, eikä leikata sitä 750 miljoonaa.
Se oli suora viesti komisiolle ettei suomi tarvii mitään 141 tukea.
Ihme kun saatiin maksaa näinkin kauan.

Tämä jää ikuisesti selvitytämättä.

Kuitenkin sen ajan talousmurheet on pieniä tulevaan verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 11.03.09 - klo:12:33

Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:

1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.

3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.

4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.

5) Haukut minua tyhmäksi.

Että silleen.

No äläs nyt noin pessimistisesti ajattele.

1. Esitin linkin ja totesin että sinänsä vähäinen asia, mutta osoittaa osaltaan jottei olosuhteet ole samat koko suomessa kaikille tuottajille...

2. Esitit väitteen että lisälämmitystarve muuttuu vyöhykerajalla ja on sama jatkuvasti siirtymästä riippumatta kunnes nousee taas 10-15w/m2 seuraavalla rajalla...

3.Sanoin että itse uskon ilmaston ja siten lämmitystarpeen muuttuvan tasaisesti vyöhykerajoista riippumatta ja vyöhykkeen sisällä on suurempi ero kuin rajalinjalla. Vyöhykeellä edetessä on ylärajalla taulukon porrastuksen verran suurempi lisälämmitystarve kuin alarajalla.

4. En ole sanonut että tukien pitäisi perustua pelkästään lisälämmöntarpeeseen.

5. Sanoin että itse uskon sinun vain tekeytyvän tyhmäksi koska väität että 10-15W/m2 lisälämmitystarve voisi ilmentyä astuttaessa kartalle vedetyn rajan yli. Esitin siis mielipiteenäni että saatat olla jopa tätä ulostuloasi fiksumpi, eli päin vastoin ylistin Teitä en haukkunut...

6. Onko tässä taas jokin kilpailu meneillään?

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 10.03.09 - klo:15:42

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 10.03.09 - klo:13:36

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 10.03.09 - klo:12:34

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 10.03.09 - klo:12:28

Alkaa n. kolmannes alusta 6.40 vaiheilla.

Johtuukohan tuo Etelä-Suomen maitotilojen kannattavuus peltoviljelystä? Täällä päin on paljon maitotiloja, jotka viljelevät aika isolla alalla myyntikasveja. Karjanlantaa ja kotieläintilan tukia höysteenä. Makella on jurttia ja sirkussonnilla siemenviljaa jne. Itse maidontuotanto sitten kannattaa heikommin ja on uhanalaista.

Kuutnelin juu tuon jutun. Isompoien tilojen tukiiero on pienempi muta pienmmällä tilalla c-alue pesee etelän tilat ja se voi tiety jothua tusta peltopuoletsa. Mutat voi olla toinenkin selitsy eli isommalla tilalla liikevaitho on suurepmi ja ammatitaito ja osaaminen ehkä näyy siinä miten saadaan viivan alle enemän mutta pienemmäsä yskikössä tukien osuus liikevaihdotsa on niin suuri että milään toimenpiteilä mitään ei ole tethävissä.

Näinhän se menee, isommilla tiloilla ammattitaidon merkitys korostuu ja siksi ab alue yltää samaan kannattavuuteen pienemmällä tukitasolla kustannusten ja panosten ollessa samat kaikille tuottajille koko suomessa.

kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...

Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.

Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.

Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.

Lämmöntarve muuttuu tasaisesti kaikilla vyöhykkeillä. Vyöhykkeen sisällä muutos on 10-15W per neliö taulukon mukaan. Eli lisälämmön tarve kasvaa jokaisen vyöhykkeen sisällä 10-15W neliöltä, ei rajalinjalla kuten tuet. Näin ollen lämmitysvyöhykkeen sisällä voi olla 1-1,5 mwh per eläinyksikkö, ero lämmitystarpeessa laskelmasi mukaan

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.03.09 - klo:08:58

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 11.03.09 - klo:08:40

Kosteus on tietenkin toinen juttu, en ole siinä(kään) asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmaan mahtuu kosteutta paljonkin ja ongelmat tulevat kun sisäilma kohtaa riittävän kylmää seinäpintaa. Asiantuntijat tietenkin voivat osoittaa jos alueellisia kustannuseroja on.

