Se on hienoa että et mene oman tilan kannattavuus edellä vaan mietit näitä isompia maatalouspoliittisia kysymyksiä.

Saahan sitä miettiä, varsinkin kun haluamattani osuin kohdalleen siinä 2015
ympäristökorvauksen virhearvioinnin tutkimisessa. Aloin vaan tutkiskella korvaustasoja ja
kokonaishehtaareja, ja havaitsin, että jotakin on pahasti pielessä, että peli ei
edes ollut kunnolla auki koko pintapuolisesti runsaalta näyttävästä paketista.

Asiasta toiseen, se, mikä toiminta Salon seudulla on eniten lisääntynyt, on
luomulammastoiminta. Juuri oli SSS:ssä maininta, että Salo on jo Suomen
johtava lammaspitäjä.

Luomueläintalous ei sikoina ja broiskuina ehkä niin helposti taivu,
mutta lampaat tuntuvat olevan tuollainen monistettava malli, jossa pääsee
myös vivuttamaan peltovuokria ja ostohintoja.

Mutta tähän ei kuulu lammastalous, jätän tämän toistaiseksi tähän. Aiheessa
muuten lienen riittävällä tarkkuudella pysynyt.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.05.18 - klo:20:02

Norjan valtion maataloustuen suuruus on jo noin 20 miljardia kruunua. Lisäksi kuluttajille elintarvikkeet ovat noin 20% kalliimpia kuin Suomessa.
-SS-

Siis vain 20 % ? Yllätys. Sveitsissä meinaa lentää ..ersiilleen, kun katsoo kaupassa juustohyllyn hintoja.  Maataloustyöntekijän minimipalkka on n. 3150 frankkia - alle 50 lypsävällä voi pitää kahta palkkatyöntekijää. Jaa mihin kahta tarvii ? Kopsuttamaan syväkuivikeparsia.
Mitä tulee aloituksen aihepiiriin, tekisipä mieleni lausua.. Rusinakin osti 2 naapuritilaa ja nyt kukkaroa kiristää. Voi voi.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/maidontuottajaksi-norjan-vuoristomaisemiin-1.132522
Norjassa valtio maksaa kotimaisia ruokaraaka-aineita käyttävälle teollisuudelle Råvarepriskompensasjon - nimistä tukea.

Siis Norjan maatalous on yhdistelmä kiintiöitä, EU-tyyppisiä tukia, suoria hehtaari- ja tilatukia, tuotantotukia, sekä tiukkaa rajasuojaa.
Maidon hinta on Norjassa noin 55 senttiä. En tarkalleen tiedä tämän päivän hintaa. Norjan valtiolla on rahaa maksaa
EU:lle korkeata hintaa pääsystä markkinoille, samalla vientukia kuluu enemmän tai vähemmän epäennustettavasti.
Öljyvaltion maatalous voi hyvin, siksi Norjassa ovat onnellisimmat maanviljelijät.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/maailman-tyytyv%C3%A4isimm%C3%A4t-viljelij%C3%A4t-asuvat-norjassa-1.196700

Leipävehnän hinta näyttäisi nykykurssilla olevan 340 euroa tonni. Viljanviljelijöiden kiusana on ollut viljavuoria
viime vuosina, ovat myös osoittaneet mieltä, kun valtio on alkanut pihtaamaan hintakompensaatiota.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 15.05.18 - klo:08:23

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.05.18 - klo:07:10

Niin viljan hinta on euroopan alhaisimpia. Samoin oli sianlihan hinta hetki sitten. Maito on aina ollut euroopan korkeimpien hintojen joukossa. Tähän on nyt tulossa muutos niin hirveä parku asiasta joka oli tiedossa jo silloin kun unioniin liityttiin.

muutos on tulossa, tässä on osoitus siitä että lopulta omaa maataloustuotantoa tarvitaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.234479

Jos maataloustuotteiden pakkauksiin lisättäisiin kaiken muun tuoteinfon lisäksi tieto siitä, mn?itä tuottajalle on tästä tuotteesta maksettu, sekin auttaisi ihmisiä tajuamaan mistä hinta lopulta muodostuu. Esimerkiksi kaljatölkissä olisi teksti yksi sentti tästä menee mallasohran viljelijälle. Voisihan siinä olla vielä teksti, joka kertoisi tukiosuuden vaikka näin.... jos tuoteen hintaa nostettaisiin yhdellä sentillä, joka menisi tuottajalle, voitaisiin luopua maataloustuista tämän tuoteen osalta kokonaan.

