Se olisi ihmeellistä, jos meiltä viedyllä viljalla joku saisi siitä kasvatettua jotain possua tai muuta lihaa joka vielä kannattaisi tuoda tänne takaisin. Keitetyt kananmunat nyt kannattaa luonnollisesti kuorituttaa virossa ja tuoda tänne syötäväksi, mutta muuten

Kyllä suomalainen vientivilja on kilpailukykyistä, koska tuotannosta riippumaton tuki mahdollistaa viljan viennin halvemmallakin kuin on maailmanmarkkinahinta. Riittävän alas jos menee hinta, täkäläinen tuotanto vähenee, ja viljely siirtyy toiseen suuntaan tai pelkästään joutomaakasvatukseen. Sitten kun sitä viljaa aletaan syöttää jossakin ulkomailla elukoille, alkaa hintaeroa tulla: ehkä juuri tilalla käytettävä työvoima, kevyet rakennukset, vähäisempi lämmitystarve, paikalliset edullisemmat rahdit, ja etenkin teurastuksen alhaisemmat henkilökulut tekevät siitä ulkomaalaisesta lihapalasta varsin kilpailukykyisen, pakastelihan laivaaminen ei välttämättä ole se kustannuksista suurin, jos lihakontit tulevat laivalla 50 eurolla tonni satamiin kaukaakin, tekee se kiloa kohti viisi senttiä !

Se viisi senttiä kaulaa on monessa vaiheessa tullut muutenkin.

Oletan, että kotimaanrahti ei poikkea kotimaiselle tuotteelle vs. ulkomaiselle juurikaan, onhan kulutuskeskittymä ruuhka-Suomessa, ja liha pitää kuljettaa etelään samalla tavalla kuin satamista pohjoiseen.

-SS-

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001568889.html
Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta. Ehkä kinkkukilolle noteerataan aikansa uusia hintaennätyksiä, mutta hintaennätyksissä on jo seuraavan laskun siemen.

Ennen pitkää kuluttajat kyllästyvät kalliiseen sianlihaan ja alkavat suosia edullisempia vaihtoehtoja. Samalla kova hinta houkuttelee markkinoille uusia tuottajia. Kysyntä supistuu ja tuotanto kasvaa, ja lopulta myös hinta painuu laskuun.

Sikasykli alkaa taas alusta, kun ylituotanto on romahduttanut hinnan – moni tuottaja supistaa tuotantoaan ja kysyntä alkaa taas kasvaa.

Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.

>Sikasykli
Jos sianlihan tuotanto syystä tai toisesta supistuu tai kysyntä kasvaa tuotantoa jyrkemmin, nousee kinkun hinta.

Sikasykli on ollut tauolla Suomessa koko EU-ajan,koska aina on maksettu pohjahintaa.Korttitalo on pysynyt kasassa 141- yms. tukien varassa,jotka ovat kutistuneet olemattomiin.No monet ovat paikkailleet metsänmyynnillä tuontantoaan,joka on lievästi sanottuna mieletöntä,koska loppu siitäkin tulee aikanaan.

Helppo on syyttää viljanhintaa,kun lihafirmojen laskutaidot ovat käytännössä olemattomat sen asian suhteen ,että raaka-aineellakin on oikeasti oikea kustannuksia vastaava hinta.Jota ei millään haluttasisi maksaa.

Kovasti kiinnostaisi Pigmanin ohjeistukset ammattimiesten tuloksentekemisestä nyt,kun luuseriharrastelijat lopettelevat kiihtyvällä tahdilla.Yllättäin on radiohiljaisuutta riittänyt pidemmän aikaa😎😄.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.12.18 - klo:23:10

Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Suoravientiporukoita on useampia noussut viime vuosina, jos et ole sattunut huomaamaan. Laivalastin kerääminen ja satamavaraston ylläpito vaatii melko isoja muskeleita, eli paljon yhteenliittyneitä viljelijöitä ja hehtaareja.

Suomen Viljavan siiloissa ne keskusliikkeetkin viljaansa pitävät. Avenakauppa on oma systeeminsä, on vähän jalka kummallakin puolella pöytää.

Suora laiva-rekkarahti meren yli oli etelärannikolla muotia alimman viljanhinnan aikana, koska Virossa maksettiin enemmän. Sekin sai aikanaan agrimarketjohtajat laivaseminaarissa hikeentymään kunnolla.

Joka tapauksessa viljan maailmanmarkkinahinnat ovat niin näkyvillä maailmalla, että mitään epäilyksiä ei pysty juurikaan jäämään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.12.18 - klo:23:10

Kyllä hinnan manipulointia varmasti esiintyy. Kuitenkin viljalla omaehtoinen vienti alkaa välittömästi , kun kusetus ylittää itämerivähennyksen. Siitä harmissaankin ovat paikalliset, eivätkä todennäköisesti päästä kovin helposti sitä hintaa laskemaan siihen asti, että paikallinen tarjonta menee ohi, suoraan vientiin. Koska tuontitavara omassa siilossa onkin yllättäen itämerivähennyksen ja rahdin verran kalliimpaa kuin maailmanmarkkina- tai Keski-Euroopan satamahinta.