Kylmään ilmaan voi sitoutua hyvin vähän kosteutta verrattuna lämpimämpään. 0 asteessa kastepisteessä 5 g höyryä per kuutio. Jos tuuletuksessa ilman kosteus kasvaa vaikkapa 80 %:sta 90 %:n, kuutio ilmaan poistaa vain 0,5 grammaa kosteutta. Tuuletuksen voimakkuutta ei voi kasvattaa rajattomasti koska silloin vedosta muodostuu ongelma. Kylmissä oloissa siis kosteudenpoisto ja lämmitys aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset.

Otas uudestaan. Mitäs jos tuot sisään korvausilmana kylmää ilmaa jossa on siis hyvin vähän vesihöyryä. Sitä ei tarvitse paljoa lämmittää jotta siihen sitoutuisi poistettaessa vettä. Jos sen sijaan tuot sisään korvausilmaa joka on lähellä kastepistettä eli siihen on jo sitoutunut lähes maksimimäärä vettä vesihöyrynä niin joudut lämmityksellä lämmittämään sitä paljon enemmän saadaksesi siihen sitoutumaan lisää vettä. Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.

Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 11.03.09 - klo:21:02

Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.

Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.

Rupesi ihan ihmetyttämään mikä tässä
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
oli niin ihmeellistä että siitä noin pahasti piti vetää herneet nenään. Aika yksiselitteinen juttu, raportin tehneet asiantuntijat ovat katsoneet että eristys- ja lämmityskuluissa keskimäärin c1 eli Pohjanmaan sikatuotantoalueet kuuluu samaan alueeseen kuin puolet b-alueesta jolla eristyksen ja lämmityksen kulut ovat siis suurinpiirtein samat. Kai jokainen ymmärtää että ei se suositus kuntakohtainen voi olla mutta kai jokainen myös silloin ymmärtää että c1-tukirajaa siinä missä se on ei ainakaan missään mielessä eristyksen ja lämmityksen kuluilla voi perustella. Jos se siirrettäisiin pohjoisemmaksi niin olisi oikeassa paikassa.

Mitä sianlihantuottaja tuossa ilmeisesti koitti sanoa on se että huipputehon tarve ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus ovat eri asia. Ja lämmitysenergian kulutus taas on huomattavasti mutkikkaampi ja monimuotoisempi juttu kuin huipputehon tarve. En tietty koko juttua lukenut vaan katsoin vain tuon kartan ja taulukon mihin täällä viitatiin mutta mielestäni pikaisesti katsottuna vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta mihin sianlihantuottaja viitannee ei tuossa paperissa ollut yhtään mitään eli ei siinä paperissa mitään virhettä eikä korjattavaa liene vaan täyttä asiaa.

Mitä taas kosteuteen tulee niin itselläni kokosyistä tarvitaan riittävää kosteutta että hommiin ruvetessa asiat sujuisivat ilman turhan suurta kitkaa. 

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:07:49

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 11.03.09 - klo:21:02

Eli ei se ole ihan niin yksioikoinen juttu kuitenkaan kun mietit vähän enemmän asiaa.

Jos Teistä tuntuu että MMM ei julkaisussaan ole huomioinut riittävästi lämmityskapasiteettia ohjeistukseensa joillekin alueille niin kehoitankin teitä kääntymään kyseisen instanssin puoleen ja esittämään perustelunne sekä vaatimaan kyseistä tahoa korjaamaan virheensä.
Olisihan vakavaa jos yksittäinen tuottaja parka luottaisi alimitoitettuun ohjeistukseen näin tärkeässä asiassa. Jokainenhan tietää että lämmityksessä ja ilmanvaihdossa säästäminen tulee moninkerroin kaliimmaksi rakennevaurioiden ja tuotantohäiriöiden kautta.

Rupesi ihan ihmetyttämään mikä tässä
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
oli niin ihmeellistä että siitä noin pahasti piti vetää herneet nenään. Aika yksiselitteinen juttu, raportin tehneet asiantuntijat ovat katsoneet että eristys- ja lämmityskuluissa keskimäärin c1 eli Pohjanmaan sikatuotantoalueet kuuluu samaan alueeseen kuin puolet b-alueesta jolla eristyksen ja lämmityksen kulut ovat siis suurinpiirtein samat. Kai jokainen ymmärtää että ei se suositus kuntakohtainen voi olla mutta kai jokainen myös silloin ymmärtää että c1-tukirajaa siinä missä se on ei ainakaan missään mielessä eristyksen ja lämmityksen kuluilla voi perustella. Jos se siirrettäisiin pohjoisemmaksi niin olisi oikeassa paikassa.

