Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe mistral  (Luettu 23809 kertaa)

liero

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: mistral
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.

Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.

Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.

Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.

Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.

Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.

Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?

Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.

Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.

Typpilannoitus oli riittävä  :)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: mistral
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.

Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.

Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.

Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.

Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.

Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.

Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?

Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.

Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.

Typpilannoitus oli riittävä  :)

Laulatko kuorossa?

Kuoro Lilli?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: mistral
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.

Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.

Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.

Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.

Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.

Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.

Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?

Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.

Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.

Typpilannoitus oli riittävä  :)

Laulatko kuorossa?

Kuoro Lilli?

En tykkää sinusta SKN.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: mistral
Mistral 4,9 ha: 6000±100 kg/ha, valk. 13,5%, hlp 83,1, sako 221. Esikasvi VLN. Komea pystykasvusto ilman jarruja tai tautiaineita.

Solanus 5,2 ha: 5500±100 kg/ha, valk. 14,9%, hlp 83,3, sako 179. Esikasvi rapsi sekä komposti syksyllä. Lako % noin 40, ja meni suht aikaisessa vaiheessa nurin. Kiloja olisi vissiin tullut enemmän jos olis pysynyt pystyssä. Ei jarruja, ei tautiaineita.

Zebra 9,5 ha: 5200±100 kg/ha, valk. 12,5, hlp 83, 3 erilaista erä joiden sakot 202, 190 ja 165. Esikasvi rapsi + komposti. Lako % ehkä 20. Korren pituus n. 115 cm... Ei jarruja, ei tautiaineita.

Näitä tuloksia ei ole pakko uskoa. Mutta lounais-saaristossa oli tosiaan erinomaiset olosuhteet tänä vuonna, ei kertaakaan ollut liian kuivaa mikä yleensä on suurin satoa rajoittava tekijä. Ko. lohkot ovat muuten erinomaisessa kasvukunnossa. Kasvinvuorotus näytti myös kyntensä.

Mistral menee jatkoon. Zebra kasvaa rukiin mittaiseksi sadon kustannuksella multavilla mailla. Muuten yleensä luotettava lajike. Huonompi sakoluku kuin Mistral oli aikamoinen yllätys.

Mielenkiintoisia speksituloksia Lierolta. Kova satotaso tosin oli jo lajikekoetulosten perusteella tiedossa, mutta että noinkin suurta eroa tullut "todellisilla" viljelyksillä.

Lisätietona kiinnostaa Liero, että mitenkä noissa vehnissäsi oli kasvuajat? Erityisesti Zebraan verrattuna kiinnostaa, valmistuiko KWS Mistral samassa ajassa tai jopa ennen?

Jotkut vielä nykyisinkin pelästyvät "alhaisia" sakolukutasoja, jos ne ovat vähänkin alle kovimpien tasojen. Tätä vähän itse ihmettelen, kun jo vuosikausien ajan on ollut tilanne, että sakoluvulla ei ole mitään merkitystä, paitsi jos itse jauhaa ja leipoo. Rehuvehnän hinta on niin vähän leipävehnää alhaisempi, että vähemmät tuotantokustannukset kuittaavat sen. Viljanviljelytilallahan valkuainenkin jää aina alhaiseksi, kun ei voida /ei kannata ajaa typpeä moneen kertaan ja jo senkin takia menee rehuksi. Satotasot kuitenkin ovat suht samat oli sitten leipää elikkä ei.

Mistral sekä Solanus kylvettiin 10-11.5, puinti 3-5.9 jolloin kosteudet mittarin mukaan 20-25% eli epätasaista oli. Veikkaan että osa oli vielä kosteampaa.
Zebra kylvettiin 20.5 ja puitiin 12-15.9, kosteus 23% paikkeilla, kasvusto oli silminnähden tasaisempi.

Typpilannoitus oli riittävä  :)

Laulatko kuorossa?

Kuoro Lilli?

En tykkää sinusta SKN.

Hitsi, mää kuitenkin haluaisin olla sunkaa kamu ja vähän enemmänkin.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Puuhaton-Pete

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8
Vs: mistral
Mistral on ainakin ihan paskaa.

Tuolta löytyy markkinoiden ykköstykit ja on laatutavaraa, sitä mitä vakuuslapussa lukee. Suosittelen.


https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/Siemenet/viljan-siemenet/tr-kevatvehnan-siemenet-2077
Pienet perustelut, miksi se paskaa? Olen kyllä kuullut et sakoluku voi olla heikko lenkki mut mitä muuta murhetta löytyy??

