Joo, nyt sitten löytyi tuo kuutiomäärä ja 25 wattia per kuutio, jos pidetään asumislämpöisenä eli 300 kilowattia. Tuo on sitten arvo, joka tarvitaan, kun on viikko 30 asteen pakkasta ja sitä ei näköjään tule nykyään kuin kerran kymmenessä vuodessa jos sitäkään. Kun ulkolämpötila muuttuu asteen kylmempään suuntään, niin lämmitystarve nousee 3 %, se on LVI-suunnittelijoiden ohje eli 10 astetta ja 30%. Yksi vaihtoehto on liittää järjestelmään akku eli vaikkapa 10 kuution varaaja, sillä tehontarve on suurimmilaan usein aamuyöstä puolillepäivin. !0 kuution varaajasta voi ottaa viiden tunnin aikana tuollaisen 70 kW.n lisätehon, siis varaajan lämpötila alenee esim. 80 asteesta 50 asteeseen. Kesällä voi sitten vaikka vain pari kertaa viikossa vetää varaajan kuumaksi ja käyttää sitä lämpimän veden tuottoon, siis asentaa tuonne varaajaan lämminvesikierukka. Tuon oletetun huipputarpeen mukaan tuskin kannattaa palopäätä ja pannua mitoittaa, koskapa huipputehontarve on vuodessa muutamia päiviä ja joskus ei ollenkaan.

samaa mieltä eli aivan huipuille ei kannata mitoittaa. mieluummin sopiva ja sitten joku edellä mainittu systeemi. mahdolliset laajennukset kyllä kannattaa huomioida.

itellä pari säätötulen konttia ja tuntuu että huonommin toimii mitä vähemmän lämmöntarvetta. kun kylmempää ja koko ajan tehoajolla ni toimii paremmin. suurinosa ajasta kuitenkin muutamaa kymmentä kilowattia. meillä öljykattila toisessa kanalassa joka toimii tarvittaessa lisälämpönä ja varajärjestelmänä.

Kaukolämpösysteemeissä bioenergialla mitoitetaan systeemi niin, että lasketusta huipputehosta on biokattilan teho noin 50% ja huiput hoidetaan raskas- tai kevytöljykäyttöisen öljypannun avustuksella. Vuositasolla on ihanne, että 85% energiasta tulee puusta ja 15% öljystä. Pienemmän puupannun säädettävyys pienillä tehoilla on huomattavasti parempi ja toisaalta kaksikertaa isompi pannu myös maksaa suhteellisen paljon, kun sitä tuplatehoa tarvitaan todella harvoin. Kasvihuoneet käyttävät tuota "akkusysteemiä" eli niillä saattaa olla jopa satojen kuutioiden varaajia ja pannut myös 2-3 MW:n tehoisia.

Juu...
Muista kuitenkin mitoitusta tehdessä ajatella hakkeen laatua.
Nimellisteho saadaan yleensä noin 25% kosteasta suht hyvästä hakkeesta.
Jos jostain syystä joudut tyytymään huonompaan poltettavaan niin voit sitten leikata huipputehosta 1/3 pois heti.Toinen asia on,että huonommilla hakkeilla tuhkanpoisto ja nuohous on vähän kovempaa...

Juu...
Muista kuitenkin mitoitusta tehdessä ajatella hakkeen laatua.
Nimellisteho saadaan yleensä noin 25% kosteasta suht hyvästä hakkeesta.
Jos jostain syystä joudut tyytymään huonompaan poltettavaan niin voit sitten leikata huipputehosta 1/3 pois heti.Toinen asia on,että huonommilla hakkeilla tuhkanpoisto ja nuohous on vähän kovempaa...

En tiedä ihan pikkukamiinoista, mutta jo 300 kw kattiloissa mitoituskosteus on yleensä 40 %, jolla saavutetaan kattilan nimellisteho. Yleensä kattilasta saa hetkellisesti otettua n. 20 % ylitehoa edellä mainittua kuivemmalla hakkeella. Hetkellisesti sen takia, että rupee paikat pehmenemään, jos liian kauan ajaa yliteholla. Hyvällä arinajäähdytyksellä varustetulla kattilalla voi ylitehoa ajaa pidempään.

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 07.03.09 - klo:18:17

Juu...
Muista kuitenkin mitoitusta tehdessä ajatella hakkeen laatua.
Nimellisteho saadaan yleensä noin 25% kosteasta suht hyvästä hakkeesta.
Jos jostain syystä joudut tyytymään huonompaan poltettavaan niin voit sitten leikata huipputehosta 1/3 pois heti.Toinen asia on,että huonommilla hakkeilla tuhkanpoisto ja nuohous on vähän kovempaa...

