• Tavallinen aihe

Aihe Maitotiloilla syvä ahdinko  (Luettu 85265 kertaa)

alpo10

  • Vieras
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
demokratian ja esimerkiksi ay-likkeen vahvuus on juuri siinä, että työn tuottavuuden ja palkkauksen suhde voidaan irroittaa kokonaan toisistaan. Jos tämä ei muuten onnistu, niin tulonsiirroilla viimeistellään loput. Yksinkertainen esimerkki... rakennusmiehen palkka. Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla. Rakennuttaja raahaa työmaalle puolasta halpatyövoimaa lyhyisiin keikkatöihin ja vaatii paikallista kirvesmiestä laskemaan palkkaansa. Ay-liike vaatii palkan korottamista ja tarvittaessa lakkoilee palkankorotuksen. Rakennusfirmojen etujärjestö vaatii rakennuksen hinnan nostamista ja poliitikot junailevat asumistukea, jotta rakennuksista voidaan saada parempi hinta. Asumistukeen tarvitaan verotuloja, joten sen paikallisen timpurin verotusta nostetaan, jolloin palkka ei riitä enää toimeentuloon... annetaan verorahoista toimeentulotukea timpurin perheelle. Näitä tukia käsittelemään tarvitaan paljon virkamiehiä, joille on myös maksettava palkkaa, taas joudutaan laajentamaan veropohjaa.... näinhän tämä pääosin menee ja lopulta kukaan ei tiedä paljonko sen timpurin oikein kuuluisi saada palkkaa.   

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7207
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.
Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5525
  • 250k
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.
Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.
Näyttäs tosiaan että kannattavuudessa ei ole valittamista kun lähtötilanne on hyvä ja tuotanto hallinnassa, eikä rahaa vuoda ulos.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

carhu

  • Vieras
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko


Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois?  :D

Meinaakko notta muille ketjussa mukana oleville sitä riittäs entiseen malliin töetä. Miten tua yhtälö toemmii.

carhu

  • Vieras
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko


Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois?  :D

Joskus on sanottu, että yksi maitotila vetää perässään 2 muuta työpaikkaa. Siitä kait sitten voisi työttömiä tulla.


Maitotilojen määrä 2017 koko maa 6704 -->  perässä laahavia työpaikkoja 13 408 kpl

Tossa suuruusluokka.

 Miten se voeki olla noen. Mitä aattelit notta tekkee net jotka on nyt tuassa tuatanto ketjussa mukana muuten ku tuattajina   jos tua alakutuanto loppus. Ee niistä tuu tyättömijä.  Eehän. Ilikka,ilikka.

alpo10

  • Vieras
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.
Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.
Näyttäs tosiaan että kannattavuudessa ei ole valittamista kun lähtötilanne on hyvä ja tuotanto hallinnassa, eikä rahaa vuoda ulos.
tämä esimerkissä mainittu lisäarvo on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Vaikeampaa on ymmärtää sitä lisäarvoa, kun Michael Jordanille maksettiin Niken koripallotossujen mainostamisesta enemmän rahaa, kuin indonesialaisille lapsille tossujen tekemisestä, siis laskettuna palkkana tossuparia kohti.

Maataloudessa tuottavuus on huipussa, työ tehdään tehokkaasti ja aina kun toimeen tartutaan, niin sitten myös tapahtuu... toisin on esimerkiksi politiikassa, kymmenen vuotta on sote-uudistusta yritetty ja nytkin näyttää neljä vuotta kuluneen täysin tuloksettomasti. Tuottavuus ja kannattavuus ovat eri asioita. Maataloudessa jo maksetut tuet hämärtävät kokonaisuutta, ei ole vertailukelpoista maataloustuotantoa ilman tukia, niitähän ei meillä makseta mitenkään tasapuolisesti. Tukia maksetaan tuotantosuunnittain, alueittain, tukimuodoittain erilaisia summia, joka häivyttää maataloustuotannon lisäarvon. Alkutuotannon arvo määräytyy myös lopputuoteen markkinan mukaan, nyt tulevina viikoina S-ryhmään tavaraa toimittavien myyntivolyymi kasvaa ennätykseen. Televisiossa toteutettu valtakunnallinen mainoskampanja kasvattaa myyntiä, tavara menee kuin "kuumille kiville". Kauppa maksaa mainokset ja nipistää omista katteistaan vielä kampanjan kustannukset :)

