Kriisituki maksetaan De Minimis- eli ns.vähämerkityksellisenä tukena AB alueelle, koska mitään muuta sellaista tukielementtiä ei eteläisellä alueella ole käytössä, jossa olisi vapaana käyttämätöntaä maksuvaltuutta, ja että se ei erottelisi kategorisesti kotieläin- ja kasvinviljelytiloja.
MMM esitti tukineuvotteluissa, että kriisituki olisi kohdistettu ainoastaan kotieläintiloille, mutta tuottajajärjestöt tyrmäsivät tämän. Esillä ollut malli olisi ohjannut lähes kaiken maito-ja nautatiloille. MMM perusteli esitystä sillä, että se olisi ollut hallinnollisesti yksinkertainen.
Koska myös sika-ja siipikarjatiloilla oli kuivuuden aiheuttamia tuhoja, oli vähintäänkin kohtuullista, että nämäkin saatiin mukaan.
Oman tilan rehustukseen iskevä kuivuus ja siitä syntyvä rehukustannusten nousu jää lihantuotannossa vaille minkäänlaista kompensaatiota, koska lopputuotteen hinta ei jousta. Koska omaan rehustukseen nojaavat lihantuotantotilat käyttävät ja tuottavat pääosin rehuohraa ja vehnää rehuseoksiina, voidaan katsoa kriisituen ohjautuvan edes siedettävästi maaliin näiden tilojen osalta.
On totta, että kuivuus "puraisi myös kasvinviljelytiloja, toisia enemmän, toisia vähemmän. Näidenkin tilojen osalta, edes rehuohraksi ja vehnäksi merkityt lohkot pääsevät tuen piiriin. En vähättele sitä tosiasiaa, että monella tilalla iso osa peltoalasta jää kriisituen ulkopuolelle. Viljojen osalta tilannetta kyllä osittain kompensoi kohonneet markkinahinnat, toisin kuin em.sika- ja siipikarjatiloilla.
Lisäksi keskeisellä mallasohran tuotantoalueella paikoin kuivuus tuhosi koko sadon, joten hintojen kautta saatava kompensaatiokin jää nollaan, toisaalta osalla eteläistä aluetta ei kuivuus aiheuttanut pahoja tuhoja ja näille alueille silti maksetaan kriisitukea. On vaan mahdoton rajata maantieteellä niin paikallisia vaihteluita tukijaon perusteeksi.
Hallitus määritteli valtionvarainministeriön raamin perusteella koko kriisipaketin jaon suoriin tukiin, energiaveronpalautuksen hiilikomponenttiosan kompensaation määräaikaiseen palauttamiseen käytettävän osuuden, sekä muihin, enemmän ja vähemmän huuhaahan käytettävän osuuden. Tämän jaon teki hallitus, ei MTK, ei Kepu, eivät Siniset, eikä Kokoomus, vaan hallitus yhdessä.
On totta, että kaltaiseni, kaikki ohransa mallasohraksi ilmoittaneet viljelijät jäävät vaille kriisitukea ohriensa osalta, niin myös sokerijuurikkaan ym. Valitettavasti käytettävissä ollut rahamäärä vaan oli niin pieni vahinkoihin nähden, ettei rahasta ollut enempää jakaa. Tai olisihan sen tietenkin voinut jakaa vaikka kaikille peltohehtaareille perinnebiotooppeja myöden, mutta olisiko siitä sitten ollut mitään iloa kenellekkään? Nyt voi kenties jollekin olla, ehkä. Olisinhan minäkin ollut saamapuolella, jos olisin merkinnyt kaiken ohran rehuksi, eteenkin kun puolet myin rehuksi vaikka maltaaksikin olisi kelvannut. Ihan itse laitoin rastin ruutuun, mallasohra.
Kuten olemme huomanneet, enemmän kuin se, että jäämme itse tukea vaille, kismittää se, että joku muu saa. Kun MTK alkoi vaatia kriisitukea, tälläkin palstalla irvailtiin tuottajajärjestön nillittävän tyhjästä. Oltiin niin yrittäjää, että. Yrittäjäriski pitää kestää, oli vallitseva henki. Nyt kun joku jotain on kenties saamassa, ollaan kuorossa huutamassa, että mulle kanssa.
Eihän tämä nyt tasan mennyt, eikä koskaan tule menemäänkään. Tosiasia vaan on se, ettei yksikään poliittinen puolue olisi tätäkään pakettia ajanut maaliin, ellei MTK ja SLC olisivat sitä vaatineet. Joku sentään saa jotakin. Parhaiten kohdistunee etelän kotieläintiloille, siis niille, jotka Veemelin mukaan ovat aina olleet eniten päähänpotkittuja, ainakin tähän saakka. Ehkä nyt on sitten hyvä.
Mikäli valtionvarainministeri ministeriönsä kanssa olisi ollut hellämielisempi rahamäärän suhteen, ei ongelmaa olisi.
Huolimatta siitä, että voin hakea kriisitukea ainoastaan 7,9 %:lle peltopinta-alastani, teen sen hyvillä mielin. Saanhan edes jotain, naapuri saa enemmän kuin minä, vaikka viljelee pienempää alaa kuin minä, so what.
Ja lopuksi: Velkaisten tilojen taannoin maksetut ylimääräiset tuet olivat De Minimistukia, samoin niihin kuuluvat esim. sokerijuurikkaan kuljetustuki. Voihan se kolmen vuoden enimmäismäärä tulla tietenkin jossakin tapauksessa vielä rajoitteeksi kriisituen saamiselle, mutta tuskin kovinkaan monelle. Suurempi määrä todennäköisesti tekee vuodenvaihteessa kannattamattoman tilinpäätösinvestoinnin kuin memettää tukensa tämän rajoitteen takia.
Mukavaa joulua kaikille:
terv. Viljo-Ilmari