En tiedä ihan pikkukamiinoista, mutta jo 300 kw kattiloissa mitoituskosteus on yleensä 40 %, jolla saavutetaan kattilan nimellisteho. Yleensä kattilasta saa hetkellisesti otettua n. 20 % ylitehoa edellä mainittua kuivemmalla hakkeella. Hetkellisesti sen takia, että rupee paikat pehmenemään, jos liian kauan ajaa yliteholla. Hyvällä arinajäähdytyksellä varustetulla kattilalla voi ylitehoa ajaa pidempään.

---niin,ainakin meidän 300+500 'pikkukamiinoissa' mitoituskosteus on 25.
---voihan olla muilla toimittajilla on muut kriteerit.Ja onhan noi laitokset 7 ja 4 vuotta vanhoja.

Varmaan koko löytyy jollain laskurilla, mutta kannattaa laittaa lähes samankokoinen öljysysteemi varalle pannuhuoneeseen, sillä niitä saa käytettynä edullisesti. Varasysteemi hyvä tasaamaan huippuja ja jos tulee remonttia/huoltoa ei mitään kiirettä niiden kanssa. Jos kunnollisen haluaa, niin rakentaa pohjapurkaimella riittävän kokoisen hakevaraston. Kyllä toimivia referenssipaikkoja löytyy kaikilta merkeilta, mutta kannattaa mennä niitä tututkimaan ilman myyntimiehiä, kuulee heikkoudetkin jos järkkeviä esittelijöitä.

Lainaus käyttäjältä: PR - 07.03.09 - klo:19:33

Lainaus käyttäjältä: koivumaki - 07.03.09 - klo:18:17

Juu...
Muista kuitenkin mitoitusta tehdessä ajatella hakkeen laatua.
Nimellisteho saadaan yleensä noin 25% kosteasta suht hyvästä hakkeesta.
Jos jostain syystä joudut tyytymään huonompaan poltettavaan niin voit sitten leikata huipputehosta 1/3 pois heti.Toinen asia on,että huonommilla hakkeilla tuhkanpoisto ja nuohous on vähän kovempaa...

En tiedä ihan pikkukamiinoista, mutta jo 300 kw kattiloissa mitoituskosteus on yleensä 40 %, jolla saavutetaan kattilan nimellisteho. Yleensä kattilasta saa hetkellisesti otettua n. 20 % ylitehoa edellä mainittua kuivemmalla hakkeella. Hetkellisesti sen takia, että rupee paikat pehmenemään, jos liian kauan ajaa yliteholla. Hyvällä arinajäähdytyksellä varustetulla kattilalla voi ylitehoa ajaa pidempään.

---niin,ainakin meidän 300+500 'pikkukamiinoissa' mitoituskosteus on 25.
---voihan olla muilla toimittajilla on muut kriteerit.Ja onhan noi laitokset 7 ja 4 vuotta vanhoja.

Aloittajallahan ei ollut ihan vielä varmaa, minkä kokoisen hankkii. Kolmesatasta en pidä enää pikkukamiinana, kuten tekstissä selviää. Itte hieron kauppaa reilu kolme kertaa isommasta, mutta noissa Ramin mainitsemissa referenssikohteissa olen käynyt tutustumassa myös kolmesatasiin. Tekniikaltaan niissä ei ole ollut mitään muuta eroa, kuin kattilan koko. Näitä lämpölaitos-toimittajia on kuitenkin karkeasti kahtalaista. Niitä, jotka ovat muutaman kymmenen kilowatin kattilaa kasvattaneet aina megaan asti. Ja sitten on niitä jotka ovat häärineet megasta ylöspäin ja pienentäneet kattilaansa näihin satojen kilowattien luokkaan. Edellisiä on enempi ja hinta jälkimmäisissä tietenkin kovempi. Noilla kasvattajilla tuo mitoituskosteus onkin varmaan 25%, joka on kyllä aika ruutia. Kolmesataseen voi olla jo hiukan turhan arvokasta polttoainetta, mikäli joutuu hankkimaan markkinoilta. Ylivuotinen rankakasa ei automaattisesti tuota ole suoraan tienvarressa haketettuna.