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.

 Suurten yksikkökokojen eläintauti- ja muu taloudellinen riski kasvaa sietämättömäsi niinkuin on jo nähtykin. Alkutuotanto tulee siirtymään teurastamojen haltuun joilla on tarvetta ja kykyä hallita näitä riskejä. Amerikan kultamailla näin on ollut jo vuosikymmenet. Suurimmalla teurastamoilla on enemmän sikoja kasvatuksessa kuin suomessa on yhteensä.

Jos vehnään saisi vaikka satasen tonni kansallista tuotantosidonnaista tukea, kohtapa laiva täyttyisi, olisi helppo viedä kas. Jonottaisivat Suomesta viljaa ulkomaat, hinnan perässä kuitenkin juoksevat. Tuotantotuki on todellisuudessa vientitueksi kelpaava tukimuoto, jonka määrä karkaa nopeasti hallinnasta.

Hyvä etu menekkiin tulisi siinäkin, että Suomen koulut ja laitokset puolipakotettaisiin syöttämään kaurapuuroa joka päivä, EU:n koulukauratuen avulla. Ja välipalaksi puolikas vehnäpitkoa, kouluvehnätuen ansiosta. Voi olla, että tällaista tuotannon jakelutuella syöttämistä jo harrastetaankin joidenkin tuotteiden osalta.

Ja kyllä viljan laadulla näkyy olevan väliä ulkomaanpellelle, ainakin valkuaispitoisuus näkyy lisäävän tilityshintaa mukavasti. Se, että kotimaiset myllyt ovat lopettaneet käytännössä valkuaispalkkiot, sekin on lähinnä sitä periaatteellista kyykytystä.

-SS-

Yks tuttu totes et nyt kelpaa sikala ja pellot vuokralla ja käy palkka työssä. Vuokraaja alan huonoa kannattavuutta .

Lainaus käyttäjältä: Magia - 12.12.18 - klo:07:13

Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.

joskus oli lehdessä juttua mallasohran tai kauran viennistä konteissa, Kiinaan ainakin vietiin näin. Tällä kauppatavalla olisi merkittäviä etuja, korvaisi isot satamavarastot, lastaus- ja purkulogistiikka, kuljetuskalustoa löytyy ja se on eri puolilla maailmaa samanlaista. Kontit voisivat korvata myös tuottajien ja kuluttajien varastotarvetta. Tähän pääsisivät myös pienet myyjät ja ostajat käsiksi, siksi se varmaan ei yleistykään, koska isommat liikkeet menettäisivät markkinat ja välikäsien tarve päättyisi. Merkittävä osa viljabisneksestä on varmaan myös laadullinen jalostaminen... laivalastista saa saman tonnihinnan, mutta rekkakuormista voi sisäänostaessa tehdä pieniä laatuvähennyksiä sieltä täältä

Kahvipavut taitaa kulkea yleisesti konteissa, ainakin konttifirmoissa löytyy papukontteja, jotka ovat keskimääräistä tiiviimpiä. Kontin täyttäminen on ongelmista pienin, vaikka kyseessä olisi erittäin halpa normaali isoilla takaovilla oleva 20 jalan kontti. Ebay tai Amatsooni varmaan ottaa tästäkin kohta kopin ja alkaa haalia myyjiä ja ostajia.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 12.12.18 - klo:08:29

Lainaus käyttäjältä: Magia - 12.12.18 - klo:07:13

Minkä takia jauholakit ei vie viljaa itse ulos?Aina käytetään välikäsiä.Vai onko homma liian vaikeaa jauholakeille ja uskomus kova ettei välikädet kuse silmään mennen tullen ja palatessa.Kysehän on kumminkin jalostamattomasta tuotteesta.

Jonkun verran etelästä viedäänkin suoraan lähinn virolaisille myllyille. Se kauppa on kuitenkin pientä ja riskitkin samaa luokkaa kuin suomalaisille myllyille myynti. Ja suhteellisen helppoa.

Sitten kun lähdetään eurooppaan, tilanne muuttuu. Eräkoot ovat vähintäänkin jokilaivakokoa. Kymmeniä tai jopa satoja rekkakuormia kerrallaan. Yksittäisellä tilalla ei enää ole mahdollisuuksia. Sitten tarvitaan joku Polar Oats tai muu välikäsi kokoamaan hommaa, ja vaikka mittasuhteet olisivatkin suurehkot, on sielläkin ollut paljon ongelmia suorissa kaupoissa. Konttimittakaavaista kauppaa aina kokeillaan, mutta ne ovat yleensä jääneet kokeilutasolle. Pienet myllyt euroopassa voisivat olla hyviä asiakkaita, mutta hekin keskittyvät yleensä paikallisuuteen. Erikoistuotteet voisivat kiinnostaa, mutta toimitusvarmuuden pitäisi olla todella korkealla.