Eihän jauholakit etes pyydä lisää julkisesti viljalle hintaa,ainoastaan tukia.Tällä hetkellä vilja on kuluttajien silmissä mehiläisen tappajien myrkkyjen levittäjien tukipummien tuote.Kannattasko vähän kiilottaa tuota julkiskuvaa kuten muut tuotantosuunnat tekee?Nykyään syödään mielikuvien mukaan.Mutta ei muuta kuin perse penkkiin,niin hyvä tulloo ja tuet.

mun esimerkit oli viljapuolelta, muuten tarkoitin kaikkia samalla tavalla. Mitä tulee tähän tuotteiden brändäykseen ja imagon nostoon, niin tilatasolla on vaikea ajatella laitettavaksi rahaa lopputuotteiden markkinoinnin avittamiseen. Tuskin eläintiloillakaan nämä markkinointitempaukset ovat omarahoitteisia, vaan siinä on aina mukana esim valio, mtk tai joku muu. Avaatko vähän oman tilasi markkinointibudjettia, niin tiedetään missä mennään muilla tuotantosuunnilla?

Mitä tukiin tulee, niin meille tulevissa lehdissä vaadittu tukilisä on aina ollut senttiä/litra... no kait joku vielä käy viljakauppaa litroina, perunaa ainakin myydään torilla kappamitoissa. Jos lisätukien vaatimukseksi otetaan se, että halutaan sama hehtaarituki, kuin eläintiloilla... onko vaatimus kohtuuton? Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Tukipummi... onhan tuo ammattiveljeltä ihan mukavaa palautetta

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.05.18 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.05.18 - klo:18:35

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.05.18 - klo:18:21

Eikös siellä ole kaiken maailman hömppää myös että voi leikkiä viljeliää?

Ei ole kaiken maailman hömpää - hömppä potenssin kaksi on luomu. Ei kestä kauan kun bussi on täynnä.

-SS-

Bussikyydin sijaan kannattaa kävellä ja huudella perään. Sitten voi olla vahingoniloinen kun bussi on täynnä ja on muitakin jotka joutuvat kävelemään.

Ympäristökorvauksien toimenpiteisiin, kuten erikseen luomuun, on tyypillisesti rakennettu kannustimiin järjestelmävirhe, jota joudutaan paikkaamaan sitten kun se järjestelmä sinänsä aiheuttaa rahoitustarpeen räjähtämisen. Koska esimerkiksi luomua markkinoidaan lähinnä Tanskalaisen Maajussin tyyppisenä omavaraisviljelynä, lisätuki elämän vaikeuden ja rasittavuuden kompensaationa on helppo markkinoida julkisuudessa. Sitten kun se järjestelmä monistetaan teollisesti esimerkiksi 2000 - 10000 -kertaiseksi, on yksittäisen projektin tukipumppu kovasti kierroksilla siinä vaiheessa.

Norjan tilanne öljyvaltiona on kuvaava: Vasta 2014 tehtiin suuri päätös mahdollistaa yli 50 lehmän karjojen tuet. Nyt maakuntakohtaiset aluepoliittiset rehuntuotantotuet ja suorat tuet ovat muuttaneet tilannetta siten, että nopea karjojen kasvu on saatu aikaan, ja karjatalous on keskittynyt alueille, joilla ei ole peltoa käytettävissä tai pelto ei ole hedelmällistä. Eli aivan samat ilmiöt kuin 1980-luvulla Suomessa. Maitokiintiöt ovat kallistuneet, eikä niitä voi siirtää maakunnasta toiseen kovin helposti. Norjan valtion maataloustuen suuruus on jo noin 20 miljardia kruunua. Lisäksi kuluttajille elintarvikkeet ovat noin 20% kalliimpia kuin Suomessa.

-SS-

Lue tämänpäiväinen salkkari . Suomusjärveläinen tila vie vehnää ulkomaille . Spelttivehnällä on kysyntää ja sopeutuu luomuviljelyyn hyvin .

