Suorakylvö on todennäköisesti ilmastoystävällisin peltoviljelyn muoto: pellon pintaa ei rikota ja traktorityötunteja per hehtaari tulee siinä vähiten.
Yleensäkin kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista, niin turhan vähälle huomiolle on jäänyt juuri tuo seikka, kuinka paljon viljelytöistä aiheutuu fossiilisten polttoaineiden päästöjä, eli kuinka paljon pelloilla ajetaan. Otaksun että luomuviljelyssä noita traktorityötunteja per hehtaari tulee kaikkein eniten, sillä nurmellakin olevia peltoja niitetään/murskataan useita kertoja kesän aikana, lisäksi pikakesantojen monet muokkaukset pitää huomioida, ja kyllä syyskyntö on monella luomuilijalla se yleisin tapa pitää rikat kurissa.
Eli tutkijat, tutkikaa tuota löpön kulutusta per hehtaari eri tuotantomuodoilla. Ja eläintilojen löpön kulutus per ha on sitten vielä oma juttunsa.
Osittain olen samaa mieltä. Kemiallisen viljelyn kokonaispäästöt ovat kyllä suorakylvössäkin huomattavasti suurempia kuin luomussa. Syy on kuitenkin kokonaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistukseen tarvittavat fossiiliset polttoaineet. Erityisesti muistaakseni kuluu maakaasua. Mutta jos vertaillaan pelkkiä tilalla tapahtuvia kulutuksia.
Jos kemiallista viljelyä harjoitetaan perinteisen kynnön kanssa, luomussa polttoöljyä kuluu vähemmän. Syynä on nurmien aikaansaama muokkauksien väheneminen. Nurmivuosina niitto kuluttaa huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin mikään muokkaus.
Jos kemiallista viljelyä tehdään kevytmuokaten, on luomun polttoainekulutus minusta suunnilleen samaa luokkaa. Ainakin kultivoinnissa. Se kuitenkin edellyttää vain yhtä kultivointikertaa. Kahdella kultivointikerralla polttoainetta kuluu helpohkosti jopa kyntöä enemmän. Tässä tilanteessa minimiajokerrat vastaavat suunnilleen normaalin luomun polttoainekulutuksia. Ai niin, puhun tässä puhtaasti viljaluomusta. Karjatilojen kulutuksia en tunne.
Suorakylvössä polttoainetta kuluu selvästi vähiten. Luomussa en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt suorakylvömahdollisuuksia täällä Suomessa. Usassa sitä testataan jonkin verran. Ja lähitulevaisuudessa mahdollisesti täälläkin... Meidän maalajeilla suorakylvö ei toiminut odotetusti. Sitä tehtiin reilut 10 vuotta. Ongelmaksi tuli maan tiivistyminen n. 10 cm ja siksi kuivuudet ja erityisesti sateet tuottivat ongelmia. Ainakin jankkuri olisi todennäköisesti pitänyt lisätä kalustoon ja ehkä myös kunnostusnurmi kiertoon. Jos päättäisin siirtyä takaisin kemialliseen viljelyyn (ei kiinnosta pätkääkään), valitsisin luomun viljelykierron, suorakylvön ja mahdollisesti jankkurin kalustoon, jotta saisi nurmet jankkuroitua ainakin kerran kierrossa.
Itse olen aloittanut kokeilemaan kyntöjen jättämistä pois. Pelto jätettäisiin aluskasvinurmelle talveksi. Syksyllä puinnin jälkeen vain niittämällä sänki lyhyeksi ja keväällä jollakin värkillä muokkaus. Ensi kesän jälkeen on kolme lohkoa jo kolmatta vuotta vilja ja palkokasveilla ilman syysmuokkauksia. Kestorikkoja on kyllä vähän enemmän, kuin kynnetyillä, mutta ensi vuosi kertoo jo paljon siitä miten tuo voisi toimia ja mitä pitäisi muuttaa. Tuo tekniikka voisi vähentää hehtaarille käytettävää polttoainemäärää jo 15 - 20 litraa.
Kiinnostavaa olisi kuulla, paljonko polttoainetta muilla kuluu peltoviljelyyn? Meillä kokonaiskulutus on 50 -60 litraa hehtaarille kun kuivaus lasketaan mukaan. Yhdessä seuratussa viiden vuoden viljelykierrossa kokonaispolttoöljyn kulutus oli 7,5 ha epämääräisen muotoisella lohkolla (vilja, palko, vilja ja 2 nurmea ja lopetus keskikesän kesannolla) 254 litraa/ ha. Siis 5 v kierrossa. Suorakylvön aikoina polttoainetta kului n. 10 litraa hehtaarille vähemmän. Osin se selittyy hieman suuremman sadon vaatimalla kuivauksen lisääntymisellä. Nämä yhden kierron tiedot on laskettu meidän tilallamme mitatuista määristä yhdellä ja samalla lohkolla. Joidenkin töiden polttoainekulutuksia olen joutunut hieman arvioimaan, mutta niistä aiheutunut mahdollinen virhe ei ole kovin montaa litraa hehtaarille.
jos asian tiivistää, niin luomun ongelma on siinä, että laskenta tehdään aina niin, että jakajana on hehtaarit, ei tuotetut kilot/litrat. Kuivauskustannus, latausvuotta huilaava pelto tai alhaiset rahtikulut... aina olematon kulu tai tekemätön työ aiheuttaa myös pienet kulut. Onnistumistarinoita olisivat ne kaupanhyllyt, jotka notkuvat tavarasta.
