Kollega jutteli sellaista, että 2006 oli sellainen vuosi, että toukojen jälkeen satoi toukokuun lopulla yhtenä päivänä jonkinlaisen sateen. Sitten ei enää vettä tullutkaan ennenkuin viljat oli puitu. Ne oli sitten oma lukunsa. Esim. kaura oli aivan valkoista, ei mitään normaalin keltaista. Nyt voisi olla samanlaiset elkeet.

1992 tai 1993 oli samanlainen kuiva vuosi. Sateet 3.toukokuuta, noin 3 mm, sen  jälkeen 22.7 seuraava sade vasta, kun alkoivat ukkoset. Monin paikoin 500 kg oli ohrasta paljon satoa. Kustaa-ohra naapurilla kasvoi tähkä suoraan maasta. Ei saanut jondeerellä ylös oikein. Siihen aikaan ei ollut sivukallistettavia leikkuupöytiä.

Silloin yksi aika tarkkaan 10 ha rinnepalsta antoi 100 hl kauraa. Meillä Ryhti-kauraa tuli 3360 kg/ha, valmiiksi varastokuivaa. Ohrasato oli alempi. Mutta Pomo-ohra silti tuotti noin 3000 kg kuitenkin. Syysvehnä jotenkin pärjäsi. Silloinen pieni laidun oli kokonaan valkoinen. Juurikasta tuli kuulemma ihan OK, sillä on aikamoinen paalujuuri, joka painuu pohjaveteen. Onneksi oli palkkiokesantoa silloin. Aivan valkoisena oli sekin heinäpelto. Ei ollut mitään niitettävää, hiukan vaaleata kulottunutta hippua.
                Se oli vuosi 1993 kun ei astunut juuri ollenkaan 2,5 kuukauteen, viljasadot  olivat monin paikoin 500-1000 kg/ha , viljan korret olivat savimailla älyttömän lyhyitä, oli tosiaan vaikeuksia saada ne puimurilla puitua korrenlyhyyden vuoksi.Tämä vuosi näyttää pelottavan samanlaiselta kuin vuosi 1993 kuivuuden puitteissa.
2006 oli sen jälkeen kuivin. Nyt tuntuu, että maasto alkaa olla varsin kuivaa, vieläpä vippailevat tupakoita autoista. semmoiset huligaanit.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.06.18 - klo:17:58

1992 tai 1993 oli samanlainen kuiva vuosi. Sateet 3.toukokuuta, noin 3 mm, sen  jälkeen 22.7 seuraava sade vasta, kun alkoivat ukkoset. Monin paikoin 500 kg oli ohrasta paljon satoa. Kustaa-ohra naapurilla kasvoi tähkä suoraan maasta. Ei saanut jondeerellä ylös oikein. Siihen aikaan ei ollut sivukallistettavia leikkuupöytiä.

Silloin yksi aika tarkkaan 10 ha rinnepalsta antoi 100 hl kauraa. Meillä Ryhti-kauraa tuli 3360 kg/ha, valmiiksi varastokuivaa. Ohrasato oli alempi. Mutta Pomo-ohra silti tuotti noin 3000 kg kuitenkin. Syysvehnä jotenkin pärjäsi. Silloinen pieni laidun oli kokonaan valkoinen. Juurikasta tuli kuulemma ihan OK, sillä on aikamoinen paalujuuri, joka painuu pohjaveteen. Onneksi oli palkkiokesantoa silloin. Aivan valkoisena oli sekin heinäpelto. Ei ollut mitään niitettävää, hiukan vaaleata kulottunutta hippua.
2006 oli sen jälkeen kuivin. Nyt tuntuu, että maasto alkaa olla varsin kuivaa, vieläpä vippailevat tupakoita autoista. semmoiset huligaanit.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tjussi - 03.06.18 - klo:19:55

                Se oli vuosi 1993 kun ei astunut juuri ollenkaan 2,5 kuukauteen, viljasadot  olivat monin paikoin 500-1000 kg/ha , viljan korret olivat savimailla älyttömän lyhyitä, oli tosiaan vaikeuksia saada ne puimurilla puitua korrenlyhyyden vuoksi.Tämä vuosi näyttää pelottavan samanlaiselta kuin vuosi 1993 kuivuuden puitteissa.

Muistan vuoden. Siis tuon 1993. Oli aikaisinta monitahoista ohraa, lajiketta en enää muista. Nippa nappa sai tähkän pöydälle. Jos piti pöydän maassa kiinni. Pisaraakaan ei tässä satanut kylvöjen ja puintien välillä. Sato oli 700-800 kiloa. Mutta kuivata ei tarvinnut! Suoraan siiloon. Sen jälkeen ei olekaan aikaista ohraa ollut.

Mut mistä ihmeestä tua savikka saa potkua itämiseen, sitä näkyy kyllä nousevan vaikka ei ole ikään edes kylvetty.

Jos nyt olettaisi sateiden tulevan vasta juhannuksen jälkeen, niin meikäläisen rypsimaa (n. 2-5 tainta / neliö, 10 ha ala) ei tule kyllä tällä kaudella ikinä puintikuntoon. Onko joku päivämäärä tai muu sääntö, että saako sen muokata ylös elokuussa ja laittaa perään syysruista/vehnää ja mitenkäs iso riski olisi syysrapsi tautien kannalta?

Vai onko sitten parempi ajaa murskaimella ja kyntää/kultivoida? Menee vaan apulannat aikalailla hukkaan...