Mitä tukiin tulee, niin meille tulevissa lehdissä vaadittu tukilisä on aina ollut senttiä/litra... no kait joku vielä käy viljakauppaa litroina, perunaa ainakin myydään torilla kappamitoissa. Jos lisätukien vaatimukseksi otetaan se, että halutaan sama hehtaarituki, kuin eläintiloilla... onko vaatimus kohtuuton? Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Ostovoima on aina parempi jollakin muulla. Nyt pellosta vain on tullut saman tyyppinen sijoituskohde kuin vaikka sijoitusasunnosta, metsästä tai osakkeista. Rahakkaat laittavat eurojaan kiinni johonkin ja vaikka tuet tulevaisuudessa varmasti laskevat niin heillä tuntuu silti olevan ajatus siitä, että pelto säilyttää arvonsa. Mitä enemmän tukea siirretään vain siihen, että omistat tai hallitset peltoa niin sen enemmän se pönkittää pellon arvoa.

Joku mainitsi, että sivutoimiviljelijöillä on uusimmat koneet ja autot. Olen itse huomannut ihan saman. Ei muuten olisi mitään varaa jollakin vajaalla sadalla hehtaarilla ostella uusia traktoreita tai autoja, jos raha ei tulisi jostakin muusta sinne tilalle.

Päättäjien olisi nyt korkea aika herätä ja miettiä miten asiat saadaan korjattu. Kohta meillä ei ole päätoimisia viljelijöitä ollenkaan (tai elukan pitäjiä) vaan kaikki on sivutoimisia. Elääkseen jokaisen on keksittävä jotakin sivubisnestä, että viljelyä voi jatkaa.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 16.05.18 - klo:23:42

Mitä tukiin tulee, niin meille tulevissa lehdissä vaadittu tukilisä on aina ollut senttiä/litra... no kait joku vielä käy viljakauppaa litroina, perunaa ainakin myydään torilla kappamitoissa. Jos lisätukien vaatimukseksi otetaan se, että halutaan sama hehtaarituki, kuin eläintiloilla... onko vaatimus kohtuuton? Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Ostovoima on aina parempi jollakin muulla. Nyt pellosta vain on tullut saman tyyppinen sijoituskohde kuin vaikka sijoitusasunnosta, metsästä tai osakkeista. Rahakkaat laittavat eurojaan kiinni johonkin ja vaikka tuet tulevaisuudessa varmasti laskevat niin heillä tuntuu silti olevan ajatus siitä, että pelto säilyttää arvonsa. Mitä enemmän tukea siirretään vain siihen, että omistat tai hallitset peltoa niin sen enemmän se pönkittää pellon arvoa.

Joku mainitsi, että sivutoimiviljelijöillä on uusimmat koneet ja autot. Olen itse huomannut ihan saman. Ei muuten olisi mitään varaa jollakin vajaalla sadalla hehtaarilla ostella uusia traktoreita tai autoja, jos raha ei tulisi jostakin muusta sinne tilalle.

Päättäjien olisi nyt korkea aika herätä ja miettiä miten asiat saadaan korjattu. Kohta meillä ei ole päätoimisia viljelijöitä ollenkaan (tai elukan pitäjiä) vaan kaikki on sivutoimisia. Elääkseen jokaisen on keksittävä jotakin sivubisnestä, että viljelyä voi jatkaa.

No sehän on ajatus että saatetaan porukka eläkkeelle. Kokoajan on enemmän ja enemmän siirrytty hömpän tukemiseen. Tuo taas johtuu siitä että halutaan pitää maan arvo korkealla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.05.18 - klo:07:11

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 16.05.18 - klo:23:42

Mitä tukiin tulee, niin meille tulevissa lehdissä vaadittu tukilisä on aina ollut senttiä/litra... no kait joku vielä käy viljakauppaa litroina, perunaa ainakin myydään torilla kappamitoissa. Jos lisätukien vaatimukseksi otetaan se, että halutaan sama hehtaarituki, kuin eläintiloilla... onko vaatimus kohtuuton? Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Ostovoima on aina parempi jollakin muulla. Nyt pellosta vain on tullut saman tyyppinen sijoituskohde kuin vaikka sijoitusasunnosta, metsästä tai osakkeista. Rahakkaat laittavat eurojaan kiinni johonkin ja vaikka tuet tulevaisuudessa varmasti laskevat niin heillä tuntuu silti olevan ajatus siitä, että pelto säilyttää arvonsa. Mitä enemmän tukea siirretään vain siihen, että omistat tai hallitset peltoa niin sen enemmän se pönkittää pellon arvoa.