Jos käänteisesti ajatellaan tätä pinta-alasuhdetta, niin olemattomalla alalla kasvihuoneessa tuotetaan pesusienen kokoisesta kasvualustasta kymmeniä kiloja esimerkiksi tomaatteja. Kasvualustaan viedään ravinneliuosta, vettä ja valo (energia) tekee loput. Oikeasti meitä ei uhkaa kuvailemasi hehtaarikustannukset, vaan tuotannon tehottomuus tai voisi jopa sanoa olemattomuus, verrattuna muihin kehittyviin tuotantotapoihin. Jos ilmastohyödyt otetaan puntariin, niin peltoviljely kokonaisuutena on uhattuna.... maata tai pinta-alaa ei tarvita. Pinta-alaa tarvitaan veden ja energian tuottamiseen, niitähän tuohon kasvihuoneeseen ei tule luontaisesti riittävää määrää.
En oikein pysty ottamaan kantaa tuohon kasvihuone-esimerkkiin. En tunne siellä olevia kustannustekijöitä, jotta osaisin laskea mitään siihen liittyvää. Jostain syystä viljaa ei kuitenkaan niissä kasvateta, vaan joitain sellaisia tuotteita, joiden viljely avomaalla on syystä tai toisesta vaikeaa. Lisäksi pyrin vastaamaan tuossa aiemmin esitettyyn hehtaarikustannukseen...
Mutta saan kyllä taulukostani varsin nopeasti arvot kiloa kohden. Ja ne eivät tosiaankaan ole tilalla käytetyn polttoöljyn osalta luomulle kovin mairittelevia. Varsinkin jos verrataan suorakylvöön. Pidän niitä kuitenkin lähes ääripäinä. Suorakylvössä satomäärinä laskelmassa on käytetty omia kemiallisen viljelyn aikaisia keskimääräisiä satotasoja. Siltä ajalta minulla ei ole aivan niin tarkkoja laskelmia, kun luomuajalta. Minä pyrin suorakylvökaudellani minimoimaan kustannuksia lähes kaikessa, mutta tein silti kaiken, jonka katsoin kannattavaksi.
Suorakylvössä minun 5 vuoden viljelykierrossani ja satotasoillani polttoöljyn kustannukset olivat 5 vuodessa 0,0023 l/tuotettu kilo. Kaikki vuodet olivat satovuosia. Jos tuohon lisätään lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin kuluneet fossiiliset energiat, on tuo kilokohtainen luku 2,31039125 megajoulea/kg. Polttoöljyksi muutettuna tuo olisi 0,06473497 l öljyä/tuotettu kilo. Laskelmissani on käytetty vähän vanhempia arvoja, joten siitä aiheutuu kyllä virhettä kemiallisen viljelyn vahingoksi. Jos oletetaan, että lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden valmistus on nykyisin tuplasti tehokkaampaa, kuin noiden minun laskelmieni luvut ovat, niin siltikin polttoöljyksi muutettu luku olisi n. 0,0312 l/tuotettu kilo.
Luomussa 5 vuoden yhteenlasketussa kierrossa kustannukset olivat minulla 0,0283 €/tuotettu kilo. Ja tuossa on sitten huomioitu 2 latausnurmivuotta ja heikommat satotasot. Heikommat myös siksi, että tässä käytetyt luomusadot ovat luomu-urani alun satoja, jotka olivat vielä normaaliakin heikompia.Surkealtahan tuo pelkän polttoöljyn osalta näyttää. Kuitenkin, jos huomioidaan tuotantopanosten valmistukseen käytetty energia, on luomuviljely kiloa kohti melkoisen paljon energiatehokkaampaa.
Jos vastustaisin luomuviljelyä, käyttäisinkin argumenttina mieluumminkin alhaisia satoja ja latausvuosia, kun energiatehokkuutta. Mutta niinhän sitä yleensä käytetäänkin. Ja olen kyllä siinä samaa mieltä, että luomussa tarvitaan enemmän pinta-alaa, jotta saataisi sama määrä tavaraa kaupan hyllylle. Toisaalta, luomun latausvuosina sadoksi voisi laskea typpisadon arvon ainakin yhdeksi vuodeksi ja rikkakasvien torjunta-aineiden arvon seuraaviksi 3 vuodeksi (minun viljelykierrollani), koska latausvuosien niitoilla torjutaan samalla kestorikkakasvitkin. Ja kyllä niilläkin on oma, minusta aika korkeakin arvo.
Lisäänpä vielä tähän:
Kemiallinen "tehoviljely" ilmeisesti tuhoaa peltoalaa eroosion ja hiilen (eli multavuuden) vähenemisen vuoksi. Luomussa asiat ovat paremmin hallinnassa. Nurmi ja syväjuuriset kasvit ovat tehokkaita maan kasvukunnon ylläpitäjiä.
https://yle.fi/uutiset/3-8502478?fbclid=IwAR1luip_cz-0ekjIwEcfmezBGAe0jT1cKJCYuXNbi-mtc60WZpeLPoXqWMAMuokkaukset ovat luomun suurin akilleen kantapää, mutta niihinkin lienee mahdollista löytää ainakin jonkinlaisia kehityskeinoja. Itsekin olen ainakin mukana etsimässä sellaisia.
https://yle.fi/uutiset/3-10548340?fbclid=IwAR2Gp4mKP-GYvKIqLNy6njhNBI43U2ThULdRWexzAFdTknITirxe2uLWo00Tietysti nuo keinot maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja eroosion vähentämiseksi ovat myös kemiallisesti viljelevien käytettävissä. Niitä vain käytetään kovin nihkeästi. Saattaa olla, että tulossa on määräyksiä jonkinlaisien "latausvuosien" ja kasvipeitteisyyksien tai käyttämiseksi ilmastonmuutoksen varjolla. Ja ehkä viherryttämisen kautta... silloin siitä vielä maksettaisiinkin huonosti. Tuotteiden hintojen olisi kyllä hyvä nousta pysyvästi korkeammalle.
