Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 17.02.18 - klo:07:15

Eemeli on tullut järkiinsä!!! Hinta on huono, viljely epävarmaa ja lisäksi viljaa saadaan tänne asevelihintaan ulkomailta..

Jauholakkien matematiikka on mielenkkintoista.Ensin huudetaan euroopan huonointa hintaa ja sitten tuonnin romuttavan hinnan.Siis miten kalliilla tuotu vilja romuttaa Suomen hintatason.Eetu vois perustaa osuuskunnan,ei tarttes sen jälkeen välttämättä narista tuosta rahdista tai no ei tuo Veemeleiltä kyllä onnistu,kun markkinatalouskin on  todellisuudessa niin tuttu,että juuri ja juuri osataaan tuo sana lukea.

Niin, miksi vaivautua ? Kun sitä viljaa ei ole pakko tuottaa.

Tilanne olisi toinen mikäli tuotetusta viljakilosta maksettaisiin kilokohtaista tuotantotukea ---> mitä enemmän tuotat sitä enemmän saat tuotantotukea.

Ainiin niiinhän maidontuotannossa C-alueella onkin tuollainen tukijärjestelmä.

Ei  muuta kuin hankkia maitotila, niitä on myynnissä c alueella.  Näin pääsee tukiin käsiksi. Tila vaihtoon uusi tilalle. Mutta sitten joutuu töihin.

Kyllä juuri A ja B  alueella panostetaan, juuri siellä ne ketkä osaa viljellä. Mutta  joka ammattikunnassa on vähän niitä jotka oikeasti osaa. Maanviljelyksen piirissä   on   niitä perinteen   vaalijoita.    Vanhalla asenteella ei voi menestyä.

Nimenomaan osaaminen korostuu. Pellon muotoilu, salaojitus, peltotiet, oikea lajikevalinta, kalkitus, hivenaineet,tilusrakenne, tuotantopanosten kilpailutus, sadon markkinointi, uudet viljelytekniikat, oikea sopiva kalusto, kaluston kunnossapito, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus, pitkäaikainen suunnitelmallisuus, rakennukset, urakointipalveluiden käyttö, rahoitusvaihtoehdot sekä sadon laatu. Tuet tulevat laskemaan kautta linjan. He, jotka ovat varautuneet jo tähän, nousevilla tuottahinnoilla ollaan takuulla mukana.

Tukioptimointi jäi listasta pois. Ehkä tarkoituksella. Vapaa sana ei lisää tuottoa.

Ja mikä jäi listasta: Peltomaa halpenee tukien laskiessa etelässäkin, varsinkin jos kaupunkikeskuksista on matkaa sopivalle tasolle. Nyt elettävä maanostoissa varovaisemmin. Vielä.

Ei  muuta kuin hankkia maitotila, niitä on myynnissä c alueella.  Näin pääsee tukiin käsiksi. Tila vaihtoon uusi tilalle. Mutta sitten joutuu töihin.

Eihän tuo ole veetieemelin ongelma, vaan se että hän ei saa mitään aikaiseksi ja se on toisten syy.

Toiset paikkaavat "kriisiä" taksin ajolla, toiset raktorimarssilla itsensä nolaamalla. Mitään rahaa marssi ei tuonut taskuun, mutta kriisi loppui.

Miksi MTK ei muuten vaadi viljanhintaan lisäksi tuotantotukea? Olisiko syynä se, että maataloustukipotista ei ole varaa jakaa ylimääräistä?

Jakoperusteista voi olla kahta mieltä. Toiset ovat MTK:n jäseniä, toiset eivät.

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:11:04

Kyllä juuri A ja B  alueella panostetaan, juuri siellä ne ketkä osaa viljellä. Mutta  joka ammattikunnassa on vähän niitä jotka oikeasti osaa. Maanviljelyksen piirissä   on   niitä perinteen   vaalijoita.    Vanhalla asenteella ei voi menestyä.

Nimenomaan osaaminen korostuu. Pellon muotoilu, salaojitus, peltotiet, oikea lajikevalinta, kalkitus, hivenaineet,tilusrakenne, tuotantopanosten kilpailutus, sadon markkinointi, uudet viljelytekniikat, oikea sopiva kalusto, kaluston kunnossapito, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus, pitkäaikainen suunnitelmallisuus, rakennukset, urakointipalveluiden käyttö, rahoitusvaihtoehdot sekä sadon laatu. Tuet tulevat laskemaan kautta linjan. He, jotka ovat varautuneet jo tähän, nousevilla tuottahinnoilla ollaan takuulla mukana.

Tukioptimointi jäi listasta pois. Ehkä tarkoituksella. Vapaa sana ei lisää tuottoa.

Ja mikä jäi listasta: Peltomaa halpenee tukien laskiessa etelässäkin, varsinkin jos kaupunkikeskuksista on matkaa sopivalle tasolle. Nyt elettävä maanostoissa varovaisemmin. Vielä.

Sepä se, nousevat tuottajahinnat, toiveajattelua. Venäjä ja Ukraina nousseet viljantuotantojättiläisiksi, lisäksi baltian maat
kovia viljantuotantomaita, pienuudestaan huolimatta, ne pystyvät alhaisella tukitasolla tuottamaan isompia ja laadukkaampia, vientiin meneviä viljasatoja. En näe mitään syytä siihen, että meillä tuottajahinnat noussivat, toki pientä vaihtelua aina esiintyy, nyt on leipävehnän hinta noussut, mutta se oli odotettavissakin.

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:09:29

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Näennäisviljelijä on veetieemelöitsijä. Itse teen mieluummin tappiotakin kuin veetieemelöin.

Toiset paikkaavat "kriisiä" taksin ajolla, toiset raktorimarssilla itsensä nolaamalla. Mitään rahaa marssi ei tuonut taskuun, mutta kriisi loppui.