Joku mainitsi, että sivutoimiviljelijöillä on uusimmat koneet ja autot. Olen itse huomannut ihan saman. Ei muuten olisi mitään varaa jollakin vajaalla sadalla hehtaarilla ostella uusia traktoreita tai autoja, jos raha ei tulisi jostakin muusta sinne tilalle.

Päättäjien olisi nyt korkea aika herätä ja miettiä miten asiat saadaan korjattu. Kohta meillä ei ole päätoimisia viljelijöitä ollenkaan (tai elukan pitäjiä) vaan kaikki on sivutoimisia. Elääkseen jokaisen on keksittävä jotakin sivubisnestä, että viljelyä voi jatkaa.

No sehän on ajatus että saatetaan porukka eläkkeelle. Kokoajan on enemmän ja enemmän siirrytty hömpän tukemiseen. Tuo taas johtuu siitä että halutaan pitää maan arvo korkealla.

Öö en kyllä nyt ymmärtänyt. Eikö olisi vain helpointa ohjata porukka eläkkeelle kuin saatella? Tukien yläikärajan poisto oli kyllä ja kovin ajattelematonta. Ja eiköhän ne suurimmat hömpän imuroijat löydy jostain muualta. Mutta miksi maan arvo halutaan pitää korkeammalla kuin sen oikea tuotto on?

Öö en kyllä nyt ymmärtänyt. Eikö olisi vain helpointa ohjata porukka eläkkeelle kuin saatella? Tukien yläikärajan poisto oli kyllä ja kovin ajattelematonta. Ja eiköhän ne suurimmat hömpän imuroijat löydy jostain muualta. Mutta miksi maan arvo halutaan pitää korkeammalla kuin sen oikea tuotto on?

tämä on täysin linjassa yleisen valtavirran kanssa eli työelämässä pitäisi pysyä entistä kauemmin, jos muilla aloilla eläkeikää nostetaan vastentahtoisesti, niin maataloudessa laskettaisiin... niin ikään vastentahtoisesti. Tätä pykälää oli myös helppo kiertää, muodostetaan vaan maatalousyhtymää, jossa kaupunkiin kaksikymmentä vuotta sitten muuttanut tytär onkin se "tukikelpoinen" osakas. Enemmän harmia varmaan kuin hyötyä ja moniko tila jäi tämän takia tuetta?

Mitä muuten tulee näihin tuenhakijoiden taustoihin, niin koskaan ei pidä mennä järjestelmään, jossa tuenhakijan taustaa aletaan tonkimaan mm sivutoimisuuden, varallisuuden, ansio- tai pääomatulojen määrien, velkataakan tai minkään muunkaan mukaan. Se tie johtaa tukien tarveharkintaan ja sitä kautta rinnastetaan sosiaalitukiin, siitä seuraa "rikastumiskielto" eli takaisin maaorjuuteen ollaan matkalla.

Lue tämänpäiväinen salkkari . Suomusjärveläinen tila vie vehnää ulkomaille . Spelttivehnällä on kysyntää ja sopeutuu luomuviljelyyn hyvin .

Missä on mielenosoitukset ja traktorimarssit? Itämerellä liikkuu taas viljalaiva.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 16.05.18 - klo:23:42

Mitä tukiin tulee, niin meille tulevissa lehdissä vaadittu tukilisä on aina ollut senttiä/litra... no kait joku vielä käy viljakauppaa litroina, perunaa ainakin myydään torilla kappamitoissa. Jos lisätukien vaatimukseksi otetaan se, että halutaan sama hehtaarituki, kuin eläintiloilla... onko vaatimus kohtuuton? Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Ostovoima on aina parempi jollakin muulla. Nyt pellosta vain on tullut saman tyyppinen sijoituskohde kuin vaikka sijoitusasunnosta, metsästä tai osakkeista. Rahakkaat laittavat eurojaan kiinni johonkin ja vaikka tuet tulevaisuudessa varmasti laskevat niin heillä tuntuu silti olevan ajatus siitä, että pelto säilyttää arvonsa. Mitä enemmän tukea siirretään vain siihen, että omistat tai hallitset peltoa niin sen enemmän se pönkittää pellon arvoa.

