Tuossa on yks isäntä seisottanut yaran pusseja pressun alla jo monta vuotta. Viime vuonna taisi vähän ottaa mut tänä vuonna ei tainnut mitään satokasvia olla kylvössä.. 

Kas kun ei suursijoittajat, joilla on tapana koko ajan etsiä uusia sijoituskohteita, ole hoksanneet tätä apulantaan sijoittamista. Ostaa kesäkuussa esim. 500 000 kg lannoitteita, seuraa sitten hintojen kehitystä ja kun on riittävästi hinnat nousseet, laittaa erän myyntiin.

Kas kun ei suursijoittajat, joilla on tapana koko ajan etsiä uusia sijoituskohteita, ole hoksanneet tätä apulantaan sijoittamista. Ostaa kesäkuussa esim. 500 000 kg lannoitteita, seuraa sitten hintojen kehitystä ja kun on riittävästi hinnat nousseet, laittaa erän myyntiin.

Kaippa ne johdannaismarkkinoilla toimii..

Eipä sit pysty Berneriltäkään lannoitteita tilaamaan,  kun niillä ei ole yhtään 27% typpeä sisältävää NPK-lannoitetta, ovat jostain kumman syystä supistaneet valikoimaansa.

Osassa Bernerin tuotteita oli tietääkseni keväällä laatuongelmia ja kuulin että ovat nyt tälle kaudelle pudottaneet ne pois valikoimasta.

Kuiva, ikkunaton puulato lienee paras apulantapussien säilytykseen. Ulkosäilytyksessä pressun alle kondensoituu vettä: säkit tavallaan hikoavat, jos pressu peittää kasan kokonaan, mutta näin sen täytyy olla peitetty, sillä auringonvalo hapertaa säkin ja muokkaa lannoitteen juoksevuuden pitkäaikaisessa säilytyksessä.

Omat kokemukset näin.

Joo mieluummin lämmitetty halli, koska myös peltihalleissa  - niin kuin myös pressuhalleissa - on talvisin kosteaa, sisäpinnat hikoilevat ja valuvat vettä. Lannoitepussien sisäpuolella näkyy nestehelmiä, ja säkit kiinteitä pötköjä. Kyllä eturivillä useimmiten semmoinen lämmin halli onkin, jossa pystyy täysperävaunulla vaikka tekemään U-käännöksen ja purkamaan säkit suoraan varastopaikkaansa. Ja parin hehtaarin asfalttipiha siinä kaupan päälle.

Saa pienviljelijä aika monta hintaporrasta korkeampaa hintaa maksaa siitä yhdestä yhdistelmäkuormasta (esim 100 €/t = 5 k€ )  , juuri käyttöön toimitettuna, kuin investoida vain lannoitevarastoksi mahdollisesti yli sadantuhannen euron johonkin vapaakorkeudeltaan 10 m  1000 m2 halliin. Eikä taida viidellä tonnilla talvea lämmittää, ilman sadantuhannen euron hakekonttia vieressä.   Eikä siltikään ole varmaa, että aina edellisenä kesänä saisi lannat huomattavasti halvemmalla.

Jos lannoitetoimittajat ottaisivatkin tilauksen kesän hinnalla sisään, vaikka etumaksulla, ja toimittaisivat vaadittuna aikana vasta keväällä luotettavasti tavaran, toki silloin  voisi huvikseen ostella. Mutta tämä nimenomaan ei toimi.

Ehkä maatalouden keskusliikkeiden raivokas oman varastoinnin välttely johtaa tähän, että tilojen itse pitää varastoida monen vuoden toimintansa, sekä raaka-aineiden että tuotteiden osalta ? Pitäisiköhän alkaa puuhaamaan jotakin hankintaosuuskuntaa, joka toimisi viljelijöiden raaka-ainehankinnassa oikeasti, investoisi tarvittaviin varastoihin ja jakelujärjestelmään, eikä olisi vain veltonlaiskana  välistävetäjänä, tekemättä itse mitään ? Sehän olisi aivan uusi ajatus.

Tai siis ei sittenkään.....taisi olla jo 120 v sitten...ja tähän on tultu...nykyään viljelijät itsepalvelevat keskusliikkeitään, ja maksavat vielä siitä ilosta ?

-SS-

Pitäisikö perustaa sellainen tuottajaomisteinen hankintapaikka, osuuskunta…. 💡💡💡hmmm HANKKIJA….. sinne ehkä voisi myös myydä viljaa tai vaihtoehtoisesti myös ostaa..

Ei ruveta tällä kertaa voimalliseen konekauppaan monen eri ketjun nimellä, ei ruveta autokauppiaiksi eikä ruveta rakennusliikkeeksi….