Kuitenkin kiinnittäisin enemmän huomiota polttoainevarastoon ja syöttölaitteisiin. Kyllä tavara nykyajan liikkuva-arinaisissa kattiloissa palaa, kun sen vaan saa sinne.

Rami alla puhuu muutenkin asiaa. Saman kokoiset öljylaitteet ei paljon maksa ja käytettynä hankittunakin ovat satunnaisessa käytössä ikuiset. Pyrkisin kuitenkin kesälläkin hakkeen käyttöön. Satsaisin sen verran enempi laitteistoon, että säätöalue riittää. Öljy huippukuormien tasaamiseen ja korjaus- ja huoltotilanteisiin.

Niin,en viitsinyt ottaa kantaa kysyjän kattilan kokoon,koska se vaatisi hiukan matematiikkaa,enkä ulkomuistista viitti päässälaskuna heitellä arviota.
Voi olla,että käsitykseni nimellistehosta ei päde muuta kuin noihin mitä meillä itsellä on.

Kuitenkin olen nyt itse kääntänyt kelkkaani mitoituksen suhteen.Aiemmin oli tiukan mitoituksen ja huippukuorman öljyllä leikkaamisen kannalla,mutta raaka-ainetarjonnan muuttumisen seurauksena olemme nyt todenneet,että hakelaitoksen tiukka mitoitus teettää helposti töitä.

Kuitenkin asiaa voi pohtia monelta kannalta ja päätökset ovat tapauskohtaisia.
7 vuotta nyt kuitenkin on kokemusta ja 3 laitosta itellä+oman talon lämmitys+yhtä 120 kWn laitosta ruokitaan.

Niin,en viitsinyt ottaa kantaa kysyjän kattilan kokoon,koska se vaatisi hiukan matematiikkaa,enkä ulkomuistista viitti päässälaskuna heitellä arviota.
Voi olla,että käsitykseni nimellistehosta ei päde muuta kuin noihin mitä meillä itsellä on.

Kuitenkin olen nyt itse kääntänyt kelkkaani mitoituksen suhteen.Aiemmin oli tiukan mitoituksen ja huippukuorman öljyllä leikkaamisen kannalla,mutta raaka-ainetarjonnan muuttumisen seurauksena olemme nyt todenneet,että hakelaitoksen tiukka mitoitus teettää helposti töitä.

Kuitenkin asiaa voi pohtia monelta kannalta ja päätökset ovat tapauskohtaisia.
7 vuotta nyt kuitenkin on kokemusta ja 3 laitosta itellä+oman talon lämmitys+yhtä 120 kWn laitosta ruokitaan.

Näin on. En viitsinyt itsekään alkaa laskemaan, vaikka ei se niin vaikeaa ole. Mulla on kumminkin sellainen käsitys asioista, että niinä muutamana päivänä, jolloin huipukuorman tasausta tarvitaan, niin öljynkulutus on kuitenkin aika vähäistä. Ei joka vuosi välttämättä ollenkaan. Mutta mikäli poltetaan kesä öljyllä, niin se voikin olla aika pitkä aika, vaikka vaikka toki tehon tarve rajoittuu lämpimään käyttöveteen ja kanaalihäviöön. Ongelmatilanteisiin tarvitaan öljy kumminkin. Harvoin jos koskaan tarvitaan öljyllä täyttä tehoa. Edellyttäisi tilannetta, että kpa-kattila paukahtaisi juuri niillä komenkymmenen asteen pakkasilla.

Siinä ollaan yhtä mieltä, että polttoainevalikoima pitäisi pitää mahdollisimman laajana. Yleensä se edellyttä hiukan kalliimpaa tekniikkaa, mutta ei välttämättä. Jakeiden kulkureittiin paneutuminen varastosta kattilaan saa jo aika paljon aikaiseksi. Kolmisatasessa pitäisi kuitenkin metsätähdehake jo mennä. Ja myöskin puumurske on mahdollinen. Niissä on kuitenkin hintaero melkomoinen. Tuo 25 % ranka/lumppihake maksaa n. 25 € Mwh kun taas metsätähdehake n. 16 € Mwh. Puumursketta voi saada kymppiin. Siis täällä Varsinais-Suomessa.

Asiaa tuo PR:n juttu, kannatta ottaa tällaiseen mieheen yhteyytä ja katella systeemejä, aina oppii jotain ja ei tee samoja virheitä.

