Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe MTT:n tutkimus  (Luettu 8260 kertaa)

KT

  • Vieras
MTT:n tutkimus
Uutisissa mainitsi jotain MTT:n tutkimuksesta jonka mukaa ab-alueen maidontuotannon kannatavuus samaa luokkaa kuin esim c2 alueella. Ei löydy netistä kyseistä tutkimusta.

maajussi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16

emo-heikki

  • Vieras
Vs: MTT:n tutkimus
Jooo ja mikäli A/B alueen viljelijät saa päättää, niin se ei koskaan tulekkaan julkisesti nettiin tai minnekään muuallekkaan ...

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: MTT:n tutkimus
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin

A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55

Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: MTT:n tutkimus
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin

A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55

Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

Bonde

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 462
  • Höstnisu
Vs: MTT:n tutkimus
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin

A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55

Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...

Mää käytän orjatyövoimaa ;D ;D
Eli siis tyypillistä sukutilatäpinöintiä....
Whiskey for my men and beer for the horses...

Saunanpolttaja

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 274
  • Nimimerkki kertoo agendan?
Vs: MTT:n tutkimus
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin

A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55

Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)
On on ja niitä lukuja ei voi kiistää. Jopihopi vois vielä ettiä kuinka paljon enemmän vierastyövoimaa ja koneita ab-alueen tilat käyttää...

Vai päinvatsoin kun eiksö nyt ole niin että ab-sikatilat saavat jäjrettömän suuret invetsointitukensa ja mathvat peltopuoletla tulevat koksonaistukihyötsnä hukattua ylkisuuriin peltokoneinvetsointeihin niin eikös tämän sitten luulis olvan päinvastion kun kerran c-alueella on ne kokreammet tuet nautapuolella jopihopinkin mukana siis pajlo kokreammat kuin ab-alueella niin nyt c-tilojen kuuluisis hukata rahat ylsisuuriin koneisin ja muuhun selaiseen.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: MTT:n tutkimus
2007 Lypsykarjatalous kannattavuuskerroin

A-alue 0.58
B-alue 0.52
C2-alue 0.55

Jos tuosta jotain voi tulkita....mutta luvut on noin ;)

No, eipä noissa eroa ole ....

oltsik

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 738
Vs: MTT:n tutkimus
Luvut ja niiden tulkinta... Tämä aina vähän miten asioita ajattelee mutta minusta hyvä tunnusluku on tuo että paljonko tuet on liikevaihdosta ja Taloustohtorista otettuna lypsykarjatiloille vuodelta 2007 saadaan seuraava taulukko:
                  C2         C1        B           A
Tuet          52 100   48 000  41 800   48 200
Liikevaihto 139 600 132 800 127 000 161 000
                37%       36%     33%      30%
               
Mutta millaisia johtopäätöksiä tästä voi vetää? Yhdistettynä edellisiin eli siihen kannattavuuskertoimen eroihin niin esimerkiksi sen että C-alue tarvitsee enemmän tukea että kannattavuus olisi edes samalla tasolla. Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon. Sitä ei mielestäni kukaan voi kiistää. Että jos joku väittää että ab-alueen tuet saman verran eikä tukieroa ole niin se on mielestäni kyllä täyttä potaskaa.

Näyttää siltä että ab-alueella on tehty niinkuin on kehotettu. Otetaan tuottoa markkinoilta, siitähän tämä juuri kertoo että tukien osuus liikevaihdosta on pienempi. Ja se on tervettä ja niin pitäisi olla sillä mitä pienempi on tukiriippuvuus niin sitä varmemmalla pohjalla ollaan poliittisten päätöksien tekijöiltä. Montaa muutakin asiaa tietysti voisi päätellä kuten että ab-tuottajat ovat ahkerampia ja osaavampia koska saavat saman taloudellisen tuloksen eli katetta pienemmälläkin tukimäärällä mutta se on ehkä liioittelua.

Mutta yhtä kaikki jos arvaan mitä aloittaja on ajanut takaa että ab-alue ei mitään tukia tarvitse tai että tukieroa ei ole olemassakaan vaan turhaa urputusta ja näin voisi mielestäni avauksen sävystä ja muutamasta muusta kirjoittajan tekstistä päätellä niin siinä kyllä kirves kopsahtaa puun sijasta kiveen sillä luvut vaikka kertovatkin että alueiden kannattavuus saman tasoinen niin samalla tavalla luvuista voinee päätellä että c-alueella kannattavuus tulee tuista ja ab-alueella ahkeruudesta ja ammattitaidosta?


Niin, vai voisko sittenkin olla että siellä ab -alueella on vaan yksinkertaisesti keskimäärin paremmat olosuhteet? Pellot lähempänä, isommat lohkokoot, lyhyemmät etäisyydet, paremmat sadot, ilmasto suotuisampi, suotuisammat olosuhteet yksikkökoon kasvattamiseen(yksinkertaisesti enemmän peltoa maapinta-alasta) + muut synergiaedut ju nou. Voisko nuo kaikki tekijät yhteenlaskettuna selittää noita eroja? Jos vois niin silloinhan pohjoisen suuremmille tuille on perusteet.

Sori vaan, minä en usko siihen että etelän viljelijä olis yhtään sen parempi ammatissaan kuin pohojoisen viljelijä, noin siis KESKIMÄÄRIN. Erot tuppaavat tasoittua kun tarkastelujoukko kasvaa.


Jos tuosta tekstistäsi poistaa kaikki omat mielipiteesi niin jää jäljelle:"Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon".

