Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rehuviljan hinta nousi 5.7.2018 200 euroon tonnilta  (Luettu 32105 kertaa)

alpo10

  • Vieras
Miten se peltoala sillä kasvaa, että viljeltävästä kasvista tai tuotantotavasta (luomu, ei-luomu) riippumatta joka hehtaarille maksettaisiin sama tuki? Nytkään uudet raiviot eivät pääse automaattisesti kaikkien tukien piiriin. Voidaanhan tukioikeus rajata koskemaan vain nykyistä pinta-alaa.

Keitä ovat oikeat tuottajat, joille tuki pitäisi kohdistaa ja miksi?

Itselläni on viljelyssä kuminaa, ruista ja ohraa. Viime vuonna oli syysrypsiäkin. LHP-nurmea on sellaisilla perseen alan kokoisilla lapuilla jokunen hehtaari. Mikä logiikka on siinä, että ruis ja öljykasvit saavat enemmän tukea kuin ohra ja kumina vielä enemmän? Toki otetaan vastaan, mitä annetaan, mutta olisi paljon yksinkertaisempaa maksaa samaa tukea joka hehtaarille. Helpottaisi tukien hakijaa, maksajaa ja tarkastajaa. Mikä siinä olisi oikeilta tuottajilta pois?

Nyt teollisuuskin vinkuu valtiolta tukea öljykasvien ja rukiin alituotannon paikaamiseen sen sijaan, että maksaisivat niin paljon tuotteesta, että tarjontaa tulee riittävästi.
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa
- no eihän niihin tosiaan kauheasti ole mennyt, mutta jos ne poistettaisiin, olisi sekin raha pois maatalouden muutenkin kutistuvasta potista. Jos se taas jaettaisi jollekin muulle pellon käyttömuodolle, siinä tietysti sitten aina joku voittaa ja joku häviää ja valtaosa optimoi niin, että tukitaso pysyy suunnilleen ennallaan.

Entä jos tuki jaetaankin kaikille hehtaareille myös raivioille?
- entä, jos ei. Ei tämä liity mitenkään tukien jakamiseen viljelykasvista riippumatta.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?
miten tämä vuoden 1995 tilanne tukioikeuksista voitaisiin pitää maailman tappiin asti voimassa? Meillähän voi olla tilanne, että joku tuhannen hehtaarin tila päättää vain optimoida tuet eli nostaa vain sen tukiosuutensa tuottamatta mitään ellei viljelykasveihin aseteta mitään rajoituksia. Vaikka luomukorotus jäisi saamatta, niin sievoinen summa jäisi käteen vuodessa. Sitten vaihtoehdoksi jää korvata tämä tuotanto tukikelvottomalta alalta tai tuoda vastaava määrä ulkoa. Silloin myötätunto kääntyy kyllä sen tukikelvottoman pellon viljelijän puolelle. Toimiakseen markkinat vaatisivat silloin myös avointa politiikkaa sinne raivauksen suuntaan.... nythän saavutetulla tukioikeudella on pääoma-arvo vaikka pelto on "reservissä" ja melkein jumalan hylkäämässä tilassa. Tuonti valtaa markkinat, jos osa pellosta on tukioikeudellista kukkaketoa ja osa tukikelvotonta jolla yritetään taistella tuontia vastaan. Tänä vuonna saatetaan taas joutua satamiin laivoja vastaan...

Jos viljelykasville ei aseteta vaatimuksia, silloin eläköityvän isännän ei kannata vuokrata peltoa ulos yhtään alle tukisumman. Käsittääkseni tällä hetkellä vuokrat on tukia pienempiä, sitten pyörittäisiin samoissa.... joku niitto/2v ei paljon alentaisi tuloa.

Kun tarkemmin ajatellaan, niin tämä sopisi omalle kohdalle erittäin hyvin, en tosin usko että tämä on se paras ratkaisu pitkän päälle.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Alpon ajattelu ei ole viety loppuun asti. Jos alamme arvioimaan, miten paljon kuluja ja vaivaa joku käyttää peltoonsa, saadakseen pinta-alatukia, sama pitää päteä myös minkä muun tahansa kasvin osalta. Eli ojituksen, satotason ja maan viljavuuden pitää sitten myös jyvittyä tukiin. Maksimitasoa alemman lannoituksen pitää karsia tukia. Kasvinsuojelussa säästämisen pitää alentaa tukia. Pienellä rukiinsiemenen määrällä saa aikaiseksi peitteisen pellon halvemmalla kuin heinän tai apilansiemenellä, jos ei panosta muuta. Ja tulee 50 kg:lla salpietaria ja parilla tabletilla expressiä ruista se luomun keskisato vähintään kumminkin.

