Maakuntauudistus on maamme historiassa suurin julkisten palveluiden järjestämistä koskeva muutos, ja siksi on ymmärrettävää, että se herättää paljon kysymyksiä ja myös vastustusta. Viime aikojen kritiikissä taitaa olla kyse enemmän joidenkin puolueiden sisäisestä valtapelistä, kuin palveluiden parantamisesta. EU:n asukkaista jo yli 90 prosenttia elää maissa, joissa on maakuntamalli voimassa.
Eduskunnassa on jo parhaillaan jo 40 eri lakia, jotka liittyvät maakuntauudistukseen, kuten sote-järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki eli lainsäädäntöä on valmisteltu jo kauan. Tuhannet suomalaiset ovat maakunnissa ja myös Helsingissä rakentaneet mallia jo vuosia.
Loppusuoralla oleva uudistus järjestelee uuteen asentoon sosiaali- ja terveyspalveluita. 400:n erilaisen organisaation tilalle tulee 18 maakuntaan vaaleilla valittavat päättäjät. Maakuntauudistus tuo yhteen soten ja työvoimapalvelut, joka mahdollistaa entistä toimivamman yhteistyön, kun esim. tietojärjestelmät ja johtaminen saadaan sovitettua yhteen.
Nyt pitää saada valmista aikaan. Se on ollut Juha Sipilän hallituksen punainen lanka alusta asti. Sote-uudistusta on yritetty 15 vuotta. Kukin puolue vuorollaan. Kerralla ei tule valmista ja täydellistä ja selvää on, että yksityiskohtia joudutaan korjaamaan.
Uudistusta tehdään meidän jokaisen suomalaisen hyväksi.
Jos sotea ei saataisi nyt pystyyn, emme pystyisi tekemään kipeästi tarvittavia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen uudistuksia. Asiakas- ja potilaslähtöisen uudistuksen tarpeesta tuntuvat kaikki olevan yhtä mieltä. Nyt tarvitaan raamit, muutoin kehitys on hallitsematonta.
Uudistus antaa maakunnille mahdollisuuden kehittää ihmisten hyvinvointia ja omaa vireyttään alueensa omista lähtökohdista käsin. Uudistusta tehdään meidän jokaisen suomalaisen hyväksi.
Lokakuussa pääsemme äänestämään maakuntapäättäjistä, jotka vastaavat suoraan äänestäjille, miten maakunnat voivat ja toimivat.
Jari Leppä
Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri (kesk.).