Tälläkin hetkellä tiedän olevan useita viljelijäpohjaisia tahoja, jotka asiaa tutkivat. Kansainvälinen kauppa on yllättävän vaikeaa. Suurilla välittäjillä on omat valmiit organisaatiot ja ne on viritetty tehokkaiksi. Sinne väliin sivutoimisella viljanviejällä on liki mahdotonta päästä. Lisäksi suuretkin firmat pyrkivät keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Viljelijänkin pitäisi pystyä siihen, eikä lähteä riskeeraamaan maailmalle. Siksi itsekin pidän väliportaita tärkeinä. Viljelijävetoisuus Viljatavastian tms mallisesti voisi olla tulevaisuudessakin ihan hyvä. Tosin niilläkin voi tie olla moninaista kuten Hankkijasta aikoinaan opittiin.

Eli tällaisille tyhmille markkinoita tajuamattomille jauholakeille, kuten itsekin olen, suora vientikauppa on liian vaikeaa.

joskus oli lehdessä juttua mallasohran tai kauran viennistä konteissa, Kiinaan ainakin vietiin näin. Tällä kauppatavalla olisi merkittäviä etuja, korvaisi isot satamavarastot, lastaus- ja purkulogistiikka, kuljetuskalustoa löytyy ja se on eri puolilla maailmaa samanlaista. Kontit voisivat korvata myös tuottajien ja kuluttajien varastotarvetta. Tähän pääsisivät myös pienet myyjät ja ostajat käsiksi, siksi se varmaan ei yleistykään, koska isommat liikkeet menettäisivät markkinat ja välikäsien tarve päättyisi. Merkittävä osa viljabisneksestä on varmaan myös laadullinen jalostaminen... laivalastista saa saman tonnihinnan, mutta rekkakuormista voi sisäänostaessa tehdä pieniä laatuvähennyksiä sieltä täältä

Kahvipavut taitaa kulkea yleisesti konteissa, ainakin konttifirmoissa löytyy papukontteja, jotka ovat keskimääräistä tiiviimpiä. Kontin täyttäminen on ongelmista pienin, vaikka kyseessä olisi erittäin halpa normaali isoilla takaovilla oleva 20 jalan kontti. Ebay tai Amatsooni varmaan ottaa tästäkin kohta kopin ja alkaa haalia myyjiä ja ostajia.

Muistaakseni Rantala tyrmäsi tuon idean . Olkaa nöyriä Kapitalisteille , se kannattaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.12.18 - klo:23:10

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.

Tätähän minä toisaalla toin esille. Ne viisi sikaa on varmasti sitkistynyt ennen leikkaamoa.
Nurmoon, ni.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.12.18 - klo:07:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.12.18 - klo:23:10

Lihalla on se teurastus- ja keräilykustannus ja muut kulut myös täällä paikallisesti, ei taida olla aivan yhtä helppo kiertää kotimaisia hinnanpolkijoita.

-SS-

Joo ei. Teurastus on kallista jos vertaa vaikka saksaan. Palkkakustannus, tehottomuus jne syynä. Samoin kyllähän keräilyssä on vielä parantamisen varaa. Edelleen sitä viittä sikaa voidaan hakea kaukaakin.

Tätähän minä toisaalla toin esille. Ne viisi sikaa on varmasti sitkistynyt ennen leikkaamoa.
Nurmoon, ni.

Juu kyl mä sen huomasin...

Suurten yksikkökokojen eläintauti- ja muu taloudellinen riski kasvaa sietämättömäsi niinkuin on jo nähtykin. Alkutuotanto tulee siirtymään teurastamojen haltuun joilla on tarvetta ja kykyä hallita näitä riskejä. Amerikan kultamailla näin on ollut jo vuosikymmenet. Suurimmalla teurastamoilla on enemmän sikoja kasvatuksessa kuin suomessa on yhteensä.

Meinaatko että suomessa millään lihatalolla on muskeleita tuohon? Itse näkisin enemmänkin niin mikäli nykyinen kehitys jatkuu että kojta tässä ollaan vielä enemmän kaupannrenkejä eli kauppa hallitsee koko ketjun alusta loppuun ja sitten sitä ollaan vaan palkansaajana sikalassa töissä.

Toisaalla kun pohditaan tuota hk:n ostamista niin mitäs jos ostaja onkin jonkikumpi kauppaketju? Tuotteet yksinoikeudella kyseiselle ketjulle ja hinta päätetään sitten valmiiksi tarpeeksi alas...