>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.

Missäs niin sanotaan?

>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.

Missäs niin sanotaan?

Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 01.03.23 - klo:15:26

>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.

Missäs niin sanotaan?

Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

-SS-

Lähes kaikki ketkä viime vuonna kalliilla ostanut on todennäköisesti pyytänyt laskun 22 vuoden puolelle verotus syistä. Eli noita kauppoja jossa hintoja korvataan on todella vähän.

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 01.03.23 - klo:15:26

>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.

Missäs niin sanotaan?

Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

-SS-

ilmankos viljan hinnat laskee.....

>Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

Kyllä minä tuon olen lukenut,mutta en ole keneltäkään osakkalta kuullut realitettia asiasta.K-kaupan vaimikäsenyton myyjäoletettu epäili  vahvasti asiaa,kun Yara ei kaiketi myy suoraan Viljatavastialle noita apulantoja.

Paskälehti MTkään ei ole asiasta mitään maininnut millään tapaa ja taatusti asian tietävät.

>Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

Kyllä minä tuon olen lukenut,mutta en ole keneltäkään osakkalta kuullut realitettia asiasta.K-kaupan vaimikäsenyton myyjäoletettu epäili  vahvasti asiaa,kun Yara ei kaiketi myy suoraan Viljatavastialle noita apulantoja.

Paskälehti MTkään ei ole asiasta mitään maininnut millään tapaa ja taatusti asian tietävät.

Jo ei muutenkaan kosketa itseä, kun en ole saanut aikaiseksi ostella. Vanhoja on jäljellä vähän, muutama haalistunut säkki on peritty velan maksuksi, ja jos puolet alasta menee auringonkukalle ja apilalle, mitä sitä apulantaa edes ostamaan. Tämä kesä on tukikesä, seuraavaksi kesäksi saisi sitten jo kalustoa ja kuivuria petrattua, että uskaltaa jotakin viljelläkin. Ehkä laitan kokeeksi monimuodon ja maanparannuksen perään ruista koko alalle, jos pelto ei ole syysvehnälle sovelias.. Saa hävitetyksi taas pienen kuormallisen ruista. Ja on ne pellotkin vihreinä nätimpiä talvella.

Rukiin käyttö vain talvikauden ravinteiden sitojana, keväällä nurin, on yleismaailmallinen tapa. Leipärukiin viljelyn pitäisi siirtyä kuminan tapaan vain sopimusviljelyksi. Silloin ei myllyteollisuudella edes tulisi mieleen käyttää käteiskauppaviljeljöitä narrina.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 01.03.23 - klo:15:26

>, nyt keskusliikkeet lupaavat syystalvella laukalle lähteneille korvauksen ainakin kevään hintatasoon asti.

Missäs niin sanotaan?

Viljatavastian sivuilla kohdassa "ajankohtaista->lannoitekauden kuulumisia" . Yaran hintoja koskee.

-SS-

Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.

>Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.

Miksei asiasta uutisoida missään muualla?

>Siellähän lukee hyvin selvästi ajanjakso miltä hyvitetään ja minkä hinnaston mukaisesti, kuten myös se että hyvitys tulee suoraan Yaralta eikä lannoitteita välittäviltä tahoilta.

Miksei asiasta uutisoida missään muualla?

Maaseudun tulevaisuudessa oli alkuvuodesta juttua että Yara tyrmää huhut.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/1ba80cb4-08e4-447d-a6ef-4bb94ba31e48

>Maaseudun tulevaisuudessa oli alkuvuodesta juttua

Tämä tuli aiemmin kuin tuo Tavastian juttu

Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.

Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.

Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.

-SS-

Edelleen toimii, ei ollut tähdenlento. Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.  Pikainen huomio, kun mainittiin, että "ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa."  Niin kyllä se nähtävästi se silti on pääasiassa Hämeen ja pohjoisemman alueen toimija. Tai linjan Rauma-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola pohjoispuoli.

Mutta kannatan siis kovasti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.23 - klo:22:57

Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.

Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.

Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.

-SS-

Edelleen toimii, ei ollut tähdenlento. Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.  Pikainen huomio, kun mainittiin, että "ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa."  Niin kyllä se nähtävästi se silti on pääasiassa Hämeen ja pohjoisemman alueen toimija. Tai linjan Rauma-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola pohjoispuoli.

Mutta kannatan siis kovasti.

-SS-

Whaaaat? Mitä oikein luin?

Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.12.23 - klo:13:17

Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin. 
-SS-

Whaaaat? Mitä oikein luin?

Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. 

Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.

En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.

Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi  näkemystä viljan markkinoinnista.  Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. .

Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu:

*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen

Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa  muille kuin suurtuottajille.

500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.

Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.

Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä.  Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.

Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.

Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.

Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.

-SS-   

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.12.23 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.12.23 - klo:13:17

Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin. 
-SS-

Whaaaat? Mitä oikein luin?

Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. 

Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.

En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.

Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi  näkemystä viljan markkinoinnista.  Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. .

Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu:

*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen

Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa  muille kuin suurtuottajille.

500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.

Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.

Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä.  Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.

Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.

Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.

Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.

-SS-

-SS-  sä olet väärällä alalla, sinun pitäisi olla kirjailija, niin värikästä on välillä tarinointi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 16.12.23 - klo:12:28

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.12.23 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.12.23 - klo:13:17

Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin. 
-SS-

Whaaaat? Mitä oikein luin?

Nyt onkin mielenkiintoinen tempaus. Ei siinä mitään, tervetuloa kerhoon. 

Niin, käsitin, että lähinnä kannatusjäseneksikin voi liittyä, ei tarvitse ylittää jotakin tiettyä volyymia.

