kustannukset ja panokset...
http://www.mmm.fi/attachments/5havOPYVH/5iiBVUyGW/Files/CurrentFile/L10-rmoC22-01.pdf
sinänsä pieni asia, mutta laskeppa nyt taitavana peruslaskutoimitusten suorittajana että onko kustannuseroa vai ei...
Ei varmaan ollut minulle mutta satuin avaamaan tuon linkin ja täytyy todeta että olipas tosi mielenkiintoista asiaa. Ihan ensi alkuun kiinnitti huomiota sivulla 5 olleet taulukot ja kuva. Kuvasta nähdään todella selkeästi että ilmeisesti suurin osa b-alueesta eli Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso kuuluvat lämmöneristyssuosituksissa ja lisälämpösuosituksissa samaan II-alueeseen c-tukialueen sikatuotannon pääalueen eli Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kanssa. Lämmöneristyssuositus on sama vielä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta eli siinä ei ainakaan rakennuskustannuspuolella pitäisi merkittävää eroa syntyä, kaikki päätuotantoalueet samalla viivalla.
Lisälämmöntarpeessa tosiaan nuo Uusimaa ja V-S ja Satakunta eroavat siten että suositus lämmönlähteen huipputehoksi on 35 W/m2 kun kaikissa muissa eli Pirkanmaa, Häme, Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa suositus on 40 W/m2. Tästä erosta tai tästä vertailusta koko keskustelussa on kyse, tukierosta tällä askelilla. Jostakin syystä rakennusteknisesti ja lämmityssuosituksen osalta nuo kaikki viisi ovat samalla viivalla mutta osa on huonommin tuettua b-aluetta ja osa sitten tuota eliittiä eli c-aluetta vaikka ero ei tästäkään taulukosta löytynyt että olisi tukierolle perusteita. Hyödyllinen tieto siis tämäkin kun oli uusi asia, kiitos siitä. Mutta se ihmetyttää että koskaan en ole kuullut Hämeen suunnasta valitusta että heidän pitää ostaa 1.000 neliön sikakoppiinsa 40 kW kattila kun täällä pärjätään 35 kW kattilalla. Sen sijaan tukierosta c-alueeseen on viime aikoina kuulunut paljonkin ääntä. Kertoneeko tämä sitten mistä, en tiedä.
Toinen asia on että tuossa taulukossa on siis maksimitehon tarve, ei lämpöenergian kulutus. Lämpöenergian kulutus on asia erikseen ja se ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tuo maksimitehon tarve. Jokainen joka on kotieläinrakennuksia kiertänyt tietää että usein kosteus on se ongelma, ei niinkään lämpötila. Vesi on siitä hauska aine että sen lämmittäminen on kallista ja vaatii paljon energiaa. Mitä enemmän ilmassa on kosteutta niin sitä enemmän sen lämmittäminen vaatii energiaa. Minimi-ilmanvaidossa on aina vaihdettava tietty määrä ilmaa ja ilman mukana tulee aina kosteutta eli vesihöyryä. Jos on kuiva pakkaskeli -15 ja ilman suhteellinen kosteus 10% tai vähän pakkasta -5 ja ilman suhteellinen kosteus 95% niin en mene veikkamaan että kun tietty kuutiometrimäärä vaihdetaan ilmaa että kumman lämmittämiseen menee enemmän. Joku osaavampi laskekoon. Mutta että energiankulutus ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin pikaisesti luulisi ja tosiaan koskaan en ole esimerkiksi Hämeen suunnasta kuulunut että eivät pärjäisi kilpailussa koska lämmityskustannus on niin suuri mutta tuosta tukierosta on muutama sana kuulunut.