Latausnurmet pitää sitten myös rinnastaa hömppäheiniin, jos korjuuvelvoite säädetään.

Satovalvonta muuttuu monimutkaiseksi. Vaikka viiden talon viljat voi tarkastuksissa paperilla osua aina tarkastettavan tilan kiintiöön, milläs todistat sadon vähäisyyden, jos siilossa on massaa.

Alpon aikasemmat kommentit huomioon ottaen, erittäin ilkeästi juonittu sarkasmi taas, kirjoituksessaan.

-SS-

alpo10

  • Vieras
Alpon ajattelu ei ole viety loppuun asti. Jos alamme arvioimaan, miten paljon kuluja ja vaivaa joku käyttää peltoonsa, saadakseen pinta-alatukia, sama pitää päteä myös minkä muun tahansa kasvin osalta. Eli ojituksen, satotason ja maan viljavuuden pitää sitten myös jyvittyä tukiin. Maksimitasoa alemman lannoituksen pitää karsia tukia. Kasvinsuojelussa säästämisen pitää alentaa tukia. Pienellä rukiinsiemenen määrällä saa aikaiseksi peitteisen pellon halvemmalla kuin heinän tai apilansiemenellä, jos ei panosta muuta. Ja tulee 50 kg:lla salpietaria ja parilla tabletilla expressiä ruista se luomun keskisato vähintään kumminkin.

Latausnurmet pitää sitten myös rinnastaa hömppäheiniin, jos korjuuvelvoite säädetään.

Satovalvonta muuttuu monimutkaiseksi. Vaikka viiden talon viljat voi tarkastuksissa paperilla osua aina tarkastettavan tilan kiintiöön, milläs todistat sadon vähäisyyden, jos siilossa on massaa.

Alpon aikasemmat kommentit huomioon ottaen, erittäin ilkeästi juonittu sarkasmi taas, kirjoituksessaan.

-SS-
oikeusjärjestelmässä yleisesti käytetään teoista sanallista luokittelua jolla tuottamusta kuvaillaan. Vahinko tai tapaturma ovat sattumuksia joissa tekijää ei tiedetä, käy huono tuuri tai joku poikkeava olosuhde. Silloin kun puhutaan tuottamuksesta, niin sitä luokitellaan lieväksi, tavalliseksi, törkeäksi tai jopa tahalliseksi. Sanallisesti voidaan vielä kuvailla tahallisia tekoja raaoiksi, jatketuiksi, harkituiksi, suunnitelmallisiksi tai erittäin julmiksi.

Näitä voitaisiin myös tukivilpeissä käyttää, alhainen ph tai vähäinen typpimäärä olisi lievä tuottamus, joka ei aiheuta tukien perintää. Salaoja tukkeessa olisi puhdas vahinko, mutta jo luomusopimus tai kerääjäkasvit olisi suunnitelmallinen ja tarkkaan harkittu. Palkkatyön ohessa viljely osoittaisi viljelijältä erityistä ahneutta, epärehellisyyttä ja julmuutta, sekä raakuutta muita viljelijöitä kohtaan... sanktiot tietysti sen mukaan, rangaistusten julkisuus oli aikaisemmin yksi eniten käytetty, saatettin syyllinen häpeään tai eristettiin yhteisöstä...

Sitten asiaan... julkinen esim pörssiyhtiö joutuu vuosikertomuksessaan kuvailemaan oman toimintansa tavoitteita, sekä omistajille pitää perustella miten osakkeenomistajan omistuksen arvoa tullaan seuraavana vuotena kerryttämään. Maatiloilla voisi myös olla joku julkinen kanava, jossa oma tuloksenteko kuvattaisiin muutamin sanoin, vastikkeena julkisesti maksettavalle tuelle. Olisi tavallaan osa tuenmaksajien kuluttajansuojaa siltä varalta, että näitä tukia käytettäisiin vastuuttomasti tai haaskaten. Siihen sitten voi kertoa kerääjäkasvien todellisia ravinnesäästöjä ja sitä kautta saatavaa tulonlisää tulevien vuosien satotasoissa ym

Viimeksi muokattu: 15.07.18 - klo:23:57 kirjoittanut alpo10

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.

Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.



Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.

Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.

-SS-

Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.

Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.

SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.

Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?

Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.

Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.

Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.



Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.

Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.

-SS-

Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.

Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.

SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.

Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?

Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.

Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.


Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA).  MOT yllä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.

Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.



Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.

Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.

-SS-

Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.

Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.

SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.

Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?

Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.

Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.


Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA).  MOT yllä.
No kyllä se laittaa "ketuttamaan", kun ihmiset jotka ei ole eläimiä pitäneet alkavat kertomaan kuin hyvää hommaa se on. Samalla valitetaan alan kannattamattomuutta, mutta sivutoimisena viljelijänä ostellaan ja vuokraillaan silti peltoa ja hankitaan uutta konetta.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Laskekaa nyt joku paljon sitä rahaa on mennyt näihin hömppäpeltoihin ja miten sen poistaminen näkyisi ensikauden rahatilanteessa.

Aika vähän. Koko kaudelle 2014-2020 eläinten hyvinvointikorvauksiakin on maksettu lähes saman verran kuin näitä hömppätukia. Samoin luonnonhaittakorvauksen C-alueen kansallista korotusta sekä hehtaareille maksettavia eläinlisiä on kokonaisuudessaan maksettu enemmän kuin ympäristökorvauksen hömppätukiosaa. Rakenneohjelman suuria vähän korostettuja tukia ovat investontituet, joita ei heinää niittelevä vanhaukkeli jossakin metsänsyrjässä kyllä pääse nostamaan.

Et siis näytä ollenkaan näkevän malkaa omassa silmässäsi.



Eli ympäristökorvaukset koko kaudelle ovat 1586 miljoonaa, josta perusosaa RTK, jota lähes kaikki tilat saavat (paitsi hömppäpellot) maksetaan noin 700 miljonaa. Sitten kaikkien muiden toimenpiteiden, kuten kerääjäkasvit, lannanlevitys, lietteen multaaminen, riistapellot, viherlannoitusnurmi, kasvipeitteisyys, ja se pahamaineinen suojavyöhyke ja LHP , ne ovat koko ajalta vajaat 800 miljoonaa. Jos sen rahan olisi jakanut vaikka vilja-alalle, se olisi ollut alle satasen hehtaari. Kaikille hehtaareille viisikymppiä. Esimerkiksi luomua on jo 240000 ha, se osa pelloista saa myös ympäristökorvauksen hömppätuet, ja tuon 326 miljoonaa ylimääräistä kaupan päälle.

Hömppäheinä ei ole tässä se juttu, vaan se, että et itse ole päässyt harjoittamaan tukihehtaarirallia, nyt olisi elämä hyvää, jos olisi luomutukia nostamassa tuhannen hehtaaria.

-SS-

Niin en nyt oikein ymmärrä, miten niin en muka näe ongelmaa? Meinaatko sitä, että eläintuet ovat merkittävämpi osa kuin ympäristökorvaus? No voi olla juu se on se 60e/ha mitä sitä lhk korotusta itse saan. Ehk:n eteen joutuu tekemään asioita. lhp:n eteen ei tarvitse kuin suorittaa niitto kerran kesässä. Tai jos on säilispelto niin pakko ei ole kai edes niittää. Etelän sikatukea tulee kyllä en nyt muista montako euroa viitemäärän mukaan, mutta tähän ei siis peltoala vaikuta vaan eläinmäärä 10 vuoden takaa. Juuri silloin samaan aikaan kun lihan hinnan korjausliike lähti alamäkeen. Eli jalostava teollisuus otti kyllä asian huomioon silloin kun tiesivät, että tukea tulee. Nämä eläinpuolen tuet menevät kyllä täysi eläinpidon kannattavaksi saamiseen, että en osaa oikein yhdistää näitä peltoon. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että lhk korotuksen voisi poistaa ja siirtää summan joko lihan hintaan tai suoraan eläimille maksettavaan tukeen. Loppuisi sekin valitus eläintukien ja peltojen yhteydestä.

Luomulla näyttää menevän niin hyvin, että luomutukikin voitaisiin poistaa. Siellä puolella markkinat, ehkä toimivat tuoteilla paremmin, ainakin hinta näyttää siltä. Vaikka itse olen luomuun siirtymässä, niin en pistäisi pahitteeksi voisi sitten harkita siirtymistä uudestaan. Olisi vain niin paljon helpompaa jos voi itse viljellä rehuviljan eläimille kuin, että rehuvilja täytyy ostaa ja luomuvilja myydä. No tätä tuskin tapahtuu ja tässä ehtii sen yhden kauden ainakin lusia luomussa näkeehän senkin todellisuuden sitten.