En päässyt sinne osuuskunnan kokoukseen, oli kyllä mieliteko, mutta navettatöiltä en kerinnyt. Sen verran nettisivuilla näkyvää strategiaa katsoin, että suunnittelussa on vielä edistää toimintaa.

Viljatavastian toiminta vaikuttaa tehokkaalta, hallituksessa on 500+ hehtaarin julkkisviljelijöitä, hyviä satoja, ja varmaan jo valmiiksi  näkemystä viljan markkinoinnista.  Esimerkkinä varastojen aktiivinen kehittäminen Orimattilan Viljasiilot Oy. .

Tulevaisuuden suunnitelmia on nettisivulla julkistettu:

*Vientimahdollisuuksien aktiivinen seuranta ja niihin reagointi
*Yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittäminen ja vakauttaminen
*Viljelysopimusmallien kehittäminen viljamarkkinoille
*Viljakaupan logistiikan ja toimintamallien kehittäminen
*Lisätään välitettävää viljanvälitysmäärää tn/jäsenhehtaari
*Puintikauden aikaisen vastaanoton tehostaminen

Olen ollut havaitsevinani, että mitään erityisiä 1-2 - vuoden viljelysopimuksia ei osuuskunta toistaiseksi tee. Samoin puintituoreen tai puintikauden tilantarve-pikamyyntien toteuttamiseen ei ole ollut aktiivista palvelua. Samoin tuo viljan välitysmäärän osuuden lisääminen jäsenille viestittää tuota "koko rekka" - kauppayksikön ongelmaa  muille kuin suurtuottajille.

500 + ha:n tilalla jakojäännökset (sato/48 t) jäännös kahdella viljalajilla voi olla käytännössä 5-80 t. , eli alle 4%. 50 ha:n tilalla jakojäännökset esim. kahden viljalajin kierrolla voi olla samat 5-80 t, eli 40% koko sadosta.

Esimerkiksi Hankkija tekee noita termiinikauppoja puolikkaalla futuurikauppamäärällä, eli 25 tonnia viljelijää kohden. Eli jokin 5 ha jotakin erikoisvehnää menisi, ilman että tarvitsee varmistella toista 5 ha siihen.

Tuo viljakaupan logistiikka myös on koko kentällä melkoisen hajallaan. Esimerkiksi Hankkijan ostaman tuote-erän käsittely Viljavan varastolla oli juurikin niin kömpelöä kuin etukäteen aavistin: Ensin kauppaat näytepussin kanssa sitä viljaasi Hankkijan miehelle. Sitten soitat Moveren sinänsä tosi mukavalle ja pirteälle logistiikkapäällikölle, joka siis hoitaa koko Lounaisen alueen Hankkijan viljelijäkippaukset. Moveren edustaja soittaa antamiesi tietojen perusteella Viljavalta kippausajan, ja tieto tulee sitten puhelimella sinulle takaisin päin . Ajat määräpäivänä traktorilla viljavaraston pihaan, parkkeeraat sopivasti pois väylältä, pyrit löytämään huomioasusteisista käveleskeliijöistä jonkun, joka voi käynnistää näytteenottokärsän. Revit koppuraksi kovettunutta raskaspressua pois kärryn päältä sillä aikaa, ei ole köyhällä moottoripressua ei. Sitten herää kysymys, missä on viljapassi ? No Moverella. Luvattiin minun sähköpostiini, mutta tarkistin siinä, että ei ollut tullut vielä.  Soitan kärryn puomilla seisten taas Moverelle, että voisisisikko lähettää jonkun sähköpostipassin tänne Viljavalle. No, Moveren mielestä ei tarvinnut , jos he ovat tilanneet kipin, niin sen pitäisi riittää. Mutta sitten tarvitsikin, ja vaihtoivat sähköposteja. Sitten sinut ajatetaan toisaalle, pois väylältä odottamaan. Sitten vaan ihmiset häviävät jonnekin, toimiston ovet ovat suljetut, eli odotat siinä ulkona. Vartin päästä tulee ilmoitus "kakkoselle", huomiohaalari hiihtää elevaattorikoppiin ja itse alat toimia oman järkesi mukaan. Ovi numero kaksi.

Sitten kipattuasi siirryt taas pois väylältä ja mietit, mistä punnituskuitin saa, jäinkin sitten juttelemaan yhden salolaisen isännän kanssa, joka vahvisti valitsemani kevätvehnälajikkeen pärjänneen kohtuullisesti, hänellä oli oma kymppipyörä nuppi, jolla toi viljansa, ehkä semmoinen pitää hankkia itsekin, koska 10 tonnia on vähimmäiskippaus, kauralla pitäisi olla 200 hl traktorinkärry vähintään. Turinatuokion jälkeen tulikin taas huomiotakki, ja sain punnituskuitin, ja havaitsin, että puolet pikkukuormastani oli jäänyt näyteämpäriin, viljaputkien rakoihin, elevaattorin pohjakappaleeseen ja kippauskuilun pohjakuljettimen koloihin.

Sillä 10 t minimikippauksella on syynsä.

Mutta on melko hidassoutuista tämä perinteinenkin viljavarastohomma täällä hitaan lounaissuomalaisen kansanluonteen alueella.

-SS-

-SS-  sä olet väärällä alalla, sinun pitäisi olla kirjailija, niin värikästä on välillä tarinointi.

Juu. Viljely ja sadon myynti ainakin tuntuu olevan äärimmäisen vaikeaa....vaikka värikynää olisikin joukossa.