Liki tälläinen meillä on

https://www.tippavaaranmaatalouspalvelu.fi/

Kyllähän Viljatavastiakin myy lannoitteita ja ostaa viljaa, ja on perinteinen osuuskunta. Mutta toki joutuu tehokkuuden tarpeessa edelleen profiloitumaan perustajaosakkaiden 500+ ha:n tilojen hankinta- ja myyntikanavaksi. Ja lannoitetilausikkuna taisi olla viimeksi vieläkin kapeampi kuin esimerkiksi Hankkijalla. Mistä tämä Tippavaaran maatalouspalvelu saa lannoitteet kylvökeväälle, ja missä se ne säilyttää talven yli ? Maatalouskauppa Iso-Karhu on omalta osalta toiminut hyvin, tietty heillä se lasku maksetaan tilatessa ja keväällä sitten jännittää, tuleeko sieltä ne lannoitteet ja siemenet, kun pellon päällä jo pölypyörteet kiemurtelevat.

Ja jotenkin se perusongelma on siinä, että ei Suomeen näitä Mike Mitchellejä mahdu kovin monta, tällä mainitulla kanadalaisviljelijällä on preerialla kilometrin pituinen lannoitesiilojono, viljasiilojonon vieressä, siihen sitten puhalletaan muutama junalastillinen irtotavaralannoitetta mahdollisesti vuosia aikaisemmin.

-SS-

Kyllä muuten hikoilee puurakesteisessa hallissakin säkkitavara ihan uskomattoman paljon. Ehkä joku ladon tyyppinen missä olisi seinät alta auki voisi olla sen suhteen paras paikka.

Kas kun ei suursijoittajat, joilla on tapana koko ajan etsiä uusia sijoituskohteita, ole hoksanneet tätä apulantaan sijoittamista. Ostaa kesäkuussa esim. 500 000 kg lannoitteita, seuraa sitten hintojen kehitystä ja kun on riittävästi hinnat nousseet, laittaa erän myyntiin.

No maatalouskaupat jos välittävät apulantaa noin 250 miljoonalla eurolla vuosittain, niin täällä mainittu 10% hintaporras ei kuitenkaan kiinnosta maatalouskauppoja ! 25 miljoonaa puhtaana käteen, vähän lisäkatosta pitää sinne tontin reunaan laittaa. Että viljelijöiden muka kannattaa pitää varastoa aina vuoden ajan etukäteen, mutta sama ei kannattaisi asiaan erikoistuneille kauppaketjuille !

-SS-

Keski-Euroopassa liikkeet varastoivat lannoitteet. Isännät käy liikkeestä täyttämässä viskuria kun lannoittelevat.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/decdc6ad-32cd-4add-8ca7-458562002ad0

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8bc9c85d-4c20-4862-b8b2-7d645c11c294


”Joku siinä on, että asiakas on valmis tällaiseen kauppamalliin. Ostokäyttäytyminen on selkeästi muuttunut, ennen kukaan ei ollut valmis ostamaan nukkumatta yön yli”, Westerberg kommentoi.

Niin, Yarahan se on itse syyllinen tähän kaupankäyntimalliin, kun kauppa pitää päättää heti. Ja kyllä myös viljelijät osasyyllisiä,  kun pelätään ettei lannoitteita saa ollenkaan, jos ei heti niitä osta, ja siksi rynnätään kiireessä tekemään tilauksia jo heti kauden alussa, onko tuo käyttäytyminen perua vuosilta 2020 ja 2021 kun peloteltin että jos ei nyt heti osta, niin ei saa lainkaan lannoitteita, kun raaka-aineista tulee muka pulaa.

Toisaalta, ne jotka osti nyt paniikissa, niin tiedättekö edes mitä lannoitteita ja kuinka paljon  ensi vuonna tarvitsette, vai ostitteko ihan sillä perusteella mitä aiemminkin on ostettu? Kun toissa vuonna tein pakolliset maa-analyysit kaikille lohkoille, niin niiden perusteella seuraavalle vuodelle suunnitellut lannoitelaadut muuttui aika paljon, jos olisin vanhoihin näytteisiin perustuen ostanut lannat jo kesällä, olisi sit joutunut lannoitus- ja viljelysuunnitelman seuraavalle kasvukaudelle vääntämään väkisin jo ostetuille lannoitteille sopivaksi.
Ja nytkin on itsellä ihan hämärän peitossa, mitä lannoitteita ja kuinka paljon niitä tarvin ensi kasvukaudella. Tuollainen paniikkiostaminen ei vain oikein sovi suunnitelmalliseen viljelyyn. Jos on vuodesta toiseen ohra-lumi-ohra viljelykierto, silloin on tietysti helppo ostaa lannoitteet edellisten  vuosien perusteella. Itse teen Peltotukiohjelmalla suuntaa antavan viljrlysuunnitelman seuraavalle vuodelle aina loppusyksyllä, kaikessa rauhassa, ja lasken lannoitetarpeen, kyselen hinnat ja kilpailutan, ei tuollainen paniikkiostaminen keskellä kesää sovi omiin systeemeihin lainkaan, koska pitäisi melko tarkkaan jo tietää mitä viljelee seuraavana vuonna.