SS: taulukko oli hyvä, en tiennytkään investointitukien olevan noin runsaat. Nehän ovat tämän "maatalousahdinkon " suurin syy.
Juu kyllähän tuossa varmaan perää on. Ainakin osa investointituista siirtyy suoraan rakennuskustannuksiin. Se että jos investointitukia ei olisi ollenkaan ni olisi jännä nähdä tulisiko yhtään investointeja. Ehkä sellaisia joissa raha haetaan alan ulkopuolelta ja halutaan vain se suomen suurin navetta, mutta kaikki järkevät investoinnit voisi olla aika hiljaisia. Näitä investointeja kyllä jarruttaa osaksi ihan tuotantosopimuksetkin, että ei niitä nyt ihan miten vaan voi tehdä. Tosin maitopuolella ei taideta tälläisiä asioita vielä tuntea.

Viljapuolen investoinnit ovatkin sitten oma lukunsa. Jännää kun 100 hehtaarin tila pystyy tekemään 2-300000 euron kaurakirkon. Itse en saa kannattavaksi, edes pyöreitä siiloja ja taivasalla seisovaa kuivuria. Sen vuoksi täytyy yrittää pärjätä vanhoilla ja ostella vain vanhoja siiloja ja käyttää hallin lattiaa viljavarastona.Ehkä hommaa kuvaa juuri se, että viljapuoli kun toimii paljon sivutoimisena hommana niin sitä rahaa on enemmän laittaa kuivuriinkin.

Edelleen kysyn, mikä ongelma olisi siinä, että markkinat päätäisivät, mitä pelloilla kasvaa?

Ei mun mielestä mikään. Tukitaso vaan pitää olla niin alhainen, että pelkällä pellon pitämisellä ei homma pyöri. Toteutuuhan tämä nytkin osittain. Vilja kun ei kannata niin laitetaan säilistä ilman aikomustakaan korjata. Saadaan viisisatanen tukea ja nurmi pellolle. Paras olisi kun tuettaisiin sitä tuotantoa eikä peltoa. Nyt minusta asiaa katsotaan väärästä suunnasta. Asian tässätapauksessa pellon omistaminen tai hallinta määrää tuen eikä se miten onnistut viljelyssä. SS on pelotellut ylituotannolla jne. En oikein ymmärrä miten se asiaa vaikuttaisi, jos tuotanto olisi enemmän sopimustuotantoa niinkuin koko eläinpuoli tähänkin asti on toiminut. Jos tavaraa tulee liikaa niin hinta laskee silti tuki tulee kilojen mukaan. Eläimet saisivat tukensa lihasta, maidosta jne. Eläimille menevä rehu on se sitten viljaa tai heinää ei tukea saisi erikseen. Tietysti jos ostat ulkopuolelta rehua niin siitä myyjä saisi kilojen mukaan tukea. En sitten osaa arvioida kuinka vaikea tälläinen systeemi olisi luoda, mutta taitaa jo homma kaatua eu:n elimissä eli turha siitä on kai haikailla.

Yleisesti tuntuu siltä, että vaikka tukia kuinka alennettaisiin tai ne kokonaan poistettaisiin niin sivutoimiviljely jatkuisi harrastuksena. Menee monta sukupolvea ennenkuin tätä juurtunut harha tilanpidosta häviää dna:sta. Päätoimisille homma on kokoajan bisnestä koska oma ja perheen hyvinvointi on suorassa suhteessa harjoitettuun toimintaa eikä ulkopuolista turvaa ole. Sitä ei oikeasti sellaiset jotka eivät päätoimisia ole tajua.


Tää on hyvä kanava purkaa "ketutusta" (VI*TUTUSTA).  MOT yllä.
No kyllä se laittaa "ketuttamaan", kun ihmiset jotka ei ole eläimiä pitäneet alkavat kertomaan kuin hyvää hommaa se on. Samalla valitetaan alan kannattamattomuutta, mutta sivutoimisena viljelijänä ostellaan ja vuokraillaan silti peltoa ja hankitaan uutta konetta.




Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.

Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.

Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ? 

Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.

Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.

Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.

Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ? 

Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.

Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.
Siinähän se, peltoa liian vähän. Pakko pitää elukoita, että saa toimeentulon samalla saa itselle ison työmäärän. Eihän sitä jos peltoa olisi mahdollisuus saada niin keskittyisin siihen ja jättäisin eläimet vähemmälle, mutta niinkuin jo niin monta kertaa olen maininnut niin kyllä täällä pellot ostaa ja vuokraa joku muu. Ei niitä hintoja pysty maksamaan. Pattitilanne sen vuoksi on vain yritettävä jatkaa nykyisen tuotannon puitteissa ja kehittämällä sitä, josta tuo luomu on nyt sitten yksi päähänpisto.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Joku tässäkin ketjussa kertoi työn ja tuloksen suhteista eläin- ja peltotuotannossa.

Tais olla työtä 75% ja 25% ja toisinpäin tuloksessa 25% ja 75%.

Jos kerran elukkatyö on noinkin huonosti kannattavaa niin miksi tehdä sitä ? 

Koska noilla 75/25 suhteilla saa peltohommista 9-kertaisen tulon elukoihin verrattuna.

Taitaa ongelmana olla tosiaan peltoviljelyn pieni pinta-ala.
Siinähän se, peltoa liian vähän. Pakko pitää elukoita, että saa toimeentulon samalla saa itselle ison työmäärän. Eihän sitä jos peltoa olisi mahdollisuus saada niin keskittyisin siihen ja jättäisin eläimet vähemmälle, mutta niinkuin jo niin monta kertaa olen maininnut niin kyllä täällä pellot ostaa ja vuokraa joku muu. Ei niitä hintoja pysty maksamaan. Pattitilanne sen vuoksi on vain yritettävä jatkaa nykyisen tuotannon puitteissa ja kehittämällä sitä, josta tuo luomu on nyt sitten yksi päähänpisto.


Noin kait se sit on.

Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.

Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.

Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.


Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502

Noin kait se sit on.

Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.

Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.

Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.


Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.
Noin kai se on. Saman ja enemmänkin saisi kun tekisi rehua vain myyntiin ja pitäisi peltoja hömpällä. Keksisi vielä talveksi jotain järkevää tekemistä, niin varmasti tulisi paremmin tuloa.

Täällä päin on vaan sellainen ongelma, että pellolta ei oikein ole järkeä tuottaa kuin nurmea ja tuet on heikkenemään päin - kuka tietää mikä parin vuoden päästä kannattaa?

Viimeksi muokattu: 18.07.18 - klo:12:44 kirjoittanut JD6630

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Noin kait se sit on.

Eli. Laskennallisesti pellosta 75% tuloa ja 25% töitä ja elukoista toistepäin.

Vaikkapa 28 000 €/vuosituloa --> pellon osuus 21 000 € ja elukoista 7 000 €.

Ja töitä esim 2 000 tuntia --> peltotöihin 500 h ja elukoihin 1500 h.


Jos tekiskin tuon 1500 tuntia tilan ulkopuolella töitä.

No sitä tässä suunnitellaan. Aikoinaan ei vain tullut luettua muuta ammattia kuin tämä maataistelu niin pitäisi kaiketi käydä kouluja. Nykyään kun kysytään papereita ekana eikä sitä, että mitä osaa tehdä. Nooh nämä on niitä 10 vuoden sisällä pohdittavia asioita. Siinä on sitten aikaa katsoa mihin tuo eläinpuoli menee ja mihin viljely menee. Jos hyvän homman löytäisi ulkopuolelta niin voisihan sitä vaikka pistää pellot vuokralle, itselle kun ei ole juurtunut mitään pakottavaa tarvetta viljellä peltoja..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Tjussi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 178
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.

KallePP

  • Vieras
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.

No, ei nouse vielä puintiaikana, elo-syyskuussa, kun monen on pakko myydä suoraan kuivurilta, kun ei ole varastotiloja, vasta joskus marras-joulukuussa voi hinnat nousta, mutta tuskin ne kakkosella alkaa. Pessimisti ei koskaan pety.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.

No, ei nouse vielä puintiaikana, elo-syyskuussa, kun monen on pakko myydä suoraan kuivurilta, kun ei ole varastotiloja, vasta joskus marras-joulukuussa voi hinnat nousta, mutta tuskin ne kakkosella alkaa. Pessimisti ei koskaan pety.

Hömppäheinistä, kuten riista- ja maisemapelloista, tai 1. vuoden kuminasta, tai saneerauskasvista, niistä saa tilin jo tälle vuodelle, eikä tarvitse rukoilla viljakauppiaan edessä polvillaan. Vehnää on monilla etelän tiloilla vielä viime vuoden varastoa, ohraakin kuulemma. Nyt dankornit ja muut metallipöntöt pellonreunassa maksavat itsensä hyvinkin.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5145
  • Kouvola, Kymenlaakso
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
Eikös se ollut 2011 vai milloin se vilja viimeksi ylitti sen 200e tonnihinnan silloinkin oli myyjän markkinat.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...