Mielestäni jutussa oli oleellinen asia, että kyllä tuollaisilla menekeillä systeemin pitää toimia ympäri vuoden ja sitä voidaan helpottaa käyttämällä vuodenaikaan soveltuvia jakeita. Se on vähemmän oleellista jos huippuja joudutaan tasaamaan 10-20 vrk/vuosi. Silti öljyn osuus energiasta pysyy todennäköisesti 1-3% haarukassa.

Jo ihan systeemin varmistuksen takia pitää olla öljypannu olemassa, millään sähköpattereilla ei enää hoidella isoja kuutiomääriä, kun biopannu menee tiltiin. Ei tarvitse olla kuin hieman kosteaa haketta jossain siilon kulmassa ja kun se yhtenä kolönttinä tukkii pakkasella paikat, eikä ole heti homman selvittäjää paikalla, niin paikat kylmenevät. Agrekaatinkin systeemi tarvitsee, muuten täydessä tulessa oleva biopannu sulaa, kun sähköt menevät poikki.
Kesällä pienellä osakuor´malla ajo sitten on luku sinäsnsä, kun mennään tehoon 10-15% nimellistehosta ja hake hyvälaatuista, niin on se jo taiteilua ja toisaalta ei hyötysuhdekaan ole enää hyvää tasoa. Paras vaihtoehto tuohon kysyttyyn systeemiin lienee 150 kilowattinen puupannu ja lisänä samankokoinen öljypannu, pysyy joka säällä ainakin paikat sulana, jos jompi kumpi menee tiltiin.
Kesäajat ehkä kannatta ajaa pelkällä öljyllä, korkeamman hyötysuhteen takia ei todellsuudessa tule paljoakaan kalliimaksi.

Eilen juttelin alalta eläköityneen veteraanin kanssa ja hänellä oli aika pitkälle samoja mietteitä kuin agrolaisilla ja myös että se tuhkaus on eniten työllistävä vaihe joissakin kohteissa. Syöttölaitteistoon kannattaa sijoittaa eniten ja rakentaa laitos siten että pannunvaihto tulevaisuudessa onnistuu ilman räjäytystöitä. Tuo kokonaiskulutuksen laskeminen on niin tapauskohtainen juttu, pitää märittää u-arvot kaikista rakenteista, ja sittenkin tuo sikalan ilmanvaihdon vaikutus kokonaiskulutukseen on suurin kysymysmerkki. Lämpötilassa tai ilmanvaihdossa säästäminen tuotantorakennuksissa tulee kuitenkin paljon kalliimaksi.

Itse oletan että talvet lämpenevät pari astetta nopeastikkin, uusilla asuinrakennuksilla asteen muutos vaikuttaa ehkä sen 3% kulutuksessa, motiva puhuu 5% per aste vaikutuksesta keskimäärin asuinrakennuksissa. Tuotantorakennusten u-arvot eivät kuitenkaan ole asuinrakennusten tasoa ja ilmanvaihtokin hieman poikkeaa, muistelen että koneviestissä(kö??, muistaako joku?) oli joskus aiheesta että asteen muutos alentaisi jopa 10% lisälämmöntarvetta eläinsuojissa. Uskaltaisikohan mitoittaa siten että tähtäisi siihen 85% huipputehosta ja pudottaisi siitä vielä 20% ilmastonmuutosvaraa, ja lisäisi järjestelmään ison varaajan sekä isohkon öljypannun? Näin kesäkaudenkin selviäisi huonommalla hakkeella ja muutenkin kattila kävisi optimiteholla suurimman ajan.

niin ja sanomatta jäi että "Aivan aluksi" kiitos kaikille asiaan vastanneille

Yli 10% nimellisteholla kun saa kesälläkin kattilaa ajaa niin silloin homma toimii. Viimekesänä oma 700kw mylly meni pienimmillään 6% kuormalla ja toimi se niinkin. Tosin taukoajat muodostu niin pitkäksi että väkisinkin kattila nokeentu melko nopeesti.  Nimellisteho on ilmoitettu 40% hakkeelle palakokokin oli siinä määritelty.
Kattilanvalmistajilla toi tehojen ilmoittelu on vaan menny vähän saman suuntasesti kuin aikoinaan autovahvistimien tehojen mainostus. On siinä vissi ero saadaanko se maksimiteho alle 160asteen savukaasuilla vai yli 200 asteen kaasuilla. Kun kattiloita vertaa niin kannattaa vähän katsoa niitten painoakin. Yleensä kattilasta irtoava kw/kg on valmistajasta riippumati aika lailla samoissa.