Koska LED valo on lähes monokromaattinen, se varmaankin vahingoittaa levää varsinkin jos valonlähde on täysin kiinni kasvustossa.
Tästä syystä, kun LED valoja välkytetään, on huomattu että se itseasiassa lisää biomassaa. Lisäksi se säästää energiaa ja lisää LED valojen elinikää, kun ne eivät kuumene.
Klorofylli pystyy käsittelemään vain yhden fotonin kerrallaan ja reaktioon kuluu hieman aikaa, kunnes se voi vastaanottaa taas uuden fotonin.
Kun annamme valoa levälle, niin osa fotoneista menee aina hukkaan ja valon lisääntyessä: alkavat aiheuttaa levälle vahinkoa. Kun valoja välkytetään oikealla taajuudella, voidaan optimoida klorofyllin toiminta ja vähentää photoinhibation-haittoja.
Eri tutkimusten mukaan paras μmol m−2 s−1 Spirulinalle on n. 25-300.
Jos annamme Spirulinalle vaikkapa 100 μmol m−2 s−1 LED valolla jonka taajuus on 660 nm niin tällöin tarvitsemme:
(100 x10-6 mol/(s·m²) / 660 x 10-9 m) x 0.119626 565 J·m/mol = n. 20 wattia/neliömetri.
Voimme siis todeta, että spirulinan LED valaistus ei vie paljoa sähköä.
Yhdellä autonmoottorilla saamme siis kasvatettua valon puolesta n. 800 neliömetriä levää kun LED valot ovat päällä 12/12. Tässä ei ole huomioitu sähkösäästöä, minkä valojen välkyttäminen aiheuttaa.
LED valojen välkyttämien siis tuottaa puolella sähkömäärästä, enemmän biomassaa.
Laskemme seuraavaksi hallin tuoton euroissa käyttäen Suomen 85 euron kilohintaa eli Spirulina-jauhetta.
Tabletit maksavat enemmän koska ne pitää puristaa. Myöskin levän kuivatus ja pakkaaminen lisäävät kuluja. Kun levä tuotetaan paikan päällä siellä missä se voidaan käyttää heti tuoreena, sen ravintoarvo kasvaa ja säästämme ison osan kuluista.
Tutkimuksien mukaan Spirulinan sisältämä muu mikrobimassa nimittäin juurikin lisääntyy kuivaus- ja pakkausvaiheessa eniten, joten tuoreen levän käyttö on myös mikrobiologinen etu.
Perinteinen allaskasvatus tuottaa n. 3-6 grammaa spirulinaa päivässä per neliömetri, kuivattuna massana siis.
Vuodessa tällainen 800 neliön levähuone tuottaisi maks. n. 1500 kiloa Spirulinaa. Tämän markkinarvo Suomessa olisi n. 120 tuhatta euroa.
Suljetussa reaktorissa biomassan tuotot ovat suurempia.
Otamme esimerkiksi erään PBR-tutkimuksen 30 grammaa päivässä per neliömetri.
Muistan lukeneeni, että voidaan saavuttaa myös 60 grammaa, mutta tällöin levän kasvua tuetaan niin monella keinotekoisella ja kestämättömällä tavalla, että näissä kokeissa ainoastaan ollaan voitu osittain tavoitella levän maksimaalista fotosynteesiä.
Jos levä yhteyttäisi optimaalisesti, voisimme saada teoriassa jopa 3-5 kertaa enemmän biomassaa.
Jos oletamme että kehittelemäni systeemi toimii ainakin yhtä hyvin, kuin nykyiset suljetut reaktorit eli 30 grammaa: tällaisella tekniikalla voitaisiin tuottaa vuodessa n. 8500 kiloa.
Jos välkytämme valoja niin hallin koko saataisiin teoriassa tuplattua samalla energialla.
Tämän tuotto olisi 723 tuhatta euroa vuodessa – olettaen että se siis myydään ihmisille Suomessa, eikä karjalle. Jos voitaisiin tuottaa 60 grammaa, niin liikevaihto olisi jo huomattava.
Suomessa ihmiset mielummin ostaisivat kotimaista levää. Suomessa levän käyttö on jo niin laajaa, että on n. 10 eri tuotemerkkiä myytävänä, osa näistä yrityksistä suomalaisia jotka ostavat levän ulkomailta.
Jakelukanavat ovat siis jo olemassa, mutta kukaan ei vain vielä tuota levää Suomessa – mutta olisi korkea aika jo.
Lisäksi kun voimme toteuttaa uudenaikaisia hygieniastandardeja, niin myytävä levä sisältäisi myös maitohappobakteereja ja B.subtilis.
Karjalle myytävän levän hinta tulee olla huomattavasti pienempi, että se voi kilpailla mm. ulkomaisen GM soijan kanssa.
Tällöin kustannustehokkainta on maatilallisen itse rakentaa tilan omaan kiertoon osaksi pieni systeemi. Vastaavasti voidaan myös verkostoitua toimitsijoiden kanssa ja tehdä yhdessä yksi isompi laitos. Tällöin mm. lannan kuljetusmatkat eivät saa olla pitkiä.
Esittelemäni systeemin avulla, voimme tuottaa levää oletettavasti halvemmalla kuin missään ulkomaillakaan tällä hetkellä.