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7466
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.
Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.
Näyttäs tosiaan että kannattavuudessa ei ole valittamista kun lähtötilanne on hyvä ja tuotanto hallinnassa, eikä rahaa vuoda ulos.
tämä esimerkissä mainittu lisäarvo on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Vaikeampaa on ymmärtää sitä lisäarvoa, kun Michael Jordanille maksettiin Niken koripallotossujen mainostamisesta enemmän rahaa, kuin indonesialaisille lapsille tossujen tekemisestä, siis laskettuna palkkana tossuparia kohti.

Maataloudessa tuottavuus on huipussa, työ tehdään tehokkaasti ja aina kun toimeen tartutaan, niin sitten myös tapahtuu... toisin on esimerkiksi politiikassa, kymmenen vuotta on sote-uudistusta yritetty ja nytkin näyttää neljä vuotta kuluneen täysin tuloksettomasti. Tuottavuus ja kannattavuus ovat eri asioita. Maataloudessa jo maksetut tuet hämärtävät kokonaisuutta, ei ole vertailukelpoista maataloustuotantoa ilman tukia, niitähän ei meillä makseta mitenkään tasapuolisesti. Tukia maksetaan tuotantosuunnittain, alueittain, tukimuodoittain erilaisia summia, joka häivyttää maataloustuotannon lisäarvon. Alkutuotannon arvo määräytyy myös lopputuoteen markkinan mukaan, nyt tulevina viikoina S-ryhmään tavaraa toimittavien myyntivolyymi kasvaa ennätykseen. Televisiossa toteutettu valtakunnallinen mainoskampanja kasvattaa myyntiä, tavara menee kuin "kuumille kiville". Kauppa maksaa mainokset ja nipistää omista katteistaan vielä kampanjan kustannukset :)

 Ottamatta kantaa panostusten suuruuteen on markkinointi kuitenkin elimellisen tärkeä osa tuotteen elinkaarta. Jos kuluttaja ei tiedä tuotteen olemassa olosta ja tarpeestaan hankkia sellaista niin kaikki muu on turhaa.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2434
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa  ;D
Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta.  :D

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu.  :-X

No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.

Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.
Hyvä kirjotus backspacelta. Noin se asia juuri on. Tilanne ei tule muuttumaan enää samaksi. Tukipolitiikalla tätä venkoilua yritetään aina sieltä täältä korjata ennenkuin todetaan että rahaa on oikeasti niin vähän ettei siitä ole jaettavaksi.

Härö

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 565
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Ratkaisu on siirtyä muihin töihin ja tuotantotavan muutos hömppään ja näennäisviljelyyn. Parempi toimeentulo vähemmällä työllä. Tosin jossain vaiheessa huomataan, että nyt menee tuet hukkaan ja maksu loppuu.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2434
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Ratkaisu on siirtyä muihin töihin ja tuotantotavan muutos hömppään ja näennäisviljelyyn. Parempi toimeentulo vähemmällä työllä. Tosin jossain vaiheessa huomataan, että nyt menee tuet hukkaan ja maksu loppuu.
Tätähän tapahtuu jo nyt...

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 868
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

Ruotsin maitotilojen määrä on tosi paljon suomea pienempi ainakin suhteessa, ja työpaikkoja tuntuu riittävän täkäläistä selvästi paremmin. Vaikka on paljon pakolaisia työikäisistä niin silti siellä selvästi suurempi osa on töissä. Tehoton alkutuotanto on nihkeä tapa työllistää sivistysvaltiossa.