Mitä sianlihantuottaja tuossa ilmeisesti koitti sanoa on se että huipputehon tarve ja vuotuinen lämmitysenergian kulutus ovat eri asia. Ja lämmitysenergian kulutus taas on huomattavasti mutkikkaampi ja monimuotoisempi juttu kuin huipputehon tarve. En tietty koko juttua lukenut vaan katsoin vain tuon kartan ja taulukon mihin täällä viitatiin mutta mielestäni pikaisesti katsottuna vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta mihin sianlihantuottaja viitannee ei tuossa paperissa ollut yhtään mitään eli ei siinä paperissa mitään virhettä eikä korjattavaa liene vaan täyttä asiaa.

Mitä taas kosteuteen tulee niin itselläni kokosyistä tarvitaan riittävää kosteutta että hommiin ruvetessa asiat sujuisivat ilman turhan suurta kitkaa. 

Tietenkin huipputehon tarve on eri asia kuin keskimääräinen tehontarve, ero kuitenkin on samassa suhteessa myös jatkuvassa tehontarpeessa. Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät. Ja kokonaisuudessaan tuet ovat suosineet etelän sikatiloja koko eu historian ajan.
 Ja mitä tähän kosteusteemaan tulee niin tietenkin mitoittajat ovat huomioineet sen laskelmissaan, ja jos jotain uutta faktaa löytyy niin ministeriötä pitää informoida harhaanjohtavasta ohjeistuksesta. Ja sikäli kun lämpötiloissa ei niin suuria eroja ole, niin miten suhteellisessa kosteudessa niitä sitten olisi?

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 11.03.09 - klo:20:56

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 11.03.09 - klo:12:33

Taas esität tyhmempää kuin voit teoriassakaan olla. Ei tietenkään koko maata voida jakaa tuotantorakennusten lämmitysjärjestelmän tehontarpeen suosittelussa kymmeniin vyöhykkeisiin. Varmasti jokainen tajuaa että se muutos ei tapahdu vyöhkken rajalinjalla, vaan koko vöhykkeen mitalla. Tukiporras kuitenkin on rajalla ja se on kokonaisuudessaa ollut etelää suosiva koko jäsenyyden ajan.

Miten tässä nyt näin kävi että tyhmäksi kehutaan? Jos minulta kysyt niin keskustelu meni näin:

1) Esitit väitteen että c-alue tarvitsee korkeammat tuet koska ilmasto eli lämpötila ja muut olosuhteet ovat niin paljon ankarammat että tulee paljon enemmän rakennus- ja lämmityskustannuksia ja laitoit väitteesi tueksi linkin http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf

2) Minä luin tuon materiaalin ja totesin että C1 eli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa on eristysvaatimusten suhteen samalla tasolla koko ab-alueen kanssa ja lämmitysmielessä samalla tasolla b-alueen Pirkanmaan, Hämeen ja Kymenlaakson kanssa. Näin ollen C1 sekä rakennus- että lämmityskustannuksen pitäisi olla sama kuin yli puolessa b-aluetta ja tämän minä esitin tueksi sille että tukiero ei perustu ainakaan lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin.

3) Sinä esität että tuolla asiantuntijaraportilla lämmityskustannuksista voikin pyyhkiä persettä koska niillä rajoilla mitä siinä on ei olekaan yhtään mitään merkitystä vaan kustannukset kasvavat siitä huolimatta koko ajan tasaisesti kohti pohjoista mentäessä sanoivat asiantuntijat mitä tahansa ja ainakin C1:llä ne ovat korkeammat kuin b-alueella vaikka tuo asiantuntijaraportti sanoo että ne ovat samat tai niin lähellä toisiaan että voidaan katsoa että kuuluvat samaan alueeseen eli merkittävää eroa ei ole.

4) Minä ihmettelen että miten kun asiantuntijat sanovat että olennaista eroa ei ole niin sinun mielestäsi siinä on olennainen ero kuitenkin lämmityskustannuksissa C1:llä ja korkeammat tuet ovat sen takia perusteltuja ja tarpeellisia. Ihmettelen sitä että tässä kohtaa sitten ohitat asiantuntijat ja luotat omaan asiantuntemukseesi asiassa.

5) Haukut minua tyhmäksi.

Että silleen.

No äläs nyt noin pessimistisesti ajattele.

