Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puskapeltojen tulevaisuus  (Luettu 63819 kertaa)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.

Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle  jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.

Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus


Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle  jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.

Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.


Onkos elukkapuolella sitte laajennettu liikaa, jos ei ole riittävästi peltoa elukoiden tarpeisiin ? Hömpän viljelijät ei suosiolla luovuta hallitsemaansa peltoa elukkatilallisen käyttöön. Eli on pakko raivata ?

Saman tapainen tilanne jos viljamies rakentaa peltoalaansa nähden hirmuisen kokoisen viljakuivaamon varastosiiloineen.
Alkaa höperehtimään elukkatiloille maksettavasta kasvinviljelytuen vääristävän tosiviljanviljelijöiden toimeentuloa. Kun piti raivata se 200 hehtaaria lisää peltoa, että kuivuri/varasto-investointi kannattaisi. Ja nyt ei sitten saakaan tukia raivioille.

Siis kun tuotetaan tehokkaasti.

SKI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 375
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.

Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle  jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.

Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.

Jos viiteala pysyy samana niin raivauksen lisääntyessä tukia justeerataan kaikilta, myös niiltä raivaajilta, jolloin hyöty vähenee sitä enemmän mitä enemmän raivataan. Eli se systeemi ei sataisi kenenkään laariin loppupeleissä. Tuossa esimerkissä ne tukioikeudet haettiin vapailta markkinoilta ja se on mielestäni ainoa oikea tapa jos jaettavaa kokonaispottia ei saada kasvatettua.

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
SKI:n kanssa samoilla linjoilla, että ei sitä vain etelästä niin löydy sitä raivattavaa. Ja jos löytyy niin hintakin on sillä pelkällä pohjalla muuta kuin 1000-1500€/ha. Tollaset pusikot missä kasvaa nk. energiapuuta eli sellasta ranteen paksusta risua etupäässä erilaisia lehtipuita niin kaupunkilaiset maksavat niistäkin sellaisia 3000€ molemmin puolin olevia hintoja. Mutta jos oman pellon vierestä sopivasti järkeviä palasia saa ostettua raivaukseen niiin kyllähän tuo varmasti kannattaa silti.

Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle  jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.

Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.

Jos viiteala pysyy samana niin raivauksen lisääntyessä tukia justeerataan kaikilta, myös niiltä raivaajilta, jolloin hyöty vähenee sitä enemmän mitä enemmän raivataan. Eli se systeemi ei sataisi kenenkään laariin loppupeleissä. Tuossa esimerkissä ne tukioikeudet haettiin vapailta markkinoilta ja se on mielestäni ainoa oikea tapa jos jaettavaa kokonaispottia ei saada kasvatettua.

Valtio antaa ilmaiseksi tukioikeudet ja niillä voi tehdä bisnestä jatkajien kustannuksella. Kuten maitokiintiöillä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Utopiaa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Muistetaampa nyt että raivioille ei koskaan tule saamaan LFA ja ympäristökorvausta. Tämä tekee 15 vuodessa jo 5000-6000 euroa ostopellon hyväksi. Lisäksi raiviopelloille pitää laskea hintaa vitutukselle mitä koneiden hajoamiset, uppoamiset, kantojen/kivien tarttuminen paripyörän väliin yms. paskaa. Toki hyväpohjaistakin raivattavaksi sopivaa ohutturpeista hietikkoakin on, mutta ei läheskään joka paikassa.

wtf

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 221
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus


Se muuttaa aika oleellisesti tilannetta jos jo olemassa oleva tila raivaa omiensa viereen jonkun palasen, tosin ainakin tässä vaiheessa ne tukioikeudet näyttelevät vielä niin isoa osaa että se syö kannattavuudelta pohjaa pois ainakin viljapuolelta. Elukkapuolella voikin olla tarvetta esim sille paskanlevitysalalle  jos sitä ei muuten saa hävitettyä esim naapureille tms. Tälläkin kylällä on sellainen heppu joka raivasi metsänkulmaa pois jokusen hehtaarin ja sai ihan fiksun muotoisen lohkon ja käsittääkseni osalle sai vielä ostettua/vuokrattua tukioikeuksia ennen kuin ylimääräiset mitätöitiin.

