Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?  (Luettu 9068 kertaa)

jopihopi

  • Vieras
 Miksi tukiero pohjoisen alueen hyväksi sallitaan ainoastaan nauta/maidontuotannossa? Sikatila ab alueella on saanut eu-aikana enemän tukiaisia kuin vastaava c alueella. 2014 olisi tuet c alueella joillakin tiloilla kasvaneet suuremmaksi, mutta siihen puututtiin jo nyt, 5 vuotta etukäteen. Miksi sika- ja viljatiloille ei tukieroa pohjoisen hyväksi sallita, vaan tuetaan enemän ab aluetta mutta naudoissa tuetaankin pohjoista rajusti enemän??

Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:12:57 kirjoittanut jopihopi

apemies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1699
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Nautapuolella on noudatettu tuotannon enimmäismääriä. Yksmahaispuolella ollaan ihan tietoisesti ylitetty enimmäismäärät.

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Nautapuolella on noudatettu tuotannon enimmäismääriä. Yksmahaispuolella ollaan ihan tietoisesti ylitetty enimmäismäärät.
eli jos  sianlihan tuotanto tippuu niin pohjoiseen maksetaan lisää tukea myös sian- ja viljantuotantoon, ja etelään vähemmän??

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
 tuotantosuuntien tuotantoa säädellään hieman eri keinoin, maidolla on (?) kiintiöjärjestelmä. Sianlihassa pysyviksi luultujen tukien leikkaus on suurin syy tuotannon lisäykseen c-alueella, ja ab alueella jättimäiset investointituet.

Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
 
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.

Märehtijöillä eläinmäärän vähentymnen on ollut voimakkampaa kevyemmin tuetulla ab alueella.

Volyymien suhde 1:3 pohjoisen hyväksi? Siis muutoksien suhde vai tuotannon?

Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:12:54 kirjoittanut jopihopi

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
 
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.

Pientä asiavirhettä. Suosittelen edelleen jos ihan oikea tieto kiinnostaa etkä halua vain itsepintaisesti pitää kiinni omista käsityksistäsi jotka perustuvat johonkin (mutta mihin?) niin sitä Perälän Matin gradua.

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

Esimerkiksi kaavio sivulla 27 kertoo sianlihan omavaraisuudesta ihan toisenlaista juttua kuin mitä sinä tuossa yllä. Oletko tutustunut?

Ja sivu 26 on myös mielenkiintoinen, pieni lainaus sieltä:
"Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia.
Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-
tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-
tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla."

Mutta että jos asiatieto kiinnostaa niin suosittelen lukemaan. Tietysti jos totuus on liian tuskallinen ja haluaa pitää omat käsityksensä asiasta niin mikäpä minä sitten siinä olen neuvomaan.


Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:13:28 kirjoittanut JakkeJäyhä

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
kyllä kyllä, kiintiöjärjestelmä pitää maidon ylituotannon vakaana, ja tuotannon tehostuminen on vähentänyt lehmämäärää ja siten siis lihanautojenkin määrää? Ja tätä vähennystä on siis kompensoitu lisäämällä emolehmien määrä pohjoisessa, sekä myös teuraspainojen merkittävällä nostamisella. Naudanlihan kulutus on samalla kasvanut, joten voimakkaasti tuettu pohjoisen tuotanto ei ole yksin kyennyt vastaamaan kysyntään, vaan vajetta on korvattu tuonnilla.

Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?

Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Sianlihassa ja maidossa tuotanto oli 114% jo vuonna 1994 ja samanverran vuonna 2007, sianliha on tosin käynyt lähellä 100%, maidon tuotanto yli 110% koko jäsenyyden ajan. Naudanlihassa tuotannon kasvu ei ole pysynyt aivan kulutuksen kasvun tahdissa.
 
Tuotannon siirtymää on sianlihassa tapahtunut yli 3%, kevyemmin tuetulle c-alueelle.

Pientä asiavirhettä. Suosittelen edelleen jos ihan oikea tieto kiinnostaa etkä halua vain itsepintaisesti pitää kiinni omista käsityksistäsi jotka perustuvat johonkin (mutta mihin?) niin sitä Perälän Matin gradua.

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

Esimerkiksi kaavio sivulla 27 kertoo sianlihan omavaraisuudesta ihan toisenlaista juttua kuin mitä sinä tuossa yllä. Oletko tutustunut?

Ja sivu 26 on myös mielenkiintoinen, pieni lainaus sieltä:
"Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia.
Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia. Määrällisesti eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-
tukialueella 16,9 milj. kilolla ja toiseksi eniten A-tukialueella 5,2 milj. kilolla. C3- ja C4-
tukialueilla teurastusmäärät sitä vastoin vähenivät 0,4 milj. kilolla."

Mutta että jos asiatieto kiinnostaa niin suosittelen lukemaan. Tietysti jos totuus on liian tuskallinen ja haluaa pitää omat käsityksensä asiasta niin mikäpä minä sitten siinä olen neuvomaan.




aivan lähtötaso 94 114% ja 06 116%. Siirtymä ab-c 3,7%

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?

Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?

sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas

Missä mun taulukossa? Olenko vahingossa laittanut väärin päin otsikon vai luetko taulukkoa väärin päin?

Muokataas, löysin sen taulukkoni:

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Niin että miten se nyt oikein on?


Viimeksi muokattu: 12.02.09 - klo:13:43 kirjoittanut JakkeJäyhä

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.

Pitäisi varmaan etsiä peltotuet vuosilta 1997 - 2007 tuohon taulukon jatkoksi. Mutta en muuten jaksa enkä viitsi. Jos tämä sinun "tietosi" hehtaarituki merkittävästi korkeampi niin on yhtä luotettava kuin kaikki aikaisemmat "tietosi" niin taidan tehdä turhaa työtä... Mutta otetaan nyt esimerkkinä tuo 2008 tukiero joka on C1:n tappioksi B:lle 30 euroa/ha kun eläintukitappio tuolla noin 500 lihasian sikalla oli 2008 5.040 euroa (lähde: Maaseudun Tulevaisuus 21.01.2009 sivu 7) niin tuon kattamiseksi hehtaareita pitäisi olla siis 5.040 / 30 = 168 hehtaaria. Normaali suhde? Tosin 2007 hehtaareita olisi tar***** vasta noin 73 joka sekin ylittää MTTn aineiston tilakoon 50 ha.

jopihopi

  • Vieras
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Mikähän olisi tuotantotilanne jos etelässä olisi maksettu nautatukia samalla pohjois-etelä suhteella kuin siantuotannossa. Siis merkittävästi enemmän. Olisiko sillä kyetty säilyttämään omavaraisuus?

Ja edelleen, C-alue on koko EU-ajan saanut suuremmat eläinyksikkötuet kuin Ab-alue minkä taulukon tänne keräsinkin johonkin keskusteluun. Voinet varmasti osoittaa tietolähteesi mistä tuo tieto on peräisin että AB-alue on saanut enemmän sikatukia?

sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas, aika paljon saa eläinyksiköitä/ha olla ennenkuin tukiero tasoittuu. Tilalla jolla on normaali ha/ey suhde, tuotantotuet ab alueella selkeästi korkeammat. Ja sitten tämä investointitukiero lisäksi.
sikaeläintuet keskimäärin 10e/ey korkeammat etelässä sun taulukossas

Missä mun taulukossa? Olenko vahingossa laittanut väärin päin otsikon vai luetko taulukkoa väärin päin?

Muokataas, löysin sen taulukkoni:

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Niin että miten se nyt oikein on?



joo selkeä virhe, hyvä että korjasit heti ettei kukaan saa väärää käsitystä. Eli siis tietenkin eläintuet/sika 10e/ey KORKEAMMAT POHJOISESSA, ja siitä voikin  sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.

Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
siitä voikin  sitten jokainen matemaatikko päissänsä laskea että paljonko pitää peltoa per eläinyksikkö olla että tuo ero tasoittuu etelän korkeammilla peltotukiaisilla ja satotasolla.

Ja sitten on edelleen se investointitukiero joka siis vaikuttaa suoraan omavaraisuuteen, mutta ennen kaikkea yksikkökokoon ja kannattavuuteen.

Laskinkin jo tuossa yllä... Missä viipyy taulukkosi peltotukien eroista 1997 - 2007? Minä en rupea sitä etsimään, taannoin vielä väitit että eläintuki korkeampi AB-alueella ja jos on sama juttu tässä niin teen ihan turhaa työtä taas.

Satotasoero (mahdollinen sellainen, C1 sika-alue vetää osin korkeampia satoja kuin B-alue) hassaantuu kyllä komeasti pellon korkeampaan hintaan. Valitettavasti.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
Yks pikku juttu muuten... Huittisissa on eniten sikoja ja sikaloita nyt kun Vampula liitettiin Huittisiin. Yks pikkunen juttu askaruttaa... En tiedä kuin kaksi sikalaa, jotka on saaneet investointitukea uudisrakentamiseen. Korjaamiseen kyllä ja ilmatiiviisiin siiloihin jokunen lisää.
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: tuotantosuuntien ristiriitainen tukijakauma?
aivan lähtötaso 94 114% ja 06 116%. Siirtymä ab-c 3,7%

Piti oikein miettiä... En löytänyt tuota 1994 lähtötasoa mistään mutta lienet tarkistanut tiedon? Ihmetyttää vain ei kun Perälän Matin gradun mukaan omavaraisuus 1995 noin 102% että miten se nyt vuodessa noinkin paljon. Yleensä ottaen ollaan vähintään 103-105% omavaraisuus koko ajan.

Tuo siirtymä on siis luokkaa 4 %-yksikköä. Ei prosenttia. Ihan selvennyksenä ja jos joku sitä Perälän Matin gradua lukee niin ymmärtää mikä on prosentin ja prosenttiyksikön ero.