1. Esitin linkin ja totesin että sinänsä vähäinen asia, mutta osoittaa osaltaan jottei olosuhteet ole samat koko suomessa kaikille tuottajille...

2. Esitit väitteen että lisälämmitystarve muuttuu vyöhykerajalla ja on sama jatkuvasti siirtymästä riippumatta kunnes nousee taas 10-15w/m2 seuraavalla rajalla...

3.Sanoin että itse uskon ilmaston ja siten lämmitystarpeen muuttuvan tasaisesti vyöhykerajoista riippumatta ja vyöhykkeen sisällä on suurempi ero kuin rajalinjalla. Vyöhykeellä edetessä on ylärajalla taulukon porrastuksen verran suurempi lisälämmitystarve kuin alarajalla.

4. En ole sanonut että tukien pitäisi perustua pelkästään lisälämmöntarpeeseen.

5. Sanoin että itse uskon sinun vain tekeytyvän tyhmäksi koska väität että 10-15W/m2 lisälämmitystarve voisi ilmentyä astuttaessa kartalle vedetyn rajan yli. Esitin siis mielipiteenäni että saatat olla jopa tätä ulostuloasi fiksumpi, eli päin vastoin ylistin Teitä en haukkunut...

6. Onko tässä taas jokin kilpailu meneillään?

Ei voi olla totta... mietippä kuinka ristiriitaista logiikkasi on, ensin väität että on selkeät rajat eristysvahvuuksille ja lämmitykselle ja sitten sanotkin ettei mitään rajoja voi olla kuin ainoastaan tuelle. Ja kaikki muutkin argmenttisi voi laskea samaan sarjaan...

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 11.03.09 - klo:13:57

Suoritan laskennan. b ja c1 alueet pääosin vyöhykkeellä II. Ykkösvyöhykkeellä esimerkiksi emakoilla mitoitusteho 45w/m2 ja III vyöhykkeellä 60W. II alueen ylä ja alarajan ero voi siten olla maksimissaan 60-45=15w/m2 ja tukialueen rajalla tietenkin 0,0.

Emakko tarvitsee tilaa about 10m2, eli 10*15=150w per emakko maksimissaan lämmitystehojen ero b ja c1 alueilla. Lämmityskausi 6-9 kuukautta, tarkoittaa maksimissaan 6480h*150w=972kwh, lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pyöristyssäänön mukaan alle 1Mwh/ emakko tarkoittaa 1,43Mwh/ ey maksimissaan b ja c1 alueilla ja tukirajalla 0,00Mwh. Sähkön hinta seinässä nyt oliko 13 cent/kwh ja laskee, niin 2014 muodostuvaa tukieroa ei voi mitenkään perustella energiankulutuksella edes ääritapauksessa.

Perustellusti voidaan edelleen sanoa että kustannukset ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.

Lämmöntarve muuttuu tasaisesti kaikilla vyöhykkeillä. Vyöhykkeen sisällä muutos on 10-15W per neliö taulukon mukaan. Eli lisälämmön tarve kasvaa jokaisen vyöhykkeen sisällä 10-15W neliöltä, ei rajalinjalla kuten tuet. Näin ollen lämmitysvyöhykkeen sisällä voi olla 1-1,5 mwh per eläinyksikkö, ero lämmitystarpeessa laskelmasi mukaan

Hei, minä en paljon laskutoimituksista ymmärrä mutta yritättekö saada tässä jotain totuudenmukaista aikaiseksi vai ette eli sellaista mikä olisi edes lähellä todellisuutta? Jos otetaan nyt edes keskimääräisillä eikä ääriarvoilla eli ero lihasikapuolella 10W/m2 I- ja II-vyöhykkeiden välillä. Lämmityskausi 6 kuukautta ja jatkuva tehontarve puolet huipusta niin ero on myös puolet huipun erosta eli 5 W/m2 ja tästä tulee kai lisäenergiankulutukseksi 22 kW per neliö. Voisi varmaan laskea että se on tuon 22 kW per lihasikapaikka, aika lähellä joka tapauksessa eli tuolla sähkön hinnalla vajaa 3 euroa per lihasikapaikka. Jos paikalla kasvattaa 3,3 eläintä niin kustannusta per lihasika tulee tuolla sähkön hinnalla vajaa euro eli noin sentti per lihakilo. Ihan hyvin mahtuu nykyisen tukieron sisälle siis.