Eli tuo todistaa oikeaksi sen että minun systeemi olisi järkevämpi kuin nykyinen. Samalla poistuisi nämä hömppä heinät ynm. tuki kikkailut kun niiltä häviäisi kannatavuus ja maatalous muutuisi oikeasti tehokaamaksi. Oli se Luomua tai tavanomaista.


Onkos elukkapuolella sitte laajennettu liikaa, jos ei ole riittävästi peltoa elukoiden tarpeisiin ? Hömpän viljelijät ei suosiolla luovuta hallitsemaansa peltoa elukkatilallisen käyttöön. Eli on pakko raivata ?

Saman tapainen tilanne jos viljamies rakentaa peltoalaansa nähden hirmuisen kokoisen viljakuivaamon varastosiiloineen.
Alkaa höperehtimään elukkatiloille maksettavasta kasvinviljelytuen vääristävän tosiviljanviljelijöiden toimeentuloa. Kun piti raivata se 200 hehtaaria lisää peltoa, että kuivuri/varasto-investointi kannattaisi. Ja nyt ei sitten saakaan tukia raivioille.

Siis kun tuotetaan tehokkaasti.

Niin, tuo on sitä nerokerhoa jotka kuvittelevat että voi tehdä mitä vaan, ja yhteiskunta tulee ja maksaa. Ja jos ei maksakkaan, niin systeemi on pielessä ja se on muutettava siihen suuntaan että hölmöilyä voi taas vapaasti jatkaa.

Mitä tuohon etelässä raivaamiseen tulee, niin puuttomille metsänpohjille on tapana perustaa taimikot tai kalliomurskaamo. Sarka-aura ja salaojakone eivät niille oikein sovellu.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12202
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Tukikoulutuksessa ja tuossa SS:n linkittämässä matskussa kiinnitti huomiota tukivalvontojen tulkinta muutamassa kohtaa. Elikkä pahoin pusikoitunut pelto tulkitaan viljelemättömäksi -> tukioikeudet siirretään kansalliseen varantoon. Onko näin jyrkkä tulkinta ollut aina voimassa, vai tullut mukaan jossain vaiheessa. Huolimattomat kesannot muuttuvat todella vaarallisiksi jos tukioikeudet uhkaavat lähteä.

Oikeastaan kaikissa kesantopelloissa vuosittainen niitto on välttämätöntä, koska parantaa aivan radikaalisti vaikutelmaa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19868
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kyllä huomasin sen kesannon hoitovaatimuksen. Ja nurmikasveja pitää löytyä. Pelkkä niittäminen ei auta jos sänki on voikukkaa, saunakukkaa, ohdaketta  ja vuohenputkea.

Ja se vehnäpelto, ryöhähtänyt nurmi/ juolavehnä voittanut hiukan hintelän vehnän, ei ole varaa epäonnistumiseen. Myös avokesannoksi merkittyä pitää hinkkahinkata, muuten merkitään viljelemättömäksi.

-SS-

Ripcord

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 243
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Joo-o, tarttee varmaan lähtee metsätöihin. Meillä on joihinkin ojanluiskiin ja valumisille herkkiin kohtiin, viljellyn alan ulkopuolelle ihan tietoisesti istuttu puita - kuusta, koivua.
Näiden juuristo estää tehokkaasti eroosiota, ja kerää varmaan ravinteitakin. Osalla alkaa olemaan mittaa senverran, että pelkona on, että innokas valvontaviranomainen siirtää peruslohkon rajaa...
Noiden kaataminen on todellinen 'ympäristöteko'

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19868
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Meillä päin entinen tilanomistaja neuvoi olemaan kaatamatta rajaojan puita, koska ojat - ja rajapyykitkin - vaivihkaa alkoivat siirtyä omalle pellolle päin, ilman puuston juuristonpidätystä.

En tiedä, mitä eroosiota se on, joka liikuttaa kivipaalua, ja suuntapyykkejäkin.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12202
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19868
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.

Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.

-SS-

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.

Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.

-SS-

Tuota pitäisi kyllä ihan kysyä. Ainakin minulla on semmoien käsitys tällä hetkellä, että "pysyvä nurmi"- merkintä ei merkitse käytännössä mitään niin kauan kuin sen merkinnän saaneita lohkoja pysyy nurmella tarpeeksi paljon. Vasta sitten jos niiden määrä vähenee enemmän kuin viisi prosenttia niin jotain pitää nurmettaa. Ainakin viime vuoden hakuohjeiden teksti kuulostaa siltä ettei hallintokaan ole vielä miettinyt mitä ja kuka sitten kylvää heinää...

Noissa SS:n linkin kautta löytyvissä kuvissa oli kyllä aika selviä tapauksia. Mielenkiintoisempia olisi ollut nähdä kuvia nippa nappa pelloista.   

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kyllä tuohon nurmettamiseen ihan selkeät ohjeet jossain on. Viimeksi kyntäneet nurmettaa. Pysyvät nurmet saatiin silloin viitevuotena suomessa niin vähiin, että tarvitaan aikamoinen kyntökiima, että nurmetusvelvoite iskisi.
Mystinen kesälaatumies

SKI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 375
Vs: Puskapeltojen tulevaisuus
Kesantopeltojen kulta-aika on auttamattomasti takanapäin. Kellokkaat ovat onnistuneet jatkuvalla rutisemisella kiinnittämään valvonnan huomion näihin. Lisäksi tietysti nämä lipanalta viljelijät ovat olleet liian härskejä rahastuksessa. No, kaikkea aikansa. Kyntelin itsekin menneenä syksynä suurimman osan lhoopeista ylös. Ei ne olisi kestäneet tarkastastusta, mun mielestäni. Näyttävin pääkasvi koiranputki. Ei oikein ollut eläimillekkään enää suojaa. Myyrätkään eivät viihtyneet, kun oli niin harvaa. Koitetaan pitää jatkossa ohra-kauralinjalla, se lienee reiluinta kaikkia kohtaan. Ei tarvii tukiautomaateista rutista.

Se, mikä aiheuttaa vielä ongelmia, ovat nuo ikinurmipeltojen "pysyvä nurmi" - merkinnät. EFA - alaksi kun ei kelpaa ? En oikein saanut vielä kiinni luennoista, mutta näkyi olevan semmoinen ehto. Mutta jos kyntää ja laittaa herneelle, käykö silloin EFA-alaksi, en oikein saanut varmistusta.

-SS-

Tuota pitäisi kyllä ihan kysyä. Ainakin minulla on semmoien käsitys tällä hetkellä, että "pysyvä nurmi"- merkintä ei merkitse käytännössä mitään niin kauan kuin sen merkinnän saaneita lohkoja pysyy nurmella tarpeeksi paljon. Vasta sitten jos niiden määrä vähenee enemmän kuin viisi prosenttia niin jotain pitää nurmettaa. Ainakin viime vuoden hakuohjeiden teksti kuulostaa siltä ettei hallintokaan ole vielä miettinyt mitä ja kuka sitten kylvää heinää...

Noissa SS:n linkin kautta löytyvissä kuvissa oli kyllä aika selviä tapauksia. Mielenkiintoisempia olisi ollut nähdä kuvia nippa nappa pelloista.

Kait ne nippanappa pellot on enemmänkin tarkastaja kohtaisia ja kuinka hyvin osaa luovia itsensä kuiville jos alkaa tarkastaja miettimään pitääkö sanktioida. Itselle tuli jokunen vuosi sitten vuokramaaksi sellaista 20vuotista höpöheinää, tarkastajat tuli toisena vuokraus vuonna tekemään tarkastusta ja vaikkei kaikki ollutkaan ihan tiptop niin katselivat vanhasta ilmakuvasta kuinkapaljon oli pusikkoa lähtenyt pois ko lohkoilta niin eivät sen enempää asiasta kiinnostuneet. Joku toinen tarkastaja olisi mahdollisesti ottanut gps laitteen kätöseen ja alkanut mittamaan sanktioitavaa alaa.