KT

  • Vieras
Vs: MTT:n tutkimus
Jos tuosta tekstistäsi poistaa kaikki omat mielipiteesi niin jää jäljelle:"Mutta yksi kiistaton johtopäätös joka tästä mielestäni voidaan vetää on että C-alue saa enemmän tukia suhteessa tuotantoon".

Erittäin hyvä huomio ja juuri se oli jutun pointti! Loppu oli tahallista kärjistystä johtuen pitkälti KTn avauksen sävystä + parista muusta jutusta samassa sävyssä toisissa ketjuissa sekä emo-heikin jatkokommentista. Tyylipuhdas provo siis. Mutta löysit sen olennaisimman asian, hyvä näin. Suhtaudun muutenkin osin varauksella näihin MTTn lukuihin tai en lukuihin sinänsä vaan niistä yksioikoisesti vedettyihin johtopäätöksiin ja se oli tämän provon toinen pointti.

Minähän se tämän agronetin pahin provosoija olen, kiitos kunniasta.  ;D  Eiköhän ne oon ihan muualla.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8354
Vs: MTT:n tutkimus
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.
Mystinen kesälaatumies

der bauer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 901
Vs: MTT:n tutkimus
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: MTT:n tutkimus
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: MTT:n tutkimus
AB alueen keskilehmäluku on muistaakseni 3 lehmää suurempi kuin C1. Johtuuko se sitten kolmenvuoden suuremmista investointituista vaiko kokonaisuuden muusta paineesta.
Yllättävän korkealta tuo A-alueen tukiprosentti liikevaihdosta tuntuu. Itselläni se on normaalivuosina ollut allen neljänneksen.

Minunkin mielestä se tuntuu korkealta.  Itselläni 2007 29%  ja  2008 24,5%, vaikka C2:lla ollaan . Ne korkeat tuet taitaa kyllä olla jossain muualla kuin maidontuotanossa....

Johtuu kummalakin alueela siitä että osalla porukasta on peltoa suhteessa eläimiin paljon.
Näin silloin kun tilatukisysteemisekamelskaluotiin taulukon.
20 lehmää ja 30 hehtaaria peltoa ja 150000 litraa maitoa menetti muistaakseni jonkun 5000€ saato olla vähän enemmänkin.
Jos peltoa olikin muistaakseni 60 hehtaaria niin tienasi 10000€ enemän.
Nykyinen järjestelmä ei suosi tehokkuuta niin hyvin kuin entinen, kun tuet tulee pääsäntöisesti pellon kautta.

Niin. Mutta ymmärrätte nyt mitä tarkoitan että voidaanko kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä näiden keskiarvolukujen tai muidenkaan lukujen perusteella kun aineistossa olevat tilat voivat olla jotakin muuta kun vaikka oma tila. Niin kuin tässäkin Makella tuki-% < 25 ja derBauer 29%. Ero säilyi silti että c2:lla suurempi kuin ab mutta luku jotakin muuta kuin tuo keskiarvoluku. Täytyisi tietää tiloista paljon enemmän ja millaiset tilat aineistossa jne. Tässäkin aineistossa on mukana 20-30 a-alueen tilaa, b-alueelta 30-40, c1:ltä 80-90 ja c2:lta 150-160. Pelkästään jo se että millaiset tilat tässä sattuvat a-aluetta edustamaan voi aiheuttaa virhettä vaikka miten korjattaisiin kun pieneen joukkoon sattuu mukaan sopivat tilat sekä hyvässä että pahassa. Mutta uskoisin silti että aineistosta ja laskutavasta riippumatta tukiero alueiden välille jää silti.


Tässä pitäisi enneminkin olla hyvillään tukien pienestä osuudesta suhteessa liikevaihtoon.
Se kertoo tilan tehokkuudesta.
Itkeminen siitä että joku saa enemmän tukia kuin toinen on minusta vähän outoa, olisiko parempi että tilan tulot olisi eu:sta ja valtiosta enemmän riipuvaisia?
Mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus, sitä todennäköisemmin tila selviäisi siinäkin tilanteessa että tuet loppuu. Kun valtion ja eu:n aivoituksia ei voi ennustaa etukäteen.
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

oltsik

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 738
Vs: MTT:n tutkimus
Itkemisestä sano mitään mutta asian voi myös ajatella niin että tuetaanko tuilla tehotonta tuotantoa ja tulisivatko tuet paremmin hyödynnetyiksi jos ne kohdennettaisiin samanlaisina kaikille jolloin tehokkaat tilat saisivat niistä parhaan hyödyn? Mutta miettiähän aina voi kunhan siitä ei saa päänsärkyä? Ja juuri tuo on erittäin totta että mitä pienempi osuus liikevaihdosta on tukien osuus niin sitä varmemmalla pohjalla tila on. Tukien pysyvyyteen tai tasoon kun ei todellakaan voi luottaa. Lama voi vaikuttaa kansallisten tukien tasoon paljonkin, edellisenkin aikana muistaakseni laman takia niitä leikattiin että saapa nähdä.


Ajatusmallisi on vähän outo. Haluaisit yhtenäistää tuet ympäri suomea että tehokkaat tilat saisi niistä parhaan hyödyn irti? Tuossahan on valtava ristiriita. Haluat että tukipolitiikka tukee tehokkuutta mutta samalla että kaikki, myös tehottomat tilat saavat tukea. Eikös tukipolitiikan pitäisi mennä siihen suuntaan että tuetaan tehokkuutta, paikasta riippumatta? Eli kaikennäköinen näennäisviljely pitäisi kitkeä pois.