Todettakoon vielä että esimerkiksi maatalouskalenterin lihasian katetuottolaskelmassa lämmityskustannusta ei ole erikseen eritelty vaan se on joko "lääkintä, sähkö yms" tai "yleiskustannukset" että kovasti merkittävästä kustannustekijästä tuskin puhutaan? Itse hakelämmittäjänä en ole oikein tuota kustannusta pitkään aikaan laskenut että mitä se mahtaisi tehdä. Ja sen lisäksi vielä että b-alueesta puolet kuuluu samaan alueeseen c1:n kanssa eli periaatteessa lämmityskustannukset samat ja enpä tosiaan ole kuullut Hämeen suunnan kollegoiden valittavan että tämän takia eivät pärjää että jos nyt ei tämä lämmityskustannus kuitenkaan liene kannattavuuden kannalta ihan olennaisimpia. Tietysti jos tukieron peruste on jostakin revittävä niin voihan sitä tästä yrittää mutta en nyt oikein sanoisi että se tästä löytyy.

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.[/quote]

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:12:55

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.

[/quote]
Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
 A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.

Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista  tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa.  Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
 Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
 Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 12.03.09 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:12:55

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.

Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
 A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.

Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista  tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa.  Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
 Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
 Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.
[/quote]
Ei voi olla totta enään! Samassa lauseessa: eroja on ja eroja ei ole! Alkaa nämäkin argumentit kolista tyhjyyttään...

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:22:17

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 12.03.09 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:12:55

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.

Jokainen tajuaa että rajalinjalla ei olosuhde-eroja ole. Pienelläkin siirtymällä kuitenkin olosuhde-erojakin syntyy ja täysin tasapuolinen järjestelmä vaatisikin kuntakohtaisen olosuhdemäärittelyn ja niiden mukaiset tukitasot.
 A sekä b alueiden sisälläkin vaikkapa porsastuotannossa on ainakin 10w per neliö mitoituseroja. Porsastuotannossa jo 5 wattiakin tarkoittaa 75w per eläinyksikkö ja 6 kuukaudessa 300 kwh/ey tai 9 kuukaudessa 500kwh/ey ja tuo ero hoidetaan monesti sillä 150w ja 250w hehkulampun erolla eli sähköllä. Ja pidemmällä siirtymällä vaikutus moninkertaistuu. Ja tämä tietenkin vain yksi vähäinen olosuhdehaitta kasvukauden pituuden, lämpösumman, kiinteistöjen talvihoidon, viljan kuivaustarpeiden etc lisäksi, jotka kaikki muuttuvat pohjoiseen mentäessä.

Ja kuten aluksi sanoin että osoittaa valheeksi Itälän kirjallisen väitteen tasapuolisista  tuotanto-olosuhteista kaikille tuottajille koko suomessa.  Myös mielikuvaperustelun "seinien sisällä tai katon alla" tapahtuvan tuotannon tasapuolisuudesta voi katsoa olevan tarkoitushakuista vahingoittamista.
 Varmaan maitopojillakin on näitä vastaavia olosuhdehaittoja enemmänkin kun kokonaistukitaso on kuitenkin ollut korkeampi kuin ab alueella eikä ab aluetta matalampi kuten sikasektorilla. Ilmastotekijät kuitenkin haittaavat viljan viljelyä enemmän kuin nurmen kasvua.
 Ja tukierot ovat olleet kokonaisuudessaan etelää suosivia koko eu jäsenyyden ajan sikasektorilla.

Ei voi olla totta enään! Samassa lauseessa: eroja on ja eroja ei ole! Alkaa nämäkin argumentit kolista tyhjyyttään...
[/quote]

Samassa paikassa erot olemattomat, siirryttäessä maisema vaihtuu..

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:12:55

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.

[/quote]
Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 12.03.09 - klo:21:50

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 12.03.09 - klo:12:55

Ja olosuhteet muuttuvat tasaisesti koko matkalla, rajalla olosuhde-erot ovat olemattomat, mutta tukierot eivät.

Tuossa oli kai olennaisin asia tästä vastauksesta? Tukierot eivät todellakaan ole olemattomat mutta olosuhde-erot ovat kyllä olemattomat. Onko se sitten oikein vai väärin niin sen miettiköön kukin itsekseen.

Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa, se on fakta.
[/quote]
Käyppä kattomassa esim kylvöpäiviä matildan sivuilta ja tule sitten sanomaan, että olosuhteet on samat.