Joku mainitsi, että sivutoimiviljelijöillä on uusimmat koneet ja autot. Olen itse huomannut ihan saman. Ei muuten olisi mitään varaa jollakin vajaalla sadalla hehtaarilla ostella uusia traktoreita tai autoja, jos raha ei tulisi jostakin muusta sinne tilalle.

Päättäjien olisi nyt korkea aika herätä ja miettiä miten asiat saadaan korjattu. Kohta meillä ei ole päätoimisia viljelijöitä ollenkaan (tai elukan pitäjiä) vaan kaikki on sivutoimisia. Elääkseen jokaisen on keksittävä jotakin sivubisnestä, että viljelyä voi jatkaa.

Siinä olet oikeassa, että aina on jonkulla parempi ostovoima kuin itsellä -  mutta syyt siihen parempaan ostovoimaan on sitten jo tapauskohtaisia riippumatta tuotantosuunnasta tai muodosta. Esimerkiksi tällä seudulla tuntuu töpselikärsien kasvattajalla olevan rahaa ihan kiitettävästi käytössä - jokusen viime vuoden aikana on vaihdettu puimuria, on tullut uutta punavannetta, hinattavaa ruiskua, kylvökone vaihdettu kahteen kertaan ensin normaaliin jyräkombiin ja nyt dracoon... Eikä siinä, jokainen laittaa rahansa mihin haluaa, mutta ei se ole aina niin yksioikoista että osa-aikajusseilla on millä mällätä -  täälläpäin kun ne tuntuvat ajelevan sillä vanhimmalla kalustolla.

Tässä jutussa häiritsee pahasti se, että nyt kun maidon tuottajahinta laskee saadaan kovat uutiset ja vaaditaan lisätukia, maidon hinnan nostoa jne jne... silloin kun viljan hinta romahti alle sataseen tonni, eli ei siis jäänyt edes sitä 3 senttiä mitä nyt on uutisoitu maidontuottajan palkaksi, niin ei ollut puhettakaan että sitä olisi pitänyt kompensoida jotenkin - saatika sitten että olisi alettu nettiadresseja väsäämään. Ei, kyllä sympatiat on kovin kaukana tällä hetkellä.

Onko hehtaarille maksettava korotus oikeutettu eläintiloille, siitä voidaan olla montaa mieltä, voitaisiin maksaa korotettua tukea myös vasenkätisille viljelijöille tai vaaleatukkaisille tai vaikka poikamiesisännille? Tulos olisi sama, ostovoima peltokaupoissa olisi näillä aina muita parempi.

Tukipummi... onhan tuo ammattiveljeltä ihan mukavaa palautetta

En ole vasenkätinen, onneksi, mutta vasenkätiset voisivat tuosta loukkaantua, kun heillä on muitakin ongelmia kas. Esimerkiksi saksien kanssa. Vasenkätisten työkalut , mm. vasarat ovat tuplahintaisia verrattuna oikeakätisten vastaaviin.  Lisäksi vasenkätisten sanotaan olevan taipuvaisia sotkemaan kirjoittaessaan mustekynällä. Että pitäisi lisätä tukivalvontaakin, jo vuonna 1903 Cesare Lombroso(1) tuli siihen johtopäätökseen, että vasenkätiset ovat rikollisuuteen taipuvaisia.

Tai jotain.

-SS-

(1) Lombroso, C. Left-handedness and left-sidedness. The North American Review. 1903; 177: 440–444

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.05.18 - klo:19:23

Se on hienoa että et mene oman tilan kannattavuus edellä vaan mietit näitä isompia maatalouspoliittisia kysymyksiä.

Saahan sitä miettiä, varsinkin kun haluamattani osuin kohdalleen siinä 2015
ympäristökorvauksen virhearvioinnin tutkimisessa. Aloin vaan tutkiskella korvaustasoja ja
kokonaishehtaareja, ja havaitsin, että jotakin on pahasti pielessä, että peli ei
edes ollut kunnolla auki koko pintapuolisesti runsaalta näyttävästä paketista.

Asiasta toiseen, se, mikä toiminta Salon seudulla on eniten lisääntynyt, on
luomulammastoiminta. Juuri oli SSS:ssä maininta, että Salo on jo Suomen
johtava lammaspitäjä.