SKN:ltä nyt on turha odottaa mitään asiaperusteista analyysiä.
Kunhan heittelee mitä sylki suuhun tuo.
😊😊😊😊😊👍

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 339
Vs: mistral
Mistralin ja Marblen kasvuaika aika sama tänä vuonna vierekkäin viljeltynä. Muutama vuosi sitten oli eposta viljellyssä, ei oikein vakuuttanut.

rantajussi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28
Vs: mistral
Hyvä lajike,ainakin kiloja tulee!

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: mistral
Meillä sekä Amarettoa että Mistralia, rinnakkain samalla lohkolla. Molemmat meni tietysti rehuksi tänä vuonna, mutta kyllä Mistral oli selkeästi satoisampi kuin Amaretto.

Ongelmiahan noissa on: Amarettolla valkuainen ei nouse kevyin perusteluin ja korsikin on hiukan heikonlainen, Mistralin ongelma taas on matalahko sakoluku, mikä voi johtaa samaan lopputulemaan eli rehuvehnään. Mutta kun niitä kiloja tulee aika lailla enemmän, valinta on selkeä.

markoantero

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 110
Vs: mistral
No juu,näinhän se kyllä on. Mä ajattelin kans vuos sitten et ei sen väliä vaik anabel menee rehuksi,niin kilot kyllä kompensoi tilanteen. Nyt kuitenkin kävi ilmi et lajike on varsin lakoherkkä. Täyttä lakoa puitiin käytännössä ihan liiaksi,omalla kohdallani kuitenkin kävi tuuria ja kaikki saatiin korjattua hyvissä ajoin,mutta kyl nyt uutta lajiketta tarvitaan. Mistralissa ainakin olisi pienet lako prosentit? Jos jollakin kokemuksia myös licamerosta niin mielelläni kuulisin.

jowi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21
Vs: mistral
Kahden vuoden kokemus Licamerosta.  Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9.  Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa.  Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: mistral
Kahden vuoden kokemus Licamerosta.  Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9.  Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa.  Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.

Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: mistral
Syksyllä 40 t pötköä herneen sänkeen. Ei ole ongelmaa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: mistral
Kahden vuoden kokemus Licamerosta.  Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9.  Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa.  Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.

Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.

Joo, hurjalta kuulostaa.

Täällä olisi tuollaisella typpimäärällä pukannut kasitonnaria  :)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: mistral
Kahden vuoden kokemus Licamerosta.  Yhteensä 20 ha. Kylvö molempina vuosina 3.5. ja tänävuonna viimeinen kuorma puitiin 7.9.  Kyseessä siemenviljelmä, joten typen maksimeja ei ole käytetty. Satoa tullut noin 6700 kg ha molempina vuosina. Isojyväinen ja korkea hl-paino (85). Sako ollut noin 220 ja valkuainen oli viime vuonna 11 % kun typpeä sai 120 kg ja tänä vuoinna 12.5 kun typpeä annettiin 150 kg,, osittain jaettuna. Maalaji pääosin hht. Tänä vuonna heinäkuun kuivuus alensi satoa ja karkeimmilla kohdilla olki oli "väärän väristä" puidessa.  Lajike vaikuttaa kuitenkin kestävän poutaa melko hyvin. Paikka Kemiönsaari.

Jaa että 120 kg typellä 6700 kg/ha. Uskoisko tuota, no mutta tähään on agronet, joten agronetlisää tarinassa.

Joo... tosiaan 20 kiloa liikaa typpeä tuolle sadolle
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: mistral
No juu,näinhän se kyllä on. Mä ajattelin kans vuos sitten et ei sen väliä vaik anabel menee rehuksi,niin kilot kyllä kompensoi tilanteen. Nyt kuitenkin kävi ilmi et lajike on varsin lakoherkkä. Täyttä lakoa puitiin käytännössä ihan liiaksi,omalla kohdallani kuitenkin kävi tuuria ja kaikki saatiin korjattua hyvissä ajoin,mutta kyl nyt uutta lajiketta tarvitaan. Mistralissa ainakin olisi pienet lako prosentit? Jos jollakin kokemuksia myös licamerosta niin mielelläni kuulisin.

Sama huomattiin täälläkin anabelistä. Tietysti kyllähän tuotetiedot sen jo paljasti ja olihan poikkeuksellinen vuosikin. Ehkä silti itse kaipaisin ja uutta lajiketta. Eipä tuosta anabelistä edes itävää siementä tullut. Mistral on hieman rajoilla sakoluvun ja valkuaisen suhteen jos leiväksi meinaa. Hinta eroa harvoin tietysti on, mutta silloin kun sitä on, niin olisihan se kivempi jos tavara olisi myllylaatuista.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...