No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.

Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.


Uskomatonta. Alkaa pikku hiljaa kuulua järjen ääni ja näkyä ymmärrys siitä missä mennään. Valitettavasti taitaa olla kommenteista päätellen edelleen vähemmistön mielipide, mutta tästä on hyvä jatkaa. Sitten kun 90% tiloista ymmärtää, mitä antti-x ja bs tuossa kertovat, niin maataloudella on taas mahdollista mennä hyvin. Maatalouden tukeminen niin raskailla tukiaisilla kuin meillä on tehty ja valitettavasti edelleen aluepolitiikan yms yms nimissä tehdään on kansantaloudellisesti täysin järjetöntä.

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 868
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.

Tähän sen verran, että suomalainen palkkatyö on koko ajan kilpailun alla. Jos palkat ovat liian korkeat suhteessa laatuun, ei synny vientikauppoja ja talous sakkaa. Kannattaa siis toivoa, että palkansaajat jaksavat jatkossakin tehdä Suomesta kilpailukykyisen, sillä maksetaan maatalouden tuet.

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4641
  • Paalauksen iloa
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
Ruotsin maitotilojen määrä on tosi paljon suomea pienempi ainakin suhteessa, ja työpaikkoja tuntuu riittävän täkäläistä selvästi paremmin. Vaikka on paljon pakolaisia työikäisistä niin silti siellä selvästi suurempi osa on töissä. Tehoton alkutuotanto on nihkeä tapa työllistää sivistysvaltiossa.
No kuinka sinä itse poistaisit omaltakohdaltasi tehottomuuden?

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1696
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa  ;D
Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta.  :D

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu.  :-X

No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.

Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.
Hyvä kirjotus backspacelta. Noin se asia juuri on. Tilanne ei tule muuttumaan enää samaksi. Tukipolitiikalla tätä venkoilua yritetään aina sieltä täältä korjata ennenkuin todetaan että rahaa on oikeasti niin vähän ettei siitä ole jaettavaksi.

Homma on mennyt jo pitkän aikaa hyvästi pieleen, ite olisin kaivannut selvempiä linjoja mihin maataloutta kehitetään. Kohta nelikymppisenä on haastavempi hypätä uudelle työuralle, sattuneesta syystä koulutustakaan ei liikaa ole, hankaloittaa entisestään. Tehostusta on helppo vaatia nopealla aikataululla, mutta mistä keksitään uusi toimeentulo tuotannosta luopuville.  :(

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5525
  • 250k
Vs: Maitotiloilla syvä ahdinko
>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa  ;D
Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta.  :D

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu.  :-X

No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.

Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.
Hyvä kirjotus backspacelta. Noin se asia juuri on. Tilanne ei tule muuttumaan enää samaksi. Tukipolitiikalla tätä venkoilua yritetään aina sieltä täältä korjata ennenkuin todetaan että rahaa on oikeasti niin vähän ettei siitä ole jaettavaksi.

Homma on mennyt jo pitkän aikaa hyvästi pieleen, ite olisin kaivannut selvempiä linjoja mihin maataloutta kehitetään. Kohta nelikymppisenä on haastavempi hypätä uudelle työuralle, sattuneesta syystä koulutustakaan ei liikaa ole, hankaloittaa entisestään. Tehostusta on helppo vaatia nopealla aikataululla, mutta mistä keksitään uusi toimeentulo tuotannosta luopuville.  :(
No aika pitkään on ollut tiedossa, että tehosta ja laajenna. Jonkun aikaa voi mennä ilman kehitystä, mutta sitten kynnys kasvaa liian korkealle. Nelikymppisenä ehtii vielä tehdä navetan tai jotain muuta.
Yksi uusi navetta sopii aina jonnekkin kukaan ei ole puhunut vielä sitä vastaan muuta kuin mielipiteissä.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.