Luomueläintalous ei sikoina ja broiskuina ehkä niin helposti taivu,
mutta lampaat tuntuvat olevan tuollainen monistettava malli, jossa pääsee
myös vivuttamaan peltovuokria ja ostohintoja.

Mutta tähän ei kuulu lammastalous, jätän tämän toistaiseksi tähän. Aiheessa
muuten lienen riittävällä tarkkuudella pysynyt.

-SS-

On muuten viljatiloja siirtymässä luomuun Salonseudulla .

On muuten viljatiloja siirtymässä luomuun Salonseudulla .

Joo mitä isompi sitä varmemmin. Pelkkä kasvinviljelyluomu tarvitsee normaalikokoiseen tilaan verrattuna kolminkertaisen määrän peltoa, latauskierron takia. Sivutuotteena tukitasokin hiukan lisääntyy. Se on taloudellinen pakko: "Luomukurssi tai konkurssi" (Nico Ahlqvist)

Pientilan on parempi jatkaa tavanomaisena. Toiminta on tappiollista kummin päin tahansa, mutta tavanomaisena helpompaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 17.05.18 - klo:18:20

On muuten viljatiloja siirtymässä luomuun Salonseudulla .

Joo mitä isompi sitä varmemmin. Pelkkä kasvinviljelyluomu tarvitsee normaalikokoiseen tilaan verrattuna kolminkertaisen määrän peltoa, latauskierron takia. Sivutuotteena tukitasokin hiukan lisääntyy. Se on taloudellinen pakko: "Luomukurssi tai konkurssi" (Nico Ahlqvist)

Pientilan on parempi jatkaa tavanomaisena. Toiminta on tappiollista kummin päin tahansa, mutta tavanomaisena helpompaa.

-SS-

totuus on se, ettei pienellä pelkkään kasvinviljelyn luomuun erikoistuneella tilalla kannattaisi pitää mitään koneita tai rakennuksia. Puimurilla saadaan kärryllinen vuodessa ja kuivuri käy muutaman tunnin... enimmäkseen kierrellään äkeellä tai niitellään, sinänsä tuottamatonta mutta välttämätöntä työtä. Isolla tilalla luomulisä mahdollistaa pinta-alan lisäämisen, vaikka tuottava ala oikeasti puolittuu. Mistään ei oikeastaan tarvitse luopua... ellei omasta viljelijän kunniastaan ja mallikelpoisista pelloistaan välitä.

Pienikin viljatila tuottaa muutamassa kuukaudessa noin 20-kertaisen viljamäärän verrattuna siemenmäärään. Oikeastaan millään alalla tuottavuus ei ole näin kovaa, rahoitusalalalla tyydytään alle kymmenen prosentin vuosituottoihin. Monilla työvaltaisilla aloilla palkkamenojen saaminen takaisin vaatii jo kovaa ponnistelua. Maatalous on siis "kultakaivos", verrattuna oikeisiin kultakaivoksiin, joita ei tavallinen kadunmies oikeasti edes tarvitsisi... ruokaa syödään päivittäin, sitä saa kaupasta ja sen pitää olla halpaa

Pienikin viljatila tuottaa muutamassa kuukaudessa noin 20-kertaisen viljamäärän verrattuna siemenmäärään. Oikeastaan millään alalla tuottavuus ei ole näin kovaa, rahoitusalalalla tyydytään alle kymmenen prosentin vuosituottoihin. Monilla työvaltaisilla aloilla palkkamenojen saaminen takaisin vaatii jo kovaa ponnistelua. Maatalous on siis "kultakaivos", verrattuna oikeisiin kultakaivoksiin, joita ei tavallinen kadunmies oikeasti edes tarvitsisi... ruokaa syödään päivittäin, sitä saa kaupasta ja sen pitää olla halpaa

Mitähän väliä sillä on vaikka tuottaisi 200 kertaisen määrän? Siis jos sillä ei tienaa mitään.

Vaikka tosiasiahan on, että maatalouden liikevoittoprosentit (etenkin kasvinviljelyssä ja ennen maitotiloilla) on aika kovia jos verrataan oikeisiin yrityksiin. Siis jos ei tuhlata koneisiin tai ei muuten osata.