Tilalla tehty laatujen pitäminen erillään on  ratkaisu. Peruslannoitteena joku CAN, sitten kalium sulfaattina vaikka pintaan ennen kylvöä tulee samalla rikkilannoitus, ja fosfori erikseen vaikka starttifosforituotteena. Soilfoodin maanparannustuotteissa tulee fosfaattia jos tarvitsee lisää.

Kaliumlannoituksen ja samalla pH:n kohottamisen voisi mahdollisesti myös ratkaista lannoitesuuttimilla 20-50% kalilipeällä. Sitä saa teollisuuskokoluokan säiliö/IBC-konttitavarana kyllä melko helposti. Olen myös kalilipeää kuivatuotteena hankkinut, on semmoista hiutaletta, saanee nykyään pyöreänä rakeenakin, on melkoisen kosteudelle herkkää. Siksi vesiliuos on paras käyttövaihtoehto. Oli minulla sekoitinkin, mutta lämmöntuotto on ongelma, pitää todella hitaasti pudotella veteen, ja kohta koko säiliä kiehuu.

Jos näin todella on, että Suomi todella on putoamassa kokonaan kaupallisten lannoitemarkkinoiden ulkopuolelle, toki tilapäisvälineillä sitten jatketaan.

Ajatella, jotakin 70 vuotta sitten maanviljelijä meni osuuskauppaan tai johonkin muuhun maatalouskauppaan, noin vaan haki sieltä säkkejä kuormallisen ja kävi viskomaan ruispeltoonsa voimaa. Tai sitten telehvoonilla soitti kauppiaalle ja tilasi Typpi Oy:n Oulunsalpietaria, joka sitten tuotiin esimerkiksi Fordson Thames-kuorma-autolla paikan päälle.

Kaupankäynti oli ammattimaista ja tehdas, kauppa ja viljelijät toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Nyt sitä vastoin on tilanne kuin jossakin kriisissä, tuotanto ja kauppa eivät pysty toimittamaan millään aikataululla, vaan vuosia aikaisemmin pitää ennakoida, sitten kun edes vähänkin jotakin lannoitteen näköistä on saatavissa, sitä paniikissa hamstrataan kuin jonkun katastrofin alla. Hallit ja vajat  ovat säkkipinoja täynnään, tai räntäisissä talvimyrskyissä lepattavia repaleisia pressupeittoja on puolittain säkkirivien päällä, ja viljelijän kevät sitten kuluukin koppuraisia säkkejä paiskiessa pitkin pihamaata.

Suomessa on maatalouden logistiikka jo huonommassa tilassa kuin jossakin päiväntasaajan Afrikassa ?

-SS-

tosa tänään kyselyä;   paljonko kantsisd pyytää toissa vuoten salpietarisäkillä?   

Ajatella, jotakin 70 vuotta sitten maanviljelijä meni osuuskauppaan tai johonkin muuhun maatalouskauppaan, noin vaan haki sieltä säkkejä kuormallisen ja kävi viskomaan ruispeltoonsa voimaa. Tai sitten telehvoonilla soitti kauppiaalle ja tilasi Typpi Oy:n Oulunsalpietaria, joka sitten tuotiin esimerkiksi Fordson Thames-kuorma-autolla paikan päälle.

Kaupankäynti oli ammattimaista ja tehdas, kauppa ja viljelijät toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Nyt sitä vastoin on tilanne kuin jossakin kriisissä, tuotanto ja kauppa eivät pysty toimittamaan millään aikataululla, vaan vuosia aikaisemmin pitää ennakoida, sitten kun edes vähänkin jotakin lannoitteen näköistä on saatavissa, sitä paniikissa hamstrataan kuin jonkun katastrofin alla. Hallit ja vajat  ovat säkkipinoja täynnään, tai räntäisissä talvimyrskyissä lepattavia repaleisia pressupeittoja on puolittain säkkirivien päällä, ja viljelijän kevät sitten kuluukin koppuraisia säkkejä paiskiessa pitkin pihamaata.

Suomessa on maatalouden logistiikka jo huonommassa tilassa kuin jossakin päiväntasaajan Afrikassa ?

-SS-

Sama on havaittavissa vaikka konekaupassa. Ennen konekauppias tilasi kevääksi jonoon 10 kpl 2,5 m kylvökonetta, 10 kpl 3 m äestä ja muutaman pienen peräkärryn. Sieltä Hankkijan tai osuuskaupan takapihalta saattoi naapurin kanssa kumpikin käydä hakemassa omansa jos siltä tuntui. Maksoi laskun pankkitilin kukkurasta viimeistään eräpäivänä ja sillä siisti.

Nyt tehdään räätälöity tehdastilaus, odotetaan vähintään puoli vuotta ja maksetaan rahoitusta seuraavat 5 vuotta...

Onhan ne vaatimukset ja vehkeetkin hiukan muuttuneet, ei sen puoleen.
Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.. ei tuo lannoitetouhu nyt ihan mahdotonta sentään ole koska minäkin olen aina omani saanut vaikka kuulun yleensä kevättalven ns. myöhäisheränneisiin.