Miksi MTK ei muuten vaadi viljanhintaan lisäksi tuotantotukea? Olisiko syynä se, että maataloustukipotista ei ole varaa jakaa ylimääräistä?

Jakoperusteista voi olla kahta mieltä. Toiset ovat MTK:n jäseniä, toiset eivät.

Eihän ne mitkään kriisit lopu, vaikka uutisointi loppuukin. Tuskin tukipotissa on muuta vikaa että EU määrää sen, että mitä tukia annetaan. Olipa tuet kotimaista tai EU.sta. Jos kotimainen kahukaura saa liikaa tukea, niin sitä viljellään enemmän ja tuontirehut jostain Ranskan entisestä siirtomaasta ei käy niin hyvin kaupaksi.

Sika tilat nyt jo moittii että ohran hinta liian ylhäällä. Ei voi hintaa nostaa.

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 17.02.18 - klo:15:48

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:09:29

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Näennäisviljelijä on veetieemelöitsijä. Itse teen mieluummin tappiotakin kuin veetieemelöin.

Onko luomu näennäisviljelyä ?

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 17.02.18 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 17.02.18 - klo:15:48

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:09:29

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Näennäisviljelijä on veetieemelöitsijä. Itse teen mieluummin tappiotakin kuin veetieemelöin.

Onko luomu näennäisviljelyä ?

Ei ole, jos se tehdään huolellisesti ja pyritään mahdollisimman suureen satoon.

Lainaus käyttäjältä: 42 - 17.02.18 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 17.02.18 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 17.02.18 - klo:15:48

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:09:29

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Näennäisviljelijä on veetieemelöitsijä. Itse teen mieluummin tappiotakin kuin veetieemelöin.

Onko luomu näennäisviljelyä ?

Ei ole, jos se tehdään huolellisesti ja pyritään mahdollisimman suureen satoon.

Entäs jos pyritään vain mahdollisimman suureen rahasatoon minimaalisin panostuksin ?

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 17.02.18 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: 42 - 17.02.18 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 17.02.18 - klo:16:59

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 17.02.18 - klo:15:48

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:09:29

Kyllä siemenkauppa ja kasvinsuojeluaine kauppa alkaa käydä kuumana, tarjouksia kysellään koko ajan.   Viljelijät sijoittaa viljakaupoista saatuja euroja tulevaan satokauteen.      Ei mikään ole muuttunut ,    asenne on hyvä niinkuin viljatilalla pitääkin olla.     Viljelijät on päättänyt sijoittaa tulevaisuuteen.

Kannattavampaa on näennäisviljellä ja sijoittaa ylimääräinen raha lannoitteiden, hivenaineiden ja tautiaineiden sijasta pörssiosakkeisiin.

Näennäisviljelijä on veetieemelöitsijä. Itse teen mieluummin tappiotakin kuin veetieemelöin.

Onko luomu näennäisviljelyä ?

Ei ole, jos se tehdään huolellisesti ja pyritään mahdollisimman suureen satoon.

Entäs jos pyritään vain mahdollisimman suureen rahasatoon minimaalisin panostuksin ?

Sitten se kuulostaa näennäisviljelyltä.

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 17.02.18 - klo:11:04

Kyllä juuri A ja B  alueella panostetaan, juuri siellä ne ketkä osaa viljellä. Mutta  joka ammattikunnassa on vähän niitä jotka oikeasti osaa. Maanviljelyksen piirissä   on   niitä perinteen   vaalijoita.    Vanhalla asenteella ei voi menestyä.

Nimenomaan osaaminen korostuu. Pellon muotoilu, salaojitus, peltotiet, oikea lajikevalinta, kalkitus, hivenaineet,tilusrakenne, tuotantopanosten kilpailutus, sadon markkinointi, uudet viljelytekniikat, oikea sopiva kalusto, kaluston kunnossapito, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus, pitkäaikainen suunnitelmallisuus, rakennukset, urakointipalveluiden käyttö, rahoitusvaihtoehdot sekä sadon laatu. Tuet tulevat laskemaan kautta linjan. He, jotka ovat varautuneet jo tähän, nousevilla tuottahinnoilla ollaan takuulla mukana.

Tukioptimointi jäi listasta pois. Ehkä tarkoituksella. Vapaa sana ei lisää tuottoa.

Ja mikä jäi listasta: Peltomaa halpenee tukien laskiessa etelässäkin, varsinkin jos kaupunkikeskuksista on matkaa sopivalle tasolle. Nyt elettävä maanostoissa varovaisemmin. Vielä.

Mutta maissi ja riisi sekä soijapapu ovat ne rahakasvit. Amerikkalainen ottaa maissikeskisatoa 175 bushelia eekkeriltä. Maissi puidaan käytännössä varastoon, voi olla jokin tuuletusputki siellä. Maissin hinta on 116 €/tonni, tuo mainittu keskisato on 11 tonnia /ha

Sama vika soijapavussa. 45 bu/ac sato alkaa olla keskimääräinen.



300 euroa tonni, keskisatotaso runsaat 3 t/ha, ja on muistettava, että soijapapu on typensitojakasvi, ja sitä viljellään kaksoissatona monessa paikassa vehnän kansas. Eli syysvehnä kun korjataan , kylvetään soijapapu ja puidaan marraskuussa. Vehnästä sanoo amerikkalainen, että sieltä ei rahaa ole otettavissa, mutta viljelykiertokasvina päällekkäin soijan kanssa menettelee.

Kyllä saa suomalainen aikas paljon ostaa geepeeässää ja värisensoreita ja ihan vaan kopeasti ilmoittaa, että maatalousteknologialla ja kevätvehnällä joo maailman kärkeen.

-SS-