Ja paikallisilla entisillä K-kauppa - yrittäjillä ei liene ollut sanan sijaa tuohon, on hieman niitä kohtaan paha juttu, todella maton vetäisy alta. Aina ovat yrittäneet henkilökohtaisella toiminnallaan saada uskollisen asiakkaan asioita hoidetuksi. Ainakin täällä Länsi-Uudellamaalla tekevät asiakseen järjestää jonkun asian, jos tarvii. Ja tuolla Varsinais- Suomessa päin on tunnettu sekä kauppias että monet siellä toimistossa jotain 30 vuotta. Vuonna 1977 toi uusi K-konekauppias leukun ensimmäisenä hommanaan meille, nyt sitten on kuulemma eläköitymässä. On meille ostettu muutakin sieltä , ainakin yhden S-piikin ja työntövarren tapin hain, muistaakseni, tai jotain. En koskaan ole kokenut, että olisin häiriöksi ollut. Ei siinä mitään, kävin viljakauppajuttua nyt päivittämässä Hankkijan konttorissa, koska sen ihmisen kanssa joskus vuosi takaperin lyötiin kättä päälle, sanoinkin, että sun kanssahan tää sovittiin, ihan sama, mikä logo on talon seinässä. Totta kai kävin omamyyjälläkin katsomassa ja hiukan toimittamassa, et minkäs teit, kun kun luopiona menit tanskanpojan kelkkaan. Mut ei se henkilön osaamista heikennä. Jos asiat hoituvat, ne hoituvat nimenomaan sen perusteella, miten toimelias se henkilö on hommassaan.
Viljakauppaa muisteltiin kuskin kanssa entistä jo eläkkeelle lähtenyttä viljaministeriä tuossa kirjainkaupassa. Oli kuulemma pistänyt vilja-auton hakemaan vähän niin kuin omalla päätöksellä ja isäntä ei edes muistanut, että olisi mitään sowittu, ja sitten tää myyntimies oli jälleen kerran saanut suostutelluksi sen isännän myymään, auton odotellessa siinä, ja isäntä haetutti vielä toisenkin kuorman samaan syssyyn. Se on viljakauppiaan hyvä ominaisuus että saa suun auki ja soittaa isännällekin päin joskus, ja osaa suostutella ja tehdä tarjouksia, jossa myös toinen osapuoli tuntee tulleensa kuulluksi sitten loppuviimeksi.
-SS-
Viimeksi muokattu: 09.11.17 - klo:15:23 